Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailu nostaa esiin parhaimpia toimenpiteitä, jotka edistävät kestävää luonnonvarojen käyttöä ja alueellista hyvinvointia. Vuonna 2022 käydyssä kilpailussa finaaliin valittiin 20 kiertotaloustekoa.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on saanut valtakunnallista huomiota kokeilullaan, jossa edistetään tyhjilleen jääneiden maaseudun hirsirakennusten uudelleenkäyttöä. Kokeilu on valittu finalistiksi Kuntaliiton, Sitran ja Suomen ympäristökeskuksen järjestämässä Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailussa.
Mikkelin kaupunki on osallistunut vuodesta 2019 asti EU:n rahoittamaan CityLoops-projektiin, jossa on mukana seitsemän kaupunkia seitsemästä maasta. Tavoitteena on kehittää rakennus- ja purkujätteen kiertoa. Yhtenä teemana Mikkelissä alettiin pohtia kaupungin purkukohteiden puujätteiden kierrätystä. Puujätettä ei kierrätetä, vaan toimitetaan murskattuna energiantuotantoon.
”Se on ongelma, koska puujätteen hyödyntäminen polttamalla kuormittaa ilmastoa siinä missä rakennusten paikoilleen lahoaminenkin”, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja kertoo.
”Puulle haluttiin löytää mahdollisemman korkea-arvoisia kierrätystapoja ja uudelleenkäyttöä. Samalla huomasimme, että arvokkainta puutavaraa ovat käsin veistetyt perinnehirret, joita löytyykin kaupungin sijaan maaseudulta”, Lilja jatkaa.
Hirsien uudelleenkäyttökokeilussa on mukana neljä hirsirakentamisen osaajaa: Hirsirakennukset V. Sairanen, ICT & Perinnerakentaja Tmi, Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy sekä Poklossi Oy. Purkutyössä apuna on Mikkelin Romu Oy. Yrittäjät tarjoavat purkamisen lisäksi hirsirakentamista perinteisin menetelmin joko vanhoista, patinoituneista hirsistä tai uusista hirsistä sekä hirsirakennusten korjausrakentamista. Hanke tukee siis osaltaan perinteistä hirsirakentamisen osaamista.
Hankkeessa on kartoitettu tyhjillään olevia maaseudun hirsirakennuksia kyselyllä maatalousyrityksille sekä digitaalisen median kautta. Omia kohteita voi tarjota purettaviksi uudella digitaalisella markkinapaikalla https://kiertoon.fi/items. Asiakkaita sekä hirsirakennusten luovuttajina että tilaajina ovat vakituisten asukkaiden lisäksi mm. Etelä-Savon kesäasukkaat. Hirsien kierrätystä esitellään myös Farmari-messuilla Mikkelissä 30.6.-2.7.2022.
”Hankkeessa mukana oleville yrittäjille on tullut tähän mennessä parikymmentä arviointipyyntöä purkuun tarjottavista hirsirakennuksista. Halutuimpia kohteita ovat hirsirakennukset, joita ei ole vuorattu sisä- tai ulkopuolelta ja joissa vesikatto on ehjä”, Raimo Lilja kertoo.
Omistajan pitää varautua siihen, että jos purettavia rakenteita on paljon, purkamisen kustannukset ylittävät selvästi hirsien markkina-arvon. Yrittäjä tai yrittäjät yhteistyössä tekevät tarjouksen, jossa purkukustannusten lisäksi otetaan huomioon jätehuollon ja kuljetusten kustannukset sekä hirsistä maksettava hyvitys.
Yrittäjien avuksi on kehitetty laskentatyökaluja, joita he voivat käyttää arvioidessaan purkutyön kustannuksia ja puutavarasta maksettavia hyvityksiä.
Uuden palvelun avulla rakennuksen omistaja voi osallistua ilmastotalkoisiin, sillä rakennuksen lahoaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Kehitysyhtiössä ympäristöinsinööritutkinnon harjoittelua suorittanut Ella Kosonen arvioi, että 30 neliömetrin hirsiaitan pelastaminen uudelleenkäyttöön ehkäisee 5720 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Vanhojen hirsien käyttäminen uudisrakennukseen, esimerkiksi saunaan, aittaan tai piharakenteisiin vähentää myös metsien hakkaamiseen kohdistuvaa painetta.
Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailun finalisteja on yhteensä 20 ja voittajat palkitaan Kuntamarkkinoilla 14.-15.9.2022.
Lisätiedot:
Raimo Lilja, kiertotalousasiantuntija
raimo.lilja@mikseimikkeli.fi tai puh. 050 4097 832
Mikkelin kokeilu on toteutettu osana EU:n rahoittamaa CityLoops-hanketta, jossa on mukana kaupunkeja kuudesta Euroopan maasta. Hankkeessa kehitetään rakentamisen ja purkamisen kiertotaloutta. Miksein vastuulla on uusien liiketoimintamallien ideointi ja kehittäminen yhdessä alueen yritysten kanssa.
Artikkelikuva: ICT & Perinnerakentaja Tmi:n Harri Hokkanen on ollut mukana hirsien kiertotalouskokeilussa. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen