Rakentamisen kiertotalous ei etene ilman yrityksiä, joille se on kannattavaa liiketoimintaa. Elokuun työpajassa alan tekijät ympäri Suomen etsivät keinoja, joilla kiertotaloudesta tulisi rakentamisessa poikkeuksen sijaan normaali tapa toimia, ja äänestivät konkreettisista ehdotuksista. Kokosimme tähän keskeisimmät nostot – jutun lopusta löydät myös linkin tapahtuman esityksiin ja tallenteeseen, joista näet, mitä eri puolilla Suomea on jo tehty.
Yhteistyöllä vaikuttavuutta rakentamisen kiertotalouteen -tapahtuma järjestettiin 25.–26.8.2026 Helsingissä. Työpajan lisäksi ohjelmassa oli tutustumiskierros pääkaupunkiseudun kiertotalouskohteisiin ja esityksiä toimijoiden tekemästä työstä.
Mikkelin ja pääkaupunkiseudun lisäksi mukana oli väkeä muun muassa Oulusta, Kajaanista, Jyväskylästä, Vaasasta, Turusta ja Tampereelta, joten keskustelu ei jäänyt vain yhden alueen näkökulmaksi.
Järjestäjinä toimivat Helsingin kiertotalousklusteri, Kiertotalot-hanke ja RAKEL-hanke.
Työpajassa haettiin vastauksia neljään kysymykseen:
- Miten kiertotaloudesta saadaan pysyvä käytäntö rakentamisessa?
- Miten tyhjät tilat saadaan käyttöön?
- Miten purkamisesta tehdään poikkeus kasvavissa kunnissa?
- Miten uudelleenkäytöstä tulee arkea?
Lopuksi äänestettiin, mitkä ehdotukset kannattaisi viedä eteenpäin ensimmäisenä, ja kärkeen nousivat seuraavat:
Yksi paikka, josta näkee mitä Suomessa tapahtuu
Espoon Kerassa nähtiin esimerkki siitä, mihin yksittäinen kokeilu voi johtaa. Alueella palveli useita vuosia SOK:n iso logistiikkakeskus, ja toiminnan päätyttyä hallit toimivat alustana usealle kiertotalouden kokeilulle, jotka ovat vuosien saatossa laajentuneet eri puolille Suomea. Nyt alueelle suunnitellaan uutta asuinaluetta kiertotalouden ehdoilla.
Kaikki kokeilut eivät kuitenkaan leviä samalla tavalla.
Kiertotalouden kokeiluista ei ole koottua tietoa, joten samoja ratkaisuja kehitetään kunnasta ja projektista toiseen tietämättä toisistaan. Ratkaisuksi ehdotettiin valtakunnallista kiertotalouskiihdyttämöä: paikkaa, johon yritykset ja kunnat voisivat ottaa yhteyttä tarvitessaan tietoa tai rahoitusta, ja jonka sivuilta näkisi yhdellä silmäyksellä, mitä alalla on menossa.
Toiseksi eniten kannatettiin ammattitaitoista ja koordinoitua viestintää. Kyse ei ole vain siitä, että hyvät ratkaisut jäävät piiloon. Viestintä myös sitouttaa tekemään, kun ymmärrys lisääntyy. Samalla se on tehokkain keino purkaa kiertotalouteen liittyviä ennakkoluuloja.
Keskeinen käytännön ongelma on ajoitus: purkukohteista pitäisi saada tieto ammattilaisille riittävän ajoissa. Kun purkukourat ovat jo pihassa, on myöhäistä lähteä myymään osia eteenpäin tai miettiä rakennukselle uusia käyttötarkoituksia, vaikka kiinteistöstä löytyisikin paljonkin potentiaalia uudelleenkäyttöön.
Keskustelua herätti myös se, että tilaaja ratkaisee lopulta, tehdäänkö projektissa kiertotaloutta vai ei. Erityisesti julkisissa hankinnoissa tarjouspyyntöjen ja urakka-asiakirjojen yksityiskohdat ratkaisevat: purku-urakassa on esimerkiksi varmistettava, ettei toiselle urakoitsijalle ehjänä luvattua materiaalia murskata vahingossa.
Kilpailutuskriteerit pitäisi myös laatia niin, että pienemmätkin toimijat pärjäävät niissä.
Tyhjät tilat joustavammin käyttöön
Eniten ääniä sai toive joustavammasta suojelusta ja kaavoituksesta – käyttötarkoituksen muutos voi joillakin alueilla kestää vuosia.
Ideoita syntyi silti runsaasti. Sähköinen alusta voisi koota tyhjät tilat teemoittain sen mukaan, mihin käyttöön ne sopivat, ja tilan muokkaamisesta uuteen käyttöön voisi tulla ostettava palvelu.
Hankalampi kysymys on hinta: kuntalaki estää julkista sektoria vuokraamasta tilojaan alle markkinahinnan, ja syy on ymmärrettävä, kunta ei saa vääristää kilpailua yksityisiä vuokranantajia vastaan. Silti tämä voi sulkea ovia aloittelevilta yrityksiltä, yhdistyksiltä ja pienyrittäjiltä, ja lain tulkinta vaihtelee paikkakunnittain. Työpajassa toivottiin tähän selkeyttä.
Rakennusluvan myöntämiseen lisää ehtoja?
Vantaalla selvitetään, voisiko uuden asuinalueen kulmilla olevan vanhan tiilirakennuksen säästää. Ajatuksena on ottaa se käyttöön lähes alkuperäisessä, rouheassa asussaan ilman suurempia remontteja.
Tämä vaihtoehto jää usein selvittämättä, ja uutta rakennetaan, vaikka lähistöllä saattaisi jo olla rakennus, joka sopisi samaan käyttöön.
Ongelmaan ehdotettiin suoraviivainen ratkaisu: rakennusluvan ehdoksi pitäisi tulla selvitys siitä, löytyykö alueelta valmiiksi sopiva vaihtoehto uudisrakentamiselle. Käytännössä ratkaisu syntyy kuitenkin usein hinnan perusteella, joten selvitysvelvollisuuden rinnalle tarvittaisiin myös taloudellisia perusteita säilyttämiselle.
Kannatusta sai myös ajatus motivoida kuntien viranhaltijoita käyttötarkoituksen muutoksiin tulospalkkioin, tai palkkaamalla sparraaja niille, joilla ei itsellään ole aikaa pohtia asiaa. Samalla toivottiin, että onnistuneet tilamuutokset tuotaisiin nykyistä näkyvämmin esiin.
Take-back-järjestelmä rakennusosille?
Mustikkamaalla Helsingissä sijaitsee Closing Loops -varasto (kuvassa), jonka rakennusosat ovat perustuksia lