MikseiMikkelin tuoreesta haastattelututkimuksesta selviää, että jopa yli puolet eteläsavolaisten rakennustuotealan ja suunnitteluyritysten liikevaihdosta tulee oman talousalueen ulkopuolelta.
Etelä-Savossa toimii myös alan yrityksiä, joiden liikevaihto tulee liki kokonaan maakunnan ulkopuolelta. Haastattelututkimuksen tehneen Aki Hakalan mukaan kymmenen suurinta alan yritystä tekivät viime vuonna yhteensä 160 miljoonan liikevaihdon. Maakunnan osaaminen on kysyttyä kasvukeskuksien ja pääkaupunkiseudun rakennuskohteissa.
Lipsanen kasvaa Keski-Suomessa
Perinteikäs pieksämäkeläinen Rakennusliike U. Lipsanen Oy on erikoistunut julkisten tilojen ja liiketilojen rakentamiseen ja saneeraukseen. Yrityksellä on tälläkin hetkellä kohteita Etelä-Savon lisäksi Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Suomessa.
”Menemme hankkeiden perässä, mutta pyrimme saamaan läheltä mahdollisimman monta kohdetta. On kuitenkin ollut vuosia, kun meillä on ollut todella vähän kohteita rakenteilla Etelä-Savossa”, kymmenen vuotta toimitusjohtajana toiminut Antti Lipsanen kertoo.
Yrityksellä on toimipisteet Pieksämäellä, Jyväskylässä sekä Mikkelissä.
”Keski-Suomessa meillä on paljon kohteita. Siellä talouskasvu on vahvaa, ja siellä rakennetaan paljon teollisuuskohteita ja julkista rakentamista.”
Yrityksellä on tällä hetkellä palkkalistoillaan 90 työntekijää, mikä on suurin määrä sitten 1980-luvun.
”Meillä on hyvä porukka innokkaita ja sitoutuneita tekijöitä.”
Yrityksen liikevaihto on ollut viime vuodet kovassa kasvussa. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli noin 50 miljoonaa, tänä vuonna se laskee reiluun 30 miljoonaan ja nousee taas ensi vuonna noin 50 miljoonaan euroon.
Maakunnan julkisten kohteiden kilpailuttajille Antti Lipsasella on vahva viesti.
”Jos kilpailutukset perustuvat elinkaarimalliin eli rakentamiseen sidotaan rakennuksen ylläpitovastuu 25 vuodeksi, se tiputtaa kilpailutuksesta pois alueelliset rakennusliikkeet.”
Hän muistuttaa, että jokainen paikallisesti toteutettu rakennushanke kertauttaa veroeurot omassa maakunnassa.
”Meidän paikallisissa kohteissamme on aina paljon pieksämäkeläisiä yrityksiä, mikä jättää veroeurot omaan paikkakuntaan ja antaa paikallisille yrityksille referenssejä hakeutua vastaaviin kohteisiin muualla.”
Paikalliset yritykset, joista osa on perheyrityksiä, ovat alueellaan tuttuja, kasvollisia yrityksiä.
”Jos tulee tarvetta, tietää, ketä toimitusjohtajaa voi vetää kravatista, mutta multikansallisesta yrityksestä et löydä ketään.”
Suutarinen kehittyy – innovaatioilla iso merkitys
Vuonna 1951 Väinö Suutarisen perustama puutavaran kuljetusyritys on lähes 70 vuodessa kehittynyt rakentamisen monialayritykseksi. Nykyään Suutarinen yhtiöiden alla toimii Mäntyharjusta ja Mikkelistä käsin kolme yhtiötä: Maarakennus Suutarinen Oy, Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy sekä SBS Betoni Oy.
Yritysten liikevaihto oli viime vuonna jo yli 51 miljoonaa euroa, josta lähes 70 prosenttia kertyi maakunnan ulkopuolelta.
Yritystä johtaa tällä hetkellä jo toinen ja kolmas sukupolvi, toimitusjohtaja Timo Suutarinen yhdessä poikiensa Juho Suutarisen ja Markus Suutarisen kanssa. Juho Suutarinen vastaa tehdaspäällikkönä Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy:n Suomenniemen tehtaan tuotannosta sekä osin SBS Betoni Oy:n Mikkelin Tikkalan tehtaasta, ja Markus Suutarinen puolestaan vastaa työpäällikkönä Maarakennus Suutarinen Oy:n talonrakennuksen ja maarakennuksen rakennustoiminnoista, joista viimeisin kohde Mikkeliin toteutettu Essoten Perhetalo.
