Tuore raportti nostaa esiin vapaa-ajan asukkaiden ja mökkikuntien eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen potentiaalin aluekehityksessä yleensä ja erityisesti Etelä-Savossa. Ruralia-instituutin tuottama raportti antaa esimerkkejä siitä, kuinka vuorovaikutusta voitaisiin parantaa.

Vapaa-ajan asuminen on merkittävä aluekehityksen moottori Etelä-Savossa nyt ja tulevaisuudessa, sekä taloudellisesta että sosiaalisesta näkökulmasta. Vapaa-ajan asukkaat ovat myös aluekehitystoimijoita, joiden rooleja aluekehittämisessä ovat kuluttaja, osallistuja ja kehittäjä.

Vapaa-ajan asumisen vaikutus Etelä-Savon talouteen ja työllisyyteen on jo nyt suuri, mutta pitkäjänteisellä ja määrätietoisella kehittämistyöllä se voisi kasvaa vieläkin suuremmaksi. Tämä ilmenee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lokakuussa 2019 julkaisemasta raportista Kohti dialogia – Vapaa-ajan asuminen Etelä-Savon voimavaraksi.

Vapaa-ajan asuminen on monipaikkaista asumista. Väestötilastoissa monipaikkaisuutta ei kuitenkaan yleensä oteta huomioon. Alueiden tilastoidun väkiluvun vähentyessä alueet eivät välttämättä tyhjenekään, vaan niiden käyttö muuttuu pysyvämmästä käytöstä kausiluonteiseen käyttöön. Monipaikkaisuudella on suuri kehityspotentiaali maaseudulla, mutta sen huomioon ottaminen on yhä yhteiskunnallisen päätöksenteon marginaalissa.

Vapaa-ajan asuminen ei vielä ole strateginen kehittämiskohde kaikissa Etelä-Savon mökkikunnissa. Vaikka vapaa-ajan asumisen kehittäminen yhteistyössä kuntien, yritysten ja kylien kesken on vielä jäsentymätöntä, sekä kylät että yritykset ovat siihen halukkaita.

Tällä hetkellä aktiivisia vapaa-ajan asukkaita otetaan mukaan toimikuntiin mökkikunnissa, mutta mökkiläisdemokratian näkökulmasta he eivät edusta vapaa-ajan asukkaita. Vapaa-ajan asukkaiden kehittäjäpotentiaalia voi jäädä piiloon osallistumismahdollisuuksien puuttuessa. Niinpä esimerkiksi nuoremman sukupolven mökkeilijöiden osallistamista mökkikuntien kehittämiseen kannattaisi edistää digitaalisin välinein.

Digitaalinen Mökkilaiturilla-mobiilisovellus mahdollistaa etenkin työikäisten vapaa-ajanasukkaiden saavuttamisen. Mobiilisovelluksen avulla voidaan kehittää vuorovaikutusta mökkeilijöiden kanssa tiedonvälityksen ja -keruun kautta. Myös paikkatietojen ajallinen ja alueellinen vertailu on mahdollista. Sovelluksen avulla toteutettiin kesällä 2019 palvelukysely, jonka vastaukset antoivat kasvusuuntaisen näkymän vapaa-ajanasukkaiden palvelujen käytöstä Etelä-Savossa tulevaisuudessa. Jatkossa sovellusta tulisi kehittää edelleen.

Vapaa-ajan asuminen on globaali ilmiö. Maailmalta löytyy vapaa-ajan asumisen alueita, joilla on mökkiseutuna samankaltaisia piirteitä kuin Etelä-Savolla. Vapaa-ajan asumisen kehittämisessä ja yhteistyössä vapaa-ajanasukkaiden kanssa kannattaakin hyödyntää kansainvälisiä malleja.

Raportti:
Manu Rantanen, Tuula Pihkala, Torsti Hyyryläinen ja Susanna Kujala (toim.): Kohti dialogia – Vapaa-ajan asuminen Etelä-Savon voimavaraksi. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2019. Raportteja 198.

Lue raportti verkossa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/306043/Raportteja198.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Lisätiedot

Tuula Pihkala, projektipäällikkö
tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi
puh. 0440 361 603

Manu Rantanen, projektipäällikkö
manu.rantanen@helsinki.fi
puh. 044 525 5890

Tutkimus tehtiin Ruralia-instituutin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n yhteistyönä Miksein hallinnoimassa Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi 2017–2019 -hankkeessa. Sen mahdollisti Etelä-Savon maakuntaliiton kautta saatu EAKR-rahoitus ja Mikkelin seudun kuntien osallistuminen hankkeeseen.

Kuva: VisitFinland/Harri Tarvainen