fbpx
Kaksi miestä ja yksi nainen seisovat vierekkäin

Veistolla ulkomaalainen työvoima on ollut yrityskasvun pelastaja, koska kotimaiset työntekijät eivät riitä – ”Askel englannin kieleen kannattaa ottaa”

Kansainväliset työntekijät ovat olleet Veiston arkea Mäntyharjussa kaksi vuosikymmentä. Työvoimapulan keskellä englannin kieleen panostaminen ja huolellinen perehdytys ovat tuoneet positiivisia kokemuksia.  

Ensimmäinen on aina vaikein, kuten sanotaan. Lauseen allekirjoittaa täysin Veiston henkilöstöjohtaja Tommi Hämäläinen, jonka johdolla mäntyharjulainen metallialan konserniyhtiö Veisto palkkasi tehtaaseensa viisi vuotta sitten puhtaasti englanninkielisiä työntekijöitä.

Vaikka Veisto on kansainvälinen vientiyritys, jossa englanti on ollut vuosia toinen työkieli, oli vuosi 2019 käänteentekevä. Silloin rekrytoitiin ensimmäiset työntekijät, jotka puhuivat vain englantia eikä arjessa voitu enää toimia suomen kielellä.

– Kaikki piti kirjoittaa uusiksi eli kääntää englanniksi. Turvallisuusohjeet, työaikamääräykset, useiden koneiden käyttöohjeet ja niin edelleen. Mutta ei sitä tarvitse tehdä kuin kerran, Hämäläinen muistuttaa.

Veisto on 80-luvulta saakka toiminut kansainvälisesti ja tehnyt vientikauppaa ulkomaille. Konsernin Kanadan yhtiö on 30 vuotta vanha, joten sitä kautta ulkomaalaisista työntekijöistä on pitkä kokemus.
Koska valtaosa konepajatoiminnasta on Mäntyharjussa, ulkomaalaiset vieraat ja englannin kieli ovat olleet arkipäivää myös Mäntyharjun tehtaan työntekijöille.

– Se on tietenkin madaltanut kynnystä. Olemme aina sanoneet työntekijöille, että rohkeasti vaan juttusille, vaikka englanti olisi heikko, oli kyseessä sitten yritysvieras tai uusi työkaveri, Hämäläinen huomauttaa.
Mäntyharjun konepajalle ensimmäiset ulkomaalaiset työntekijät tulivat 20 vuotta sitten. Alkuvuodet työntekijät tulivat läheltä, kuten Virosta, jolloin pärjättiin arjessa suomen kielen avulla.

Tänä päivänä Veiston työntekijöissä on suomalaisten lisäksi 13 eri kansalaisuuden edustajia.
Intian lisäksi työntekijöitä on muun muassa Etelä-Afrikasta, Puolasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Brasiliasta, Portugalista, Bangladeshista, Hollannista ja Iso-Britanniasta.

Veiston linja on ollut tiukka alusta saakka. Minkäänlaista kiusaamista tai rasistisia kommentteja ei hyväksytä, oli työntekijä mistä päin maailmaa tahansa.

Hämäläinen kehaisee, että Veiston työntekijät ovat hienosti vastanneet ”huutoon”. Vaikka ei oma englannin kieli ole vahva, hyvälle työkaverille on yritetty jutella.

– Meillä työpanos on painanut aina enemmän kuin kansalaisuus. Kun on nähty, että ihminen tekee hyvää työtä, on haluttu tutustua, Hämäläinen kiittää.

Englannin kieleen on panostettu Veistolla paljon

Virallisten asiakirjojen ja ohjeiden kääntämisen lisäksi on järjestetty esimerkiksi Esedun räätälöimä suomen kielen kurssi, jossa on 15 viikkoa opeteltu yleiskielen lisäksi työturvallisuuteen liittyvää sanastoa.
Perehdytykseen on laadittu tarkat ohjeet, joissa ensin käydään läpi yleiset asiat ja toisena työtehtävät – tarvittaessa englanniksi.

Lisäksi jokainen työskentelee ensiksi työparin kanssa niin kauan kuin on tarpeellista, oli sitten kotoisin mistä tahansa maailmalta.

– Toisille riittää päivä tai kaksi, toiset tarvitsevat enemmän aikaa, Hämäläinen kertoo.

Työturvallisuusasioihin on keskitytty perehdytyksessä vielä erikseen eikä kielimuuri riitä syyksi mihinkään.

– Turvallisuusasioissa ei ole koskaan oikomissyytä, Hämäläinen toteaa.

Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on ollut pakollista, koska vuonna 2021 alkaneen yrityksen kasvun jälkeen ei kotimaisia työntekijöitä vain ole ollut riittävästi saatavilla.

Metalliala ei ole nuorten keskuudessa erityisen suosittu ja Etelä-Savossa väkeä on kovin vähän. Lisäksi valtakunnallinen työntekijätarve alalla on todella suuri ja osa eteläsavolaisista ammattilaisista karkaa töihin muualle Suomeen.

Veisto on aktiivinen oppisopisopimuskouluttaja ja tekee yhteistyötä Esedun kone- ja tuotantotekniikan opintolinjan kanssa, mutta tekijöitä ei silti riitä.

Myös ”vanhan” metallialan tutkinnon ihmiset kiinnostavat, koska silloin ei tarvitse aloittaa alusta.
– Kotimaisilla työntekijöillä saadaan ehkä kuitattua eläköitymiset, mutta lisätyövoimaksi se ei vaan riitä, Hämäläinen pahoittelee.

Tommi Hämäläinen korostaa, ettei ulkomaalainen työvoima ole itseisarvo vaan pakollinen pelastava tekijä, mikäli yritys haluaa kasvaa. Yksi uusi kone vaatii laskennallisesti aina kaksi uutta työntekijää.
– Kansainväliset työnhakijat ovat lisääntyneet koko ajan ja me otamme mielellämme töihin jokaisen ammattilaisen, oli kansalaisuus mikä tahansa.

Henkilöstöjohtaja Hämäläinen myöntää, että välillä muualta, erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevien, työntekijöiden kanssa byrokratia on raskasta. Silti kahden viimeisen vuoden aikana Veisto on palkannut 40 uutta työntekijää, joista kolmannes eli toistakymmentä on ollut ulkomaalaisia.

– Me olemme saaneet ahkeria työntekijöitä ja mukavia ihmisiä työyhteisöömme. Ja kaikilla ovat työelämän perustaidot kunnossa.

Hämäläinen kannustaa kaikkia eteläsavolaisia yrityksiä miettimään, onko ensimmäinen askel ulkomaalaiseen tai englanninkieliseen työntekijään mahdollisuus ottaa.

– Meillä kokemukset ovat niin positiivisia, että kaikkia uskallan samaan suuntaan tönäistä. Kun on hyvä työntekijä, englannin kielestäkin selviää.

Kuvateksti: Veiston henkilöstöjohtaja Tommi Hämäläinen luotsaa kansainvälistä työntekijäjoukkoa, johon kuuluvat esimerkiksi CNC-koneistaja Aghil Nair Peethambaran ja tuotannonsuunnittelija Veda Venkataswamy.

Teksti ja kuvat: Tanja Rihu

Tässä juttusarjassa kerrotaan yrityksistä, jotka ovat rekrytoineet työntekijöitä useista eri kulttuureista ja maista. Juttusarjan on tuottanut Miksein hallinnoima Osaajaportti-hanke, joka yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä värillinen lehti jonka vieressä tekstiä

eri värisiä ihmisen pään profiilikuvia

Yrityksen rekrytointipolku – näin onnistut ensimmäisessä rekrytoinnissasi

Rekrytointi on tärkeä hetki yritykselle, sillä oikean työntekijän löytäminen voi tuoda kaivattua osaamista ja vahvistaa yrityksesi kasvua. Hyvä rekrytointiprosessi vähentää virherekrytoinnin riskiä ja kustannuksia sekä parantaa yrityksen mainetta työnantajana.

Panostamalla rekrytointiin voit varmistaa, että sekä työnhakijat että nykyiset työntekijät kokevat yrityksesi houkuttelevaksi työpaikaksi. 31.10.2024 järjestetyssä koulutuksessa kävimme läpi koko yrityksen rekrytointipolkua, josta seuraavassa pääkohdat:

Rekrytointi alkaa tarpeen tunnistamisesta

Rekrytointiprosessin ensimmäinen vaihe on tunnistaa, millaista työntekijää tarvitset ja mikä on hänen roolinsa yrityksessä. Tämän pohjalta voit määritellä realistisen palkkatason ja työsuhde-edut.

Selkeä ja informatiivinen työpaikkailmoitus auttaa sinua tavoittamaan oikeat hakijat. Hakemusten nopea käsittely ja hyvä kommunikaatio hakijoiden kanssa osoittavat ammattimaisuutta ja arvostusta.

Valitse oikeat rekrytointikanavat

Rekrytointikanavat kannattaa valita huolella, sillä ne vaikuttavat suoraan siihen, millaisia hakijoita tavoitat.

Työmarkkinatori ja Duunitori tarjoavat maksuttomia työkaluja työnantajille. Oikotie Työpaikat ja LinkedIn puolestaan tarjoavat myös maksullisia ratkaisuja, jotka voivat laajentaa näkyvyyttäsi.

Älä unohda omaa verkostoasi – työntekijöilläsi ja yhteistyökumppaneillasi voi olla hyviä suosituksia.

Haastatteluun valmistautuminen on avainasemassa

Haastatteluissa pääset tutustumaan hakijoihin paremmin. Valmistaudu etukäteen miettimällä, mitä haluat hakijasta tietää.

Kysy esimerkiksi, mikä motivoi heitä hakemaan tehtävää ja millaisia haasteita he ovat ratkaisseet aiemmissa työtehtävissään. Huomioi myös, että on olemassa kysymyksiä, joita ei saa lain mukaan kysyä, kuten hakijan ikään tai perhesuhteisiin liittyvät asiat.

Hakijaviestintä luo mielikuvan yrityksestäsi

Hyvä hakijaviestintä luo positiivisen mielikuvan yrityksestäsi. Varmista, että jokainen hakija saa vastauksen hakemukseensa, oli se sitten myönteinen tai kielteinen. Tämä on erityisen tärkeää kaikkien hakijoiden kohdalla.

Kun olet haastattelujen jälkeen tehnyt valintasi, tarjoa työpaikkaa ensin puhelimitse ja vahvista se sitten kirjallisesti. Hyvä ja ammattimainen viestintä parantaa hakijoiden kokemusta ja lisää kiinnostusta yritystäsi kohtaan tulevaisuudessa.

Työsopimus sitoo molemmat osapuolia

Työsopimus on tärkeä asiakirja, joka määrittää sekä sinun että työntekijäsi oikeudet ja velvollisuudet. Siitä tulee selkeästi ilmetä muun muassa työsuhteen kesto, työtehtävät, palkka, työaika ja irtisanomisaika.

Hyvin laadittu työsopimus vähentää väärinkäsitysten riskiä ja luo luottamusta molempien osapuolten välille.

Rekrytointi on aina yhteistyötä

Rekrytoinnissa voi aina sattua virheitä, mutta ne ovat hyvä tilaisuus tarkistaa prosessia ja kehittää sitä. Esimerkiksi kannattaako pohtia, oliko työtehtävän kuvaus työpaikkailmoituksessa tarpeeksi selkeä?

Yksi onnistumisen avain on avoimuus. Kun annat realistisen kuvan työtehtävistä ja yrityksestä, löydät todennäköisemmin henkilön, joka sopii rooliin ja viihtyy. Jos työssä vaaditaan esimerkiksi itsenäistä päätöksentekoa tai aikaisia aamuherätyksiä, kerro näistä sekä ilmoituksessa että haastatteluissa. Näin hakija voi miettiä, sopiiko työ hänen tilanteeseensa.

Avoimuus toimii molempiin suuntiin. Kun hakija saa realistisen kuvan työpaikasta jo prosessin aikana, hän sopeutuu nopeammin ja pettymykset vähenevät. Usein pettymykset johtuvat siitä, että odotukset ja todellisuus eivät kohtaa – työ voi olla vaativampaa tai helpompaa kuin hakija odotti, tai työyhteisön kulttuuri voi poiketa aiemmista kokemuksista.

Rekrytointi on yhteistyötä. Työnantajan vastuulla on luoda ilmapiiri, jossa hakijat uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa. Tämä auttaa molempia osapuolia varmistamaan, että odotukset ovat selkeät ja ymmärretyt.

Kun prosessi perustuu avoimuuteen ja realistisiin odotuksiin, lopputuloksena on työntekijä, joka viihtyy ja tuo arvoa pitkällä aikavälillä.

Teksti ja kouluttaja: Anna Virrantaus

Osaajaportti-hanke yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Yhteistyötä hankkeessa tehdään Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston kanssa samalla vahvistaen muiden sidosryhmien osallisuutta kokonaisvaltaisesti. Hanketta rahoittava viranomainen on Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus ja hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

eri värisiä ihmisen pään profiilikuvia

Pitäisi rekrytoida – miten aloitan? Lue 6 vinkkiä

Mistä oikein aloitan, kun pitäisi rekrytoida? Jos et ole vähään aikaan etsinyt uutta työntekijää tai haluat petrata yrityksesi rekrytointia, nämä 6 vinkkiä ovat sinulle.

Pienyrittäjänä rekrytointi saattaa tuntua haastavalta, erityisesti jos yrityksessäsi ei ole HR-päällikköä ja hoidat rekrytoinnin ihan itse. Tämä blogikirjoitus antaa sinulle selkeät ohjeet siitä, miten aloitat rekrytointiprosessin, pidät hakijat ajantasalla ja varmistat, että löydät parhaan mahdollisen työntekijän.

1. Määrittele työtehtävä ja työnkuva

Ensimmäinen askel rekrytoinnissa on selvittää, mitä työtehtävää olet täyttämässä. Kirjoita ylös, mikä työtehtävä on kyseessä ja millainen työnkuva siihen liittyy. Tarkenna myös, mitä käytännössä odotat työntekijän tekevän päivittäin. Tämä auttaa sinua myöhemmin laatimaan selkeän ja houkuttelevan työpaikkailmoituksen. (Ja auttaa sinua tekemään tarkistuslistan perehdytystä varten.

2. Kerro palkkauksesta ja työsuhde-eduista

Päätä etukäteen, millaisen palkan ja työsuhde-edut olet valmis tarjoamaan. Tämä tieto on tärkeä sisällyttää työpaikkailmoitukseen, jotta hakijat tietävät, mitä odottaa ja voivat arvioida, onko tehtävä heille sopiva. Ole realistinen ja reilu kompensaation suhteen – hyvä palkka ja edut houkuttelevat päteviä hakijoita.

3. Selkeä rekrytointi-ilmoitus

Kun kirjoitat rekrytointi-ilmoituksen, kerro selkeästi, mitä yrityksesi tekee. Vaikka olisit tunnettu tekijä kaupungissa, paras hakija saattaa olla paluumuuttaja tai niin nuori, että yrityksesi ei ole ennalta tuttu. Älä siis oleta, että kaikki tietävät yrityksesi. Selkeä ja informatiivinen ilmoitus auttaa houkuttelemaan oikeita hakijoita.

4. Systemaattinen hakemusten käsittely

Kun saat hakemuksia, käy ne rivakasti läpi. Yksi hyvä tapa on jakaa hakemukset kolmeen pinoon: kyllä, ei, ehkä. Kyllä-pinosta valitset hakijat, jotka haastattelet. Tulosteet ovat helppoja lukea ja niihin voi kirjata marginaaliin kommentteja. Muista hävittää paperit jälkikäteen turvallisesti, jotta hakijoiden henkilötiedot pysyvät turvassa.

5. Ota yhteyttä kaikkiin hakemuksen lähettäneisiin

Kun olet tehnyt rekrytointipäätöksen haastattelujen jälkeen, ota yhteyttä myös niihin hakijoihin, joita et valinnut. Jos hakijoita on vain muutama, on ihan fiksu tapa soittaa jokaiselle henkilökohtaisesti. Sähköpostiviesti on myös hyvä, kunhan vain muistat vastata jokaiselle ja kertoa tilanteen.

Esimerkki kiitos ei -viestistä:

Hei!

Saimme sinulta työhakemuksen, lämmin kiitos siitä. Olemme nyt valinneet haastateltavat [TAI jatkoon menijät TAI uuden työntekijän] xxxxx-tehtävään. Vaikka hakemuksesi ei tällä kertaa menestynyt, haluamme kiittää sinua ajastasi ja kiinnostuksestasi yritystämme kohtaan.

Kesäterveisin,
[Omat yhteystietosi]

Valitettavan usein yritykset jättävät kiireessä nämä ei kiitos -viestit kirjoittamatta. Älä tee samaa virhettä – kohtelias viesti jättää hyvän vaikutelman ja saattaa kannustaa hyviä hakijoita hakemaan uudelleen tulevaisuudessa.

6. Sähköpostiosoite rekrytointia varten

Vinkkinä on ottaa käyttöön yrityksellesi oma rekrytointisähköpostiosoite, esimerkiksi rekry@yritysabc.fi. Tällaisen osoitteen saa yleensä samaan hintaan nykyiseen sähköpostisovellukseen.

Asenna automaattinen vastausviesti, jossa kiität hakemuksesta ja kerrot, että palaat asiaan mahdollisimman pian. Viesti voi olla esimerkiksi seuraava:

Hei ja kiitos hakemuksestasi. Palaamme asiaan mahdollisimman pian.

Jos sinulle herää kysymyksiä, voit soittaa numeroon 12345678 arkisin klo 8-16 välisenä aikana. 

Terveisin, Matti Meikäläinen, yrittäjä

Jos palkkaat työntekijöitä vain kausiluontoisesti, voit lisäksi kertoa siitä vaikkapa näin: Haemme nyt työntekijöitä erityisesti kesäkaudelle ja hakemusten käsittely voi kestää. Pyydämme ymmärrystä. Tai: Talvikaudella työtehtäviä ei ole tarjolla, joten vastaamme sinulle maaliskuun aikana, silloin alkaa selvitä kesäkauden tilanne.

Yhteenveto

Rekrytoinnin ei tarvitse olla monimutkaista, vaikka sinulla ei olisi henkilöstöasioiden osaajaa apunasi. Selkeä suunnitelma, hyvä viestintä ja hakijoiden kohtelias käsittely auttavat sinua löytämään oikean työntekijän yritykseesi.

Pidä nämä vinkit mielessäsi ja onnea rekrytointiprosessiin!

Teksti: Anna Virrantaus

Osaajaportti-hanke yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Yhteistyötä hankkeessa tehdään Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston kanssa samalla vahvistaen muiden sidosryhmien osallisuutta kokonaisvaltaisesti. Hanketta rahoittava viranomainen on Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus ja hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

EU-logo    värillinen lehti jonka vieressä tekstiä