SBS Betoni Oy valmistaa betonielementtejä koko maan tarpeisiin. Viimeaikaisia merkittäviä kohteita ovat olleet muun muassa Tripla-kauppakeskus Helsingissä ja Isonpellontien asuinkortteli Vantaan Pukinmäessä.
Mikkelin Tikkalassa toimiva elementtitehdas on maan suurin betoniseinäelementtejä valmistava tehdas, jossa pystytään valmistamaan kaikkia seinäelementtejä, erityisesti vaativia graafisia julkisivuelementtejä. Tehdastoimintoja kehitetään jatkuvasti mm. omilla automaatio- ja logistiikkaratkaisuilla.
Tehdasta on tarkoitus laajentaa vuosina 2021-23.
Suutarinen yhtiöt etsivät kasvua kehittämällä jatkuvasti uusia innovaatioita. ”Tikkalan elementtitehtaalla meillä on maan ainoa portaalirobotti, joka asettaa muottilaidat paikoilleen. Teemme täällä itse myös raudoitteet ja raudoiteverkot, joiden valmistuksesta määrämittaisena aukkoineen vastaa hitsausrobotti.
Lisäksi Tikkalassa on elementtien säilytyksessä robottijärjestelmä”, toimitusjohtaja Timo Suutarinen kertoo. Tehtaalla toimii myös Timo Suutarisen innovaatio, kolme patenttia saanut betonielementtien siirtojärjestelmä. Sen avulla pystytään siirtämään elementtejä selvästi aiempaa tehokkaammin ja ennen kaikkea turvallisemmin.
Tikkalan tehtaan betonielementtituotannossa voidaan valmistaa erikoisempiakin elementtipintoja, joilla rakennusten julkisivujen värimaailma saadaan monimuotoiseksi ja eläväksi.
Viime kesänä Taidekeskus Salmelaan pystytettiin emeritusprofessori Juhani Pallasmaan suunnittelema Tikkalan tehtaalla graafisena betonina toteutettu ympäristötaideteos, joka toimii ulkoilmakonserttialueen akustisena heijastuspintana.
Suutarinen yhtiössä kehitettiin oma passiivienergiatalomallisto jo vuosia sitten, mutta viime vuodet sen markkinointi on ollut vähäisempää. ”Olimme kymmenen vuotta aikaamme edellä.”
Suutarinen yhtiöiden palkkalistoilla on tällä hetkellä 200 osaajaa. Työpaikkoja yrityksessä on avoinna koko ajan niin työntekijöille kuin työnjohdolle. Yritys on kouluttamassa parhaillaan päättyvässä Rekry-koulutuksessa yhdessä Ely-keskuksen ja työvoimahallinnon kanssa kuorma-autonkuljettajia.
”Tällä seudulla on pulaa myös rakennusmestareista, rakennusinsinööreistä ja diplomi-insinööreistä. Rakennusmestari- ja insinöörikoulutus olisi perusteltua tälle seudulle, koska täällä on LVI-insinöörikoulutustakin. Kokonaisuus palvelisi alueen rakennusliikkeitä ja rakennustuoteteollisuutta ja sitä kautta koko maakuntaa”.
Kiitoksia Timo Suutarinen antaa Mikkelin kaupungille päätöksestä, ettei kaupunki kilpailuta rakennushankkeita elinkaarihankkeina, vaan jatkossakin kilpailutus järjestetään niin, että se antaa mahdollisuuden myös paikallisille yrityksille tarjota kohteita.
”Käytännössähän paikallinen perheyritys voi olla pidempään pystyssä kuin iso muualla toimiva yritys, joka urakkatarjousvaiheessa antaisi kohteelle 25 vuoden takuun.”
FH Invest laajenee Etelä-Suomessa
Mikkeliläinen FH Invest rakennuttaa ja kehittää kiinteistöjä eri puolilla Kaakkois- ja Etelä-Suomea. Suuren osan rakennushankkeista toteuttaa sen sisaryritys FH Rakentajat.
Nyt jo toisessa polvessa toimivan Viskareiden perheyrityksen pääkonttori löytyy Mikkelin ydinkeskustasta. Omat toimipisteet yrityksellä on nykyään myös Porvoossa ja Kouvolassa.
Yritys on rakennuttanut vuosien varrella toimitiloja, kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja eri puolille maata. Jatkossa yritys toteuttaa entistä enemmän kohteita Uudellamaalla. Ensi vuonna rakennetaan muun muassa Porvoossa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Vantaalla.
Viskarien yritysten palveluksessa on tällä hetkellä 45 henkilöä, ja konsernin yhteenlaskettu liikevaihto on 40 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta noin 80-90 prosenttia tulee kotimaakunnan ulkopuolelta.
