Mikkelissä toteutetussa purku-urakan kilpailutuksessa testattiin kiertotaloutta tukevia kilpailutuskriteereitä, kannustaen purku-urakoitsijoita etsimään purkumateriaaleille uusia käyttökohteita. Mikkelin opiskelija-asunnot Oy:n ja KIELO-hankkeen toteuttama opiskelija-asuntolan purkuhankkeen kilpailutus toi esille uusia mahdollisuuksia ja haasteita, jotka voivat mullistaa purkualan käytäntöjä tulevaisuudessa.

Kokeilun tulokset osoittivat, että kiertotalouden huomioiminen voi joko nostaa tai laskea purku-urakan hintaa noin 10 prosenttia, mikä oli vähemmän kuin alun perin oli ajateltu. Hinnan muodostuminen riippui esimerkiksi materiaalien jatkokäytön mahdollisuuksista ja logistiikan järjestelyistä. Opiksi jatkoa ajatellen, että itse tarjouspyynnön huolellinen laatiminen ja kiertotalousasiantuntijan asiantuntemus helpottaa työn tilaajaa uusien hankintakäytäntöjen omaksumisessa.

Kiertotalouspurku opiskelija-asuntolassa Mikkelissä

Kokeilun kohteena oli Mikkelin opiskelija-asunnot (MOAS) Oy:n omistama vajaakäytölle jäänyt opiskelija-asuntola, joka koostui neljästä 1980–1990-luvulla rakennetusta kolmikerroksisesta luhtitalosta. Kohteesta kartoitettiin uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusmateriaalit, kuten hyväkuntoiset tiilet ja kattotiilet. Alkuperäiskunnossa olleista sisätilojen materiaaleista ei tunnistettu uudelleenkäyttökelpoista materiaalia.

Markkinavuoropuhelu eduksi, kun kilpailutetaan uutta

Markkinavuoropuhelu, eli kaikille avoin keskustelutilaisuus tulevasta hankinnasta, ennen kilpailutuksen aloittamista potentiaalisten tarjoajien kanssa oli keskeinen osa hankinnan onnistumista. Purku-urakan hankintaa ilman uutta käyttökohdetta puretuille materiaaleille ei MOAS Oy ollut aiemmin tehnyt.

Purku-urakka kilpailutettiin kahdella eri tarjousvaihtoehdolla: perinteinen purku ilman materiaalien uudelleenkäyttöä ja kiertotalousratkaisuja sisältävä purku. Tarjousvaihtoehtoihin sisällytettiin laadullisia kriteereitä, kuten tarjoajan referenssejä aiemmista kiertotalousratkaisuista sekä uusista innovatiivisista materiaalien hyödyntämisratkaisuista. Tarjousten arvioinnissa käytettiin apuna kiertotalousasiantuntijaa, koska työn tilaajalle voi olla haastavaa määritellä esimerkiksi ratkaisujen uutuusarvoa.

Kilpailutuksesta saadut tulokset yllättivät positiivisesti

Markkinavuoropuhelu, saadut tarjoukset sekä yrityksille jälkikäteen tehdyt haastattelut osoittivat, että purku-urakoitsijat suhtautuvat pääosin myönteisesti kiertotalouskriteereihin ja ovat valmiita kehittämään toimintaansa niiden mukaisesti. Jätteiden lajittelu eri jätejakeisiin ja tieto betonimurskeen hyödyntämisestä maanrakentamisessa oli tuttua, mutta materiaalien korkea-arvoisempi uudelleenkäyttö sellaisenaan uusissa käyttökohteissa oli vieraampi ajatus. Toisaalta joillakin yrityksillä oli yhteistyökumppaneita tai oma verkkoalusta esimerkiksi käsienpesualtaiden jälleenmyyntiin.

Useassa vastauksessa korostui, että vastuun siirtäminen purku-urakoitsijalle puretun materiaalien uusien käyttökohteiden etsimiseksi on kohtuuton vaatimus. Sillä moni purkuliike ei tee uudis- tai korjausrakentamista eikä purku-urakoissa ole varattuna riittävästi aikaa uusien käyttökohteiden etsimiseen. Tarjoajat toivoivat kilpailutuksiin läpinäkyvyyttä ja reiluja sekä yhteisiä pelisääntöjä kaikille.

Saatujen tarjousten perusteella kiertotaloustoimenpiteet voivat joko nostaa tai laskea purku-urakan hintaa noin 10 prosenttia. Tämä riippui esimerkiksi materiaalien jatkokäytön mahdollisuuksista ja logistiikan järjestelyistä. Osa tarjonneista ei nähnyt materiaalien korkea-arvoisempaa uudelleenkäyttöä tärkeänä nostaen kiertotaloustoteutuksen hintaa reilusti yläkanttiin.

Kilpailutuksessa ratkaisevaksi tekijäksi osoittautui hinta, jonka vuoksi kaikki kiertotalousvaihtoehdon sisältäneet tarjoukset hylättiin. Syynä hylkäämiselle oli, että tarjoukset ylittivät hankinnalle asetetun määrärahan. Työn tilaajan tulisikin jatkossa varautua purkukustannusten hienoiseen nousuun.

Lainsäädäntö ja käytännön kokemukset tulevat lisäämään uudelleenkäyttöä

Purkumateriaalien uudelleenkäytön merkitys kasvaa entisestään, kun 1.1.2026 voimaan astuva uusi rakentamislainsäädäntö velvoittaa laskemaan uusien rakennusten hiilijalanjäljen. Uudelleenkäytettävät rakennusosat, kuten tiilet, voivat pienentää uuden rakennuksen hiilijalanjälkeä merkittävästi, sillä ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on nolla. Voidaan siis olettaa, että vastaavia kiertotalouskilpailutuksia tullaan tekemään jatkossa eri puolella Suomea, jotta materiaalit saadaan nykyistä paremmin korkea-arvoisempaan uudelleenkäyttöön.

”Vaikka tämän kohteen tiilet eivät päätyneetkään uuteen muurausprojektiin jossain muualla, olen tyytyväinen, että meidän kokeilustamme oppinut Kiertotalous Pirkanmaa sekä Oriveden ja Nokian ehjänä purku-pilotit onnistuivat omassa hankinnassaan löytämään uusia korkea-arvoisempia käyttökohteita heidän purkumateriaaleilleen. Toivon, että muut kiinteistönomistajat lähtevät yhtä ennakkoluulottomasti kuin MOAS Oy kehittämään omia hankintaprosessejaan tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi.”, toteaa KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi.

Kokeilu nosti esiin, että kiinteistöjen omistajien sekä purku- ja rakennusalan yritysten tietoisuutta on lisättävä ehjänä purkamisen ympäristöhyödyistä sekä antaa mahdollisuuksia käytännön kokemuksen kerryttämiseen. Yhtenä ratkaisuna voisi olla myös purku-urakoitsijoiden nykyistä parempi verkostoituminen uudisrakentajien kanssa kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi. Tiedon ja kokemuksen lisääntyminen tulee vähentämään purkumateriaalien uudelleenkäyttöön liittyviä ennakkoluuloja ja edistämään niiden korkealaatuisempaa uudelleenkäyttöä.

Lisätietoa

Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, KIELO-hankkeen projektipäällikkö, s.posti: jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi, puh. 050 3459 403

Tommi Kuvaja, Mikalo Oy, toimitusjohtaja, s.posti: tommi.kuvaja@mikalo.fi, puh. 015 321 3535

Miksein hallinnoimassa KIELO, Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeessa edistetään purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehittämällä purkamisen, rakentamisen ja suunnittelun hankintakäytäntöjä sekä toteuttamalla uusien kiertotalousratkaisujen kokeiluja Mikkelin seudulla. Tavoitteena on edistää eteläsavolaisten rakennusalan toimijoiden kiertotalousosaamista, jotta he osaavat vastata 1.1.2025 voimaan astuneen rakennuslain vaatimuksiin tulevissa urakoissa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tutkii hankkeessa purkamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joita on tähän mennessä vielä niukasti tutkittu. Lisätietoa hankkeesta: www.mikseimikkeli.fi/kielo

KIELO on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.