Länsisuomalaiset kaupungit sijoittuvat elinvoimamittauksissa kerta toisensa jälkeen kärkeen samaan aikaan, kun idän kaupungit menettävät sijoituksiaan. Mikä selittää eroja?
Viimeisimmässä Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrissä varsinaisen tilastoihmeen teki Vaasa, joka nousi kahdessa vuodessa yhdeksänneltä tilalta toiseksi.
Vaasassa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupungin, elinkeinoelämän ja kaupungissa toimivien kuuden korkeakoulun välillä. Strategiana on kehittää kestäviä ja älykkäitä energiaratkaisuja. Kaupungissa toimiikin jo noin 160 energia-alan yritystä.
”Olemme olleet aina kärkijoukossa, kun on mitattu innovatiivisuutta, työllisyysastetta, yritysdynamiikkaa, työn tuottavuutta, koulutustasoa ja teollisuustuotantoa”, yhteiskuntasuhdevastaava Susanna Slotte-Kock Vaasasta sanoo.
Vaasa kuuluu niihin lännen menestyjäkaupunkeihin, joiden tutkimus- ja tuotekehityspanokset asukasta kohden ovat moninkertaiset itään verrattuna. Slotte-Kockin mukaan peräti 80 prosenttia seudun tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta.
”Uskon, että tämä johtaa siihen, että projektit ovat hyvin harkittuja ja eteenpäin vieviä. Meillä satsataan todella vahvasti myös infrastruktuuriin, koska raaka-aineiden saapuminen tänne ja valmiiden tuotteiden vienti maailmalle on tosi tärkeää. En ole myöskään kuullut toisesta kaupungista, joka omistaisi satamayhtiön ja varustamon toisen kaupungin kanssa, kuten Vaasa ja Uumaja tekevät. Meille saapuu kohta Rauman telakalta uusi aluskin, joka tulee olemaan maailman pohjoisin ympäri vuoden liikennöivä matkustaja- ja rahtilaiva ja teknologialtaan maailman ympäristöystävällisin. Siinä hyödynnetään energiaklusterin osaamista.”
Seinäjoki tahtoo pärjätä
Myös Seinäjoki pysyy mittausten kärjessä. Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki arvioi, että yrittäjyys on aluetta liikkeellä pitävä voima sekä asennetasolla että käytännön toimissa.
”Olemme ja pysymme elinvoimamittausten kärjessä, koska asukkaat ja yhteisöt ovat aktiivisia, yrittäjät yrittävät ja kaupunki tekee, jollei aina fiksuja, niin ainakin vähemmän tyhmiä ratkaisuja. Täällä on vahvaa ittellisyyttä ja tahtoa pärjätä. Osin tämä on siis kulttuuristakin. Sekin vaikuttaa, että poliittinen kulttuuri on suorapuheisuudestaan huolimatta säilynyt hyvänä. Meillä vedetään hienosti yhtä köyttä”, Välimäki sanoo.
Idän EU-rahoitus ei häntä harmita, sillä alueella on totuttu pärjäämään omilla rahoilla.
”Omia kehitysmahdollisuuksia ei ole täällä sidottu ulkopuolisen rahoituksen saamiseen, vaan ensin on tahto ja tavoite ja sitten katsotaan, miten siihen päästään.”
Hän vinkkaakin, että vertailujen sijaan idässä kannattaa keskittyä omaan strategiatyöhön.
”Mitä paremmin tiedetään, mitä tahdotaan ja mitä parempi on toimijoiden välinen keskinäinen luottamus, sitä paremmin pärjätään.”
Mikkeli näyttäytyy hänelle kauniina kaupunkina, jonka väkiluvun kehitys on pitkään ollut heikko ja jonka talous on ollut kovassa ahdingossa. Muutama vinkkikin häneltä löytyy.
”Kannattaa rakentaa hyvä keskinäinen luottamus kaupungin, yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden välille. Sitten pitää löytää ne asiat ja tavoitteet, joihin yhdessä uskotaan ja sitten vain toimimaan. Se pitää aina muistaa, että yli 90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Siksikin yrittäjyyden kaikin puolinen tukeminen on a ja o.”
Salo on tottunut olemaan huipulla
Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi kertoo pohtineensa Salon menestystä paljon ja päätyneensä siihen, että varsinaissuomalaisuus tiivistyy salolaisissa.
”Tääl sit tehrään vaan. Sillä on pitkät perinteet. Täällä on oltu aina elinkeinojen kehittämisen kärjessä. Ensin olivat isot kartanot, viime aikoina teknologia. On totuttu siihen, että ollaan maailman huipulla, eikä pidetä sitä itse enää minään.”
Yksi salolainen erityispiirre ovat matkapuhelininsinööri-viljelijät, jotka ovat vähintään maatilalta kotoisin tai viljelevät tilojaan sivutoimisesti.
”Harmi on, että maataloudesta puhutaan eri porukoissa, vaikka siellä on nykyään paljon kokemusta ja osaamista teknologista, mitä voitaisiin hyödyntää muuallakin.”
Salo toipui Nokian ja Microsoftin lähdöistä eli maan teollisen historian vankimmasta murroksesta ilmiömäistä vauhtia. Nokian alasajovuonna kaupungissa syntyi ennätysmäärä uusia yrityksiä, kun surkuttelemaan ei jääty.
”Jossain muualla olisi ehkä samanlaisessa tilanteessa syntynyt protestilaululevyjä, kirjoja ja tv-sarjoja, mutta ei yhtään uutta työpaikkaa. Meillä perustettiin yli 300 uutta yritystä.”
Tällä hetkellä Salo painii työvoimapulan kanssa, kun Valmetin akkutehtaalle pitäisi löytää 300 uutta työntekijää ja luoda heille puitteet, että he myös pysyvät.
”Parantaaksemme Salon saavutettavuutta olemme osakkaana mukana Turun Tunnin Juna Oy:ssä. Haluamme purkaa esteitä, jotta uusia työpaikkoja syntyy ja Salolle muodostuu uudenlainen identiteetti.”
Mikkelistä hänellä on positiivinen mielikuva. Mikke ry:n keskustan kehittämistyöstä on haettu mallia Saloon.
”Uskokaa omaan tekemiseenne ja onhan teillä siellä kaupunginjohtajana kaupunkien positiivisista mielikuvista väitellyt tohtorismieskin. Tunnistakaa vahvuudet ja heikkoudet ja olkaa sitä, mitä olette. Tehkää omaa juttuanne.”
EU-rahoitus on linjannut kehittämistä
Eteläsavolaisten olisi tärkeää miettiä, mitkä olisivat nyt alueen elinvoimatekijät, jos EU-rakennerahastorahoitusta ei olisi ollut, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala herättelee. Hän arvioi, että EU-rahoitus on vaikuttanut tavalla tai toisella alueen kehittämiseen jo neljännesvuosisadan ajan.
”Suomeen on syntynyt tavallaan vakiohakijoiden ja -rutisijoiden joukko. Nyt olisi tärkeää mitata kaikkien hankkeiden vaikuttavuutta ja huomioida niiden rajapinta yrityksiin päin. Uusi rakennerahastokausi ja EU:n koronaelpymisen välineet antavat mahdollisuuden uusiin avauksiin, joten on tärkeää, ettei jatketa vanhaan tapaan. Kunnille tarjoamme syksyllä uutta yritysvaikutusten arviointimallia, joka on hyvä väline arvioida kuntien toimien vaikutuksia.”
Hän muistuttaa, että Suomea varoiteltiin aikanaan, ettei EU-rahoituksen ympärille saisi rakentaa lisää hallintoa.
”Kaikki hallintoon liittyvät joustot on otettava nyt käyttöön, että hankkeet saadaan kohdennettua paremmin yrityksiin. Uudella rakennerahastokaudella ei enää ole jakoa länteen ja itään, vaan yksi kansallinen ohjelma antaa liikkumatilaa. Se myös mahdollistaa paremmin yritysryhmien tukemisen toimialakohtaisesti, missä piilee suuria mahdollisuuksia.”
Uusimmassa yrittäjien kuntabarometrissa eteläsavolaisista kunnista pärjäsivät pienet kunnat, Sulkava ja Puumala, kun kaupunkien sijoitukset tippuivat.
”Eteläsavolaisten kannattaisikin katsoa, mitä muualla on tehty paremmin. Esimerkiksi Vaasassa kaupunginjohtaja sitoutui näyttävästi yhteistyöhön yrittäjäyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa, mikä on heijastunut muuallekin. Se, että Vaasassa kaupungintalon kulmahuoneesta johdetaan elinkeinopolitiikkaa, on saanut aikaan kovan nousun. Elinvoimassa on kyse myös mielikuvista, ja siksi myös viestintä on keskiössä.”
Korona-aika näyttäisi nostaneen yrittäjyyden arvostusta koko maassa.
”Nyt tunnetaan jonkinlaista hyvää kohtalonyhteyttä ja tiedostetaan, että kunta ei pärjää ilman yrityksiä. Tärkein asia kuitenkin on, että päätöksenteko on yrityslähtöistä. Myös seudullisuus on valttia eli keskuskaupunki ei saa käpertyä vain itseensä, vaan sen pitää tarjota elinkeinopalveluja koko seudulle. Siitä hyötyvät kaikki.”
Tuoreimmassa kuntayritysbarometrissa kokeneet yrittäjät kertoivat arvostavansa aloittaville yrityksille tarjottavia kehittämispalveluja. Selvitysten mukaankin yrityksen elinkaari on pidempi ja varmempi, jos yritys saa alussa riittävästi palveluja ja neuvontaa.
”Kuntien pitäisi tuntea oma elinkeinorakenteensa. Pitäisi myös kysyä, arvostetaanko kaikkia yrittäjiä samoin ja huomioidaanko heidät elinkeinopolitiikassa. Esimerkiksi yksinyrittäjien määrä on kasvanut huikeasti 2000-luvulla, ja monet heistä toimivat laajoissa verkostoissa.”
Mikkeli näyttäytyy Anssi Kujalalle aurinkoisena, mökkivaltaisena alueena, joka voisi hyödyntää monipaikkaiselle asumiselle ja työnteolle avautuneita mahdollisuuksia.
”Kyselyjen mukaan 30 prosenttia yrityksistä aikoo lisätä etätyötä. Miten tätä kehitystä voisi vauhdittaa ja lopulta muuntaa aluetaloutta hyödyttäväksi? Tässä voisi olla keino tasapainottaa terveellä tavalla aluekehitystä, vaikka verotukselliset, kaksoiskuntalaisuuteen liittyvät, ratkaisut toteutuisivatkin vasta pitkällä aikajänteellä.”
Etelä-Savon maakunnan elinvoimabrändi on hänestä kuitenkin synkkä voivottelun takia.
”Maakunnan eripuraisuus luo vaikutelmaa, etteivät asiat suju. Porin ja Rauman mittelössä on sentään leikkimielisyyttä toisin kuin Mikkelin ja Savonlinnan hampaat irvessä olossa. Onko se vääntö maakunnalle eduksi? Kannustan alueella pohtimaan tätä.”
Hyödyntäkää moninkertaisten yrittäjien kokemus
EK:n Kuntaranking-tutkimuksen tekijä, johtava asiantuntija Jari Huovinen arvioi, että ikääntyminen näkyy idässä jo nyt niin, että yrityksillä on usein merkittäviä vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Ikääntyminen myös rasittaa kuntataloutta ja heikentää työllisyyslukuja. Lännen kasvua taas vauhdittavat vientiyritykset ja kansainväliset alihankintaverkostot.
”Idässä on keskeistä tunnistaa omat mahdollisuudet ja vahvuudet ja hyödyntää niitä tehokkaasti. Tämä edellyttää tavoitteiltaan ja tarpeiltaan erilaisten yritysten tarpeiden tunnistamista, kuten kuinka moni on omistajanvaihdostilanteessa, ketkä suunnittelevat investointeja tai kansainvälistymistä ja miten osaajia saadaan yrityksiin. Entä miten tulevat päätökset vaikuttavat erilaisiin yrityksiin ja paljonko on kysyntää erilaisille yrityspalveluille?”
Aineistoista löytyy myös kulttuurisia piirteitä, jotka voivat jarruttaa idän kehittymistä.
”Itä-Suomessa on vahvemmin vallalla itsekseen sinnittelyn ja yksin puurtamisen kulttuuri, jolloin haasteiden kanssa jäädään useammin yksin kuin lännessä. Monilla Länsi-Suomen seuduilla yhteistyö on luontevaa, ja sinne on syntynyt vahva yhdessä tekemisen meininki.”
Sitä Huovinen ei kuitenkaan allekirjoita, että lännessä yrittäjyys olisi sinänsä vahvempaa. Hän muistuttaa, että Itä-Suomessa työnantajayrittäjien keskuudessa lienee paljon ns. sitoutujayrittäjiä, joille yritys on joskus jopa osa omaa identiteettiä ja persoonaa.
”He eivät välttämättä tavoittele merkittävää kasvua, mutta ovat vahvasti sitoutuneita yritykseensä, työntekijöihinsä ja kotikuntaansa. Yrittäjyys on voinut olla seurausta halusta asua ja työskennellä omalla kotiseudulla. Tällaiset yrittäjät ovat merkittävä voimavara, ja heidän näkemyksiään pitäisi pystyä hyödyntämään laajemmin aluekehitystyössä.”
Etelä-Savossa on paljon myös ns. moninkertaisia yrittäjiä, jotka omistavat useampia yrityksiä samanaikaisesti. Tällainen kasvuyrittäjyyden muoto on tyypillinen etenkin asukas- ja yritysmääriltään pienemmillä alueilla. Moninkertainen yrittäjä perustaa tai ostaa uusia yrityksiä alkuperäisen yrityksensä rinnalle, jos ensimmäisen yrityksen kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset tai se on saavuttanut optimaalisen kokonsa.
”Usein nämä portfolioyrittäjät ovat perheyrittäjiä. Kyse voi olla myös idean tai tuotteen testaamisesta uudessa yrityksessä. Näille yrittäjille kertyy arvokasta osaamista ja kokemusta yrityksen elinkaaresta. Miten heille kertynyt kokemus ja osaaminen pystyttäisiin hyödyntämään nykyistä laajemmin Etelä-Savossa?”
Tyypillistä Kuntarankingissä menestyville seutukunnille on, että yrityksiä koskevat päätökset tehdään nopeasti, prosessit ovat sujuvia ja päätösten vaikutukset yrityksille arvioidaan kattavasti.
Yrityksillä on myös hyvät mahdollisuudet osallistua kuntapalveluiden tuottamiseen ja julkisiin hankintoihin. Lisäksi yrityspalveluja on tarjolla tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti riippumatta yrityksen toimialasta, koosta tai elinkaaren vaiheesta.
”Näiden toteutuminen lisää ainakin todennäköisyyttä sille, että alueella on monipuolista yritystoimintaa, yritykset pärjäävät ja työllistävät ja sitä kautta vaikutukset kuntatalouteen ovat myönteisiä. Etelä-Savolla on mahdollisuudet menestyä, mutta se edellyttää yhteen hiileen puhaltamista, rakentavaa vuoropuhelua elinkeinoelämän ja päättäjien välillä, rohkeutta tarttua epäkohtiin ja positiivista yhdessä tekemisen meininkiä.”
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuva: Vaasan kaupunki illalla, kuvaaja Christoffer Björklund (Vaasan kaupungin mediapankki)