”Meidät on otettu kotimaakuntamme ulkopuolella avokäsin vastaan. Meidät lämpimästä vastaanottaneet kunnat lisäävät halukkuuttamme kasvattaa ja synnyttää toimintaa kyseisellä alueella. Ulkopaikkakunnat ovatkin tarjonneet yrityksellemme hyvän mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaamme”, toimitusjohtaja Mikko Viskari ja talousjohtaja Jussi-Pekka Viskari tuumivat.
Yritys haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä julkishallinnon ja rahoittajien kanssa niillä paikkakunnilla, joille se suunnittelee kohteita ja joilla se kartuttaa tonttivarantoaan. Uutena aluevaltauksena Viskarit suunnittelevat palveluasuntojen rakentamista.
”Pienemmät kaupungit ja kunnat joutuvat ottamaan nyt isoa roolia, jos halutaan, että niille rakennetaan uudiskohteita. Paikkakuntien välillä voisi tässä olla myös kilpailua ja paikallisesti voitaisiin sitoutua ostamaan vaikka osa osakkeista.”
Kotikaupungissa Mikkelissä on rakenteilla yksi kerrostalo ja rivitalo. Yritys on rakennuttanut kohteita kotimaakunnassa myös pienempiin taajamiin.
”Tykkään tehdä töitä täällä, se on samalla kotiseutupolitiikkaa ja vastuun kantoa. Olemme tehneet oman osuutemme pienemmilläkin paikkakunnilla”, Mikko Viskari sanoo.
Viskarit näkevät Saimaan merkittävänä kilpailuetuna alueen kaupungeille ja kunnille. Jos alue saa Unescon Geopark-statuksen lähivuosina, se vauhdittanee luontomatkailua.
”Nyt näkyy, että kunnat alkavat myös kilpailla toistensa kanssa, mutta jos halutaan Saimaata ylös, se vaatii isoja investointeja.”
Mättölä rakentaa naapurimaakunnissa
Perinteikkään mäntyharjulaisen rakennusliikkeen tarina alkoi jo vuonna 1961 ns. vanhan paloaseman rakentamisesta. Nykyään Veikko Mättölän perustaman yrityksen liikevaihdosta noin puolet tulee kotimaakunnan ulkopuolelta. Tänä ja ensi vuonna liikevaihdon arvioidaan olevan noin 13 miljoonaa euroa.
Pääkonttori sijaitsee Mäntyharjun keskustassa, mutta omat toimistot yrityksellä on myös Espoossa ja Hollolassa. Yritys rakentaa kohteita Etelä-Savon lisäksi pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä.
Tällä hetkellä työn alla on teollisuuskiinteistön laajennus Vantaalla, asuinkerrostaloja nousee Helsinkiin kaksi, Anttolaan rakennetaan liikuntahallia ja Mikkelissä saneerataan Osuuspankin tiloja. Mäntyharjulla valmistuu kohde Woikoski Oy:lle.
Yritys työllistää 40 työntekijää ja käyttää sen lisäksi aliurakoitsijoita.
”Aliurakoitsijat antavat joustoa, kun kohteet vaihtuvat ja sijaitsevat eri puolilla”, toimitusjohtajasta hallituksen puheenjohtajaksi siirtynyt Jukka Mättölä kuvaa.
Onnistuneista kilpailutuksista kotimaakunnassa hän nostaa esille Mikkelin keskussairaalan urakan, jossa pystyi olemaan mukana useita eri rakennusliikkeitä.
”Tämänkokoisilla rakennusliikkeillä voi julkisella puolella olla se ongelma, että tilaajien rakennusliikkeille asettamat edellisten vuosien liikevaihtovaateet nousevat liian korkeiksi, samoin kuin ylipitkät, jopa vuosikymmeniä pitkät, takuuajan vaateet. Kun pienet tippuvat urakkakilpailusta, tarjoajia on vähemmän, mikä nostaa hintatasoa.”
Mättölä etsii koko ajan palkkalistoilleen rakennusalan insinöörejä, rakennusmestareita, kirvesmiehiä ja mittamiehiä.
”Jos kotimaakunnassa olisi riittävän laajaa ja monipuolista koulutusta, se auttaisi. Pulaa koulutetuista ammattilaisista on ollut koko tämän vuosikymmenen ajan.”
Jukka Mättölä on huomannut, ettei rakennusala aina saa sitä painoarvoa, mikä sille kuuluisi yhteiskunnallisessa keskustelussa.
”Rakentamisen ympärillä pyörii paljon taloudellista toimintaa ja sen varaan rakentuu teollisuutta, kuten hissiteollisuutemme. Rakentaminen on aina tulevaisuuden ala, eikä tältä alalta tekeminen lopu.”
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen, Timo Suutarinen