Suomessa on arvioiden mukaan 90 000–140 000 tyhjillään olevaa pientaloa. Samaan aikaan moni haaveilee vanhasta talosta, mutta ei tiedä mistä aloittaa tai keneltä kysyä apua. Juuri tätä kohtaanto-ongelmaa ratkottiin torstaina 25.6. ympäristöministeriön ja Kangasniemen kunnan järjestämässä Autiotalojen tulevaisuus -seminaarissa. Seminaari toimi samalla ennakkotapahtumana Autiotalojen messuille, jotka järjestetään Kangasniemellä 27.6.–12.7.2026.
Seminaarin keskusteluissa nousi vahvasti esiin ajatus siitä, että Suomessa ei välttämättä ole pulaa kiinnostavista rakennuksista – vaan tiedosta, rahoituksesta ja uudenlaisesta ajattelusta.
Haasteena ei ole osaamisen puute – vaan sen löytäminen
Yksi suurimmista haasteista on osaamisen löytäminen. Vanhan talon ostaja tai omistaja ei aina tiedä, mistä löytää korjausrakentamisen osaajia, suunnittelijoita tai muita asiantuntijoita. Osaamista Suomessa kyllä on, mutta sen pitäisi olla nykyistä helpommin löydettävissä.
Seminaarissa muistutettiin myös, ettei jokaisen tarvitse osata itse remontoida vanhaa taloa. Apua ja tietoa on saatavilla. Esimerkiksi Tekijätori.fi kokoaa yhteen rakennusalan ammattilaisia ja Korjaustaito.fi tarjoaa selkeitä ohjeita vanhojen rakennusten korjaamiseen niin ensikertalaisille kuin ammattilaisillekin.
Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksein avoimesta yritys- ja palveluhakemistosta löytyy alueen yrityksiä eri toimialoilta, mukaan lukien rakentamisen ja korjaamisen osaajia. Samalla kannustamme paikallisia yrityksiä tarkistamaan, että omat tiedot ovat ajan tasalla, jotta rakennusten omistajat löytävät tarvitsemansa osaamisen mahdollisimman helposti.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen on mahdollista hakea Museoviraston tai Elinvoimakeskuksen avustuksia.
Rakennusten pitää löytää oikeat ihmiset – ja ihmisten oikeat rakennukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy RAKEL-hanke osallistui seminaarin projektipäällikköpaneeliin. Keskustelussa nostettiin esiin, että vaikka autiotalot mielletään usein maaseudun ilmiöksi, rakennusten uuden käytön pohtiminen tulee ajankohtaiseksi yhä useammassa kaupungissa väestörakenteen ja palveluverkon muuttuessa. Rakennusten elinkaaren pidentäminen ja uusien käyttötarkoitusten kehittäminen koskettavat koko Suomea.
Yksi kiinnostavimmista keskustelun avauksista liittyi asumisen muutokseen. Kuntien voisi olla aika markkinoida nykyistä rohkeammin olemassa olevia rakennuksia uusien tonttien rinnalla tai niiden sijaan. Kaikille uusi talo ei ole oikea ratkaisu. Myöskään perheet eivät enää ole vain ”kaksi aikuista, kaksi lasta ja labradorinnoutaja”, vaan elämäntilanteita on monia: yksinasuvia, uusperheitä, etätyöntekijöitä, vuoroviikkovanhempia, senioritalouksia ja vapaa-ajan asukkaita.
Olemassa olevasta rakennuskannasta löytyy koteja ja tiloja hyvin erilaisiin tarpeisiin – kunhan ne ja niiden tulevat käyttäjät löytävät toisensa. Ehkä suurin haaste ei olekaan rakennusten puute, vaan kohtaanto. Kuka kehittäisi rakennuksille oman Tinderin?
Ratkaisut syntyvät yhteistyöllä
Ratkaisujakin on jo olemassa. Kangasniemellä 27.6.–12.7.2026 järjestettävät Autiotalojen messut tekevät tyhjillään olevia rakennuksia näkyviksi ja auttavat löytämään niille uusia omistajia. Kyseessä on uudenlainen asuntomessutapahtuma, jossa uusien talojen sijaan tutustutaan myynnissä ja vuokrattavana oleviin rakennuksiin. Messuilla voi nähdä kohteita paikan päällä, kuulla niiden tarinoita ja pohtia, voisisiko niistä löytyä uusi koti, vapaa-ajan asunto tai vaikkapa yritystoiminnan tila.
Messujen yhteydessä kehitetty palvelupolku (esiteltiin Teija Skytän puheenvuorossa) kokoaa yhteen käytännön vaiheet ja toimijat, joita vanhan rakennuksen ostaja tai omistaja tarvitsee matkallaan ideasta toteutukseen. Juuri tällaiset konkreettiset toimintamallit helpottavat rakennusten palauttamista käyttöön.
Keskustelussa nousi esiin myös rahoituksen merkitys. Moni vanhan rakennuksen ostaja kohtaa haasteita jo ennen ensimmäistäkään remonttia, kun korjaamiseen tarvittavan rahoituksen saaminen on vaikeaa. Ratkaisuksi pohdittiin muun muassa pankkien rohkeampaa suhtautumista korjaushankkeisiin sekä erilaisia valtion tukemia takaus- ja rahoitusmalleja. Ilman toimivaa rahoitusta moni hyväkin hanke jää helposti toteutumatta.
Rescuekoti, autiotoimisto vai autiokoulu?
Yksi kiinnostavimmista ajatuksista oli myös se, että ehkä meidän pitäisi alkaa puhua rakennuksista uudella tavalla. Siinä missä rescuekoira saa uuden kodin, voisiko myös vanha rakennus löytää uuden elämän rescuekotina, autiotoimistona tai vaikkapa autiokouluna? Rakennuksen arvo ei synny vain siitä, mitä se on ollut, vaan siitä, mitä se voi vielä tulevaisuudessa olla.
Keskusteluun nousi myös kansainvälinen näkökulma. Keski-Euroopan ennätyshelteiden myötä niin sanottu coolcation-matkailu kasvattaa suosiotaan. Suomi kiinnostaa viileänä kesäkohteena – voisivatko tulevaisuudessa myös vanhat suomalaiset talot löytää uusia omistajia ulkomailta?
Keskustelu muistutti myös siitä, että katse kannattaa suunnata tulevaisuuteen. Rakennusten käyttötarkoitukset muuttuvat väistämättä ajan myötä, joten myös uudet rakennukset pitäisi suunnitella nykyistä muuntojoustavammiksi. Rakennus, joka pystyy mukautumaan erilaisiin tarpeisiin vuosikymmenten aikana, on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävämpi investointi.
Seminaarin ehkä tärkein viesti oli lopulta yksinkertainen: paras tapa pidentää rakennuksen elinkaarta on löytää sille uusi käyttäjä. Se on samalla ilmastoteko, kulttuuriteko ja parhaimmillaan myös elinvoimatekijä.
Innostuitko aiheesta?
Torstaina 25.6.2026 järjestetyn ”Autiotalojen tulevaisuus – näkökulmia ja ratkaisuja tyhjien talojen käyttöön” -seminaarin esitysmateriaalit voit ladata itsellesi klikkaamalla alla olevaa esityksen nimeä. Tallenne tapahtumasta on nähtävissä Kangasniemen Youtube-kanavalla 9.7.2026 saakka. Muista myös itse messutapahtuma 27.6.-12.7.2026!
- Tyhjien talojen tilannekatsaus – korjauskeinoja talojen pitkään ikään
Pekka Hänninen, arkkitehti, IAH Arkkitehtuuritoimisto - Vanhojen talojen monipuolisten arvojen säilyttäminen tuleville sukupolville
Reetta Nousiainen, projektitutkija FT, Museovirasto - Elämää kyliin ja kuntiin – kokemuksia ja vinkkejä maallemuuton edistämiseen
Johanna Niilivuo, kehittämispäällikkö, Suomen Kylät ry - Rakentavia ratkaisuja maaseudun tyhjien talojen kohtaanto-ongelmaan
Teija Skyttä, elinvoimakoordinaattori, Kangasniemen kunta
Voit myös ottaa yhteyttä RAKEL-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi p.+358 50 3459 403.
Valokuvassa Ympäristöministeriön ja Kangasniemen kunnan ”asunnonvälittäjät” sekä sidosryhmämatkalaisia vierailulla yhdessä Autiotalojen messukohteista. RAKEL-hanke kiittää puolestaan kaikkia tapahtumaan osallistuneita upeasta päivästä!
Kuva: Elina Piispanen, Kangasniemen kunta
Tapahtumayhteistyö on osa RAKEL, Rakennusten elinkaaren jatkaminen uutta käyttöä -hankkeen toimenpiteitä. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen hankkeelle on myöntänyt Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Hanke on osa Euroopan aluekehitysrahaston valtakunnallista vihreän siirtymän teemakokonaisuutta. Lisätietoa hankkeesta: https://www.mikseimikkeli.fi/rakel
RAKEL on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja OAMK:n, VAMK:n, JAMK:n, SYKLI:n ja Kouvolan kaupungin yhteinen ryhmähanke.
