Karjala-tietokantasäätiö luovutti Karjala-tietokannan Kansallisarkistolle Mikkelissä 4.12. Kulttuurihistoriallisesti arvokas tietokanta on lajissaan maailman suurimpia väestöhistoriallisia aineistoja.

Luovutus tapahtui Karjala-tietokannan 30-vuotisjuhlien yhteydessä. Tapahtumaan tervehdyksensä toivat tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen, Karjalan Liitto, Suomen Sukututkimusseura sekä Mikkelin kaupunki. Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saarti piti juhlapuheen ja FT Jenni Pettay tutkijan puheenvuoron. Kansallisarkiston puheenvuoron puolestaan esitti videotervehdyksenä tutkimusjohtaja Päivi Happonen.

Mikkelissä vuonna 1990 perustetun Karjala-tietokantasäätiön tarkoituksena on ollut luovutetun Karjalan väestöä koskevien kirkonkirjatietojen tallentaminen tietokantaan ja siten saaminen tutkimusta palvelevaan käyttöön. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö on ylläpitänyt Karjala-tietokannan tallennustoimintaa, jonka tuloksena Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävien lakkautettujen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjamateriaalista on tallennettu Karjala-tietokantaan noin 11 miljoonaa henkilötietuetta.

Tietokannassa ovat kastettujen, vihittyjen, kuolleiden ja haudattujen sekä muuttaneiden luettelot sekä rippi- ja lastenkirjat. Aikajänne on 1700-luvun alkupuolelta aina siihen asti, kun Suomeen siirretyt noin 70 seurakuntaa lopetettiin vuonna 1949. Katiha-hakuohjelmalla voi verkossa etsiä sataa vuotta vanhempia henkilötietoja sekä tilastohakuja.

Vuodenvaihteessa päättyvään loppuvaiheeseen on saatu rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Suomen Kulttuurirahastolta, Karjalan Kulttuurirahastolta, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä, Kirkon keskusrahastolta sekä Mikkelin kaupungilta.

Kuva: Kansallisarkiston erityisasiantuntija, Karjala-tietokantasäätiön varapuheenjohtaja Tytti Voutilainen, Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Anne Wilenius ja Karjala-tietokantasäätiön puheenjohtaja Aki Kauranen.