Rehellisesti sanottuna Mikkeli ei ole kasvukeskus eikä positiivista rakennemuutosta ole näkyvissä. Samanlainen tilanne on tosin myös ympärillämme olevissa vastaavan tyyppisissä kaupungeissa, joilla on samat haasteet kasvuun ja kehitykseen.

Mahdollisuuksia kuitenkin on. Etelä-Suomen suurissa kasvukeskuksissa ja niiden ympärillä tontit ja osa liikepaikoista alkavat olla ylirakennettuja. Valtakunnalliset suuryritykset etsivät parhaillaan toimitiloja ja tontteja isoille logistiikkakeskuksille pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Mikkelissä ja lähialueilla on tilaa, mutta onko meillä ennakkoluulottomuutta, rohkeutta, notkeutta ja joustavuutta kaavoitukseen. Yritykset tarvitsevat lähinnä tontin ja sille kunnallistekniikan, joten houkuttelevuutta tulee lisätä muilla tarjotuilla mahdollisuuksilla.

Työvoiman saatavuuden ongelmat ovat pääkaupunkiseudulla suurempia kuin meillä Mikkelissä. Aika ajoin maakunnan yritykset kärsivät työvoimapulasta, mutta määrällisesti kuitenkin puhutaan enemmänkin kymmenen kuin sadan uuden työntekijän rekrytoinnista.

Iso merkitys Mikkelille ja sen kehittymiselle on seudun vetovoima. Yhtenä menestyvän alueen tunnusmerkkinä on tieto- ja osaamiskeskittymät, kuten Mikkelissä jo olevat arkistolaitokset, yliopistojen ja korkeakoulujen filiaalit sekä solmitut kumppanuudet niihin.

Alueen saavutettavuudesta on pidettävä kiinni. Mikkelin sijainti maantieteellisesti on haastava, sillä suurkaupunkiajattelussa paras matkamitta määränpäähän on yksi tunti tai sata kilometriä. Sijaintimme on liikenne- ja kasvukäytävien ulkopuolella, joten raide- ja tieliikenneyhteydet ovat ensiarvoisen tärkeitä ylläpitää ja jopa kehittää palvelemaan paremmin koko itäistä Suomea.

Mikkelin mainekuva on edelleen ulkopuolisille hallinnollinen maaseutu- ja kesäkaupunki ilman teollisuuden tuomaa omaa leimaansa. Kaupunkimme pehmeämpi veto- ja pitovoima tulee pitää laadukkaana, jotta palvelujen laatu, saatavuus, tarjonta ja kohtaaminen saavat kiinnostumaan ja viihtymään alueellamme.

Villinä korttina voisi heittää Saimaan vesistön läheisyyden, pitkän rantaviivan ja yhteistyön eri satamapaikkojen välillä. Luonto ja historia ovat läsnä kaupunkimme jokaisella nurkalla.

Mikkelissä on tavoitteiden asettaminen pirstaloitunut liian pienille yksiköille ja organisaatioille, joissa tehdään erilaisia projekteja ja hankkeita niille annettujen päämäärien saavuttamiseksi. Fokusta yhteiselle tavoitteelle ei ole. Ei tapahdu kehitystä, jollei ole selkeitä yhteisiä tavoitteita.

Jokainen asukas ja yritys voi omalla toiminnallaan olla edistämässä kaupunkimme ja seudun kehittymistä. Investoinnit ja hankinnat tulee tehdä mahdollisimman pitkälle oman alueen toimijoilta, ei naapurikunnasta tai -kaupungista. Seudun elinkeinotoiminnalle on elintärkeää, että omalla paikkakunnalla tuotetuille tuotteille ja palveluille on kysyntää. Vain kysyntä ja kulutus pitää seudun yritystoiminnan kannattavana ja elossa.

Jarmo Räsänen
hallituksen puheenjohtaja, OR-group
Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskunnan jäsen