Väestöltään vähenevissä kunnissa rakennuksia jää ilman käyttöä. Mitä niille pitäisi tehdä ja voiko kunta kehittyä, vaikka asukkaita on vähemmän?Tätä pohtivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijatohtori Annamari Kiviaho ja Jurakausi-hankkeesta kertonut Elinvoimakeskuksen kulttuuriympäristöasiantuntija Laura Hesso ”Pienet kaupungit, suuret merkitykset” -luentosarjan kolmannella luennolla 20.10.2026 Mikkelin yliopistokeskuksella. Kokosimme tähän luennon keskeiset havainnot sekä esitysaineiston. Aiheen käsittely jatkuu 26.11.2026 valtakunnallisessa Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivässä, jossa on mukana myös RAKEL-hanke.
Annamari Kiviaho on tutkinut, miten kunnat hoitavat kiinteistöjään alueilla, joilla asukasluku pienenee. Kunnan rakennukset kertovat kunnan historiasta, ja monelle asukkaalle ne ovat tuttuja paikkoja. Silti niitä jää tyhjiksi, kun väkeä on vähemmän, palveluja kootaan yhteen ja kiinteistömarkkinat ovat haastavat.
Uusi käyttö ei aina löydy helposti
Uudisrakentamiseen verrattuna rakennuksen ottaminen uuteen käyttöön on ilmaston ja ympäristön kannalta usein parempi vaihtoehto.
Vanhalla rakennuksella voi olla myös vetovoimaa, jota uudella ei ole: esimerkiksi matkailu- tai majoitusyritykselle sen historia ja paikalliset erityispiirteet voivat olla valttikortti. Paljon riippuu kuitenkin hyvästä sijainnista ja tästä Kiviaho kertoi esimerkkinä Pieksämäen Veturitallit.
Pysyvää käyttäjää ei aina löydy heti. Silloin rakennus voidaan ottaa väliaikaiseen käyttöön, kuten Juvalla ja Kangasniemellä, joissa tyhjiä tiloja on käytetty varastoina. Kiviaho muistutti kuitenkin, ettei väliaikainen käyttö yksin ratkaise ongelmaa.
Muita keinoja ovat suuren rakennuksen jakaminen pienempiin osiin ja myynti, vaikka myyntiin liittyy omat riskinsä.
Purkaminen herättää usein ristiriitoja. Puretun rakennuksen materiaaleja voidaan kuitenkin käyttää uudelleen, kuten Helsingin Mustikkamaalla on tehty.
Omana esimerkkinämme Mikkelistä mainittakoon Prisman kesäpihan myyntikoju, jonka rakentamisessa on hyödynnetty purettua liimapuuta.
Voiko päätös toteuttaa ennusteen?
Kiviahon tutkimuksessa kunnat pyrkivät kohdistamaan investointeja erityisesti keskeisillä ja näkyvillä paikoilla sijaitseviin rakennuksiin. Niitä korjattiin ja kehitettiin, mutta myös purettiin kuntakuvan ja viihtyisyyden parantamiseksi.
Syrjäisemmillä alueilla tyhjille rakennuksille on vaikeampi löytää käyttäjiä ja niiden kuntoon kiinnitetään usein vähemmän huomiota. Kiviahon mukaan kiinteistöpäätökset voivat näin vaikuttaa myös kunnan sisäisiin eroihin.
Kunnan päätöksiä perustellaan usein väestöennusteilla. Jos esimerkiksi lasten määrän ennustetaan vähenevän, kyläkoulu voidaan lakkauttaa.
Kiviaho pohti, voiko tällainen päätös osaltaan vaikuttaa siihen, että ennuste toteutuu, sillä palvelujen säilyminen vaikuttaa siihen, kuinka houkuttelevana lapsiperheet aluetta pitävät.
Täytyykö kaiken kasvaa?
Kuntien kehittämisen lähtökohtana on pitkään ollut kasvu: lisää asukkaita, yrityksiä ja työpaikkoja. Kun väki vähenee, tämä ajattelutapa ei välttämättä enää toimi.
Kiviaho kertoi tutkimussuuntauksesta, jossa kasvun rinnalle nostetaan toinen tavoite, eli hyvä arki niille, jotka paikkakunnalla jo asuvat. Siitä käytetään englanninkielisiä termejä ”smart shrinkage” eli älykäs supistuminen tai ”rightsizing”. Jälkimmäinen tarkoittaa, että rakennukset, palvelut ja infrastruktuuri sovitetaan siihen, mitä nyt oikeasti tarvitaan.
Pienenevälläkin kunnalla on siis mahdollisuuksia kehittyä, vaikka tavoitteet näyttävät erilaisilta kuin kasvukeskuksissa.
Rakennusten kannalta tämä tarkoittaa, että osasta kiinteistöjä voidaan luopua, kun taas osa korjataan ja otetaan uuteen käyttöön. Kiviaho kysyi myös, pitääkö uusiin tilatarpeisiin aina vastata rakentamalla uutta, vai löytyisikö tila jo olemassa olevista rakennuksista.
Rouheus voi olla vahvuus
Kommenttipuheenvuorossa Elinvoimakeskuksen kulttuuriympäristöasiantuntija Laura Hesso kertoi Etelä-Savossa toteutetusta Jurakausi (Julkisen rakennuskannan uudet sisällöt) -hankkeesta, jossa tyhjille kiinteistöille etsittiin uutta pitkäaikaista käyttöä.
Hankkeessa huomattiin, että ihmisiä kiinnostavat rakennuksen tarina ja ainutlaatuisuus. Asukkaat kannattaa ottaa mukaan uuden käytön ideointiin, eikä kaikkea tarvitse korjata kiiltäväksi, sillä pintojen rouheus voi olla vahvuus.
Muutaman käytäntöön edenneen uusiokäyttökohteen lisäksi hankkeessa tuotettiin tiekartta vajaakäyttöisen rakennuksen uusiokäyttöön sekä toimintamalli vajaakäyttöisen rakennuskannan uusiokäytön suunnitteluprosessiin.
Tutkittua tietoa päätösten tueksi
Luento vahvisti jälleen, että aiheesta on jo paljon tutkittua tietoa, eikä päätöksiä tarvitse tehdä mutu-tuntumalla. Tieto on myös kaikkien saatavilla.
Kiviahon tutkimusartikkeliin ”Planning for shrinkage through municipal real estate management” voit tutustua täällä, ja luennon diat voit ladata itsellesi tästä.
Jurakausi-hankkeen tuloksiin ja raportteihin voit tutustua hankkeen kotisivuilla: https://elinvoimakeskus.fi/jurakausi-hanke sekä Laura Hesson esityksessä, jonka voit ladata tästä.
Myös Rakennustietosäätiö on syyskuussa 2026 julkaissut aiheesta tietosynteesin rakennuskannan vajaakäytöstä ja tyhjistä tiloista. Siihen on koottu tutkimustietoa ja alan asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miksi rakennuksia jää vajaalle käytölle ja mitä niiden paremmaksi hyödyntämiseksi pitäisi tehdä.
Loppuvuonna muita teemaan liittyviä tapahtumia
Pienet kaupungit, suuret merkitykset -luentosarja jatkuu 10.11.2026, kun Lappeenrannan kulttuurijohtaja Anu Talka puhuu pienten kaupunkien elinvoimasta.
Mikkeli-seuran, Mikkelin kaupungin ja Mikkelin yliopistokeskuksen järjestämä luentosarja päättyy 3.12.2026 kaupunkien viheralueita käsittelevään luentoon. Sarjan luennot pidetään klo 16.30–18.00 Mikkelin yliopistokeskuksella ja ne ovat kaikille avoimia sekä maksuttomia. Lisätietoa luentosarjasta: https://muc.fi/3395-2/
Aihe puhututtaa myös valtakunnallisesti Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivässä 26.11.2026 Helsingissä.
Päivän ohjelmassa käsitellään muun muassa sitä, miten rakennuskanta saadaan tehokkaasti käyttöön, ja puhujana on myös RAKEL-hankkeen edustaja. Tapahtuma on maksuton, ja sitä voi seurata myös etänä. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan FIGBC:n sivuilla.
Kuva: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Tapahtumayhteistyö on osa RAKEL, Rakennusten elinkaaren jatkaminen uutta käyttöä -hankkeen toimenpiteitä. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen hankkeelle on myöntänyt Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Hanke on osa Euroopan aluekehitysrahaston valtakunnallista vihreän siirtymän teemakokonaisuutta. Lisätietoa hankkeesta: https://www.mikseimikkeli.fi/rakel
RAKEL on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja OAMK:n, VAMK:n, JAMK:n, SYKLI:n ja Kouvolan kaupungin yhteinen ryhmähanke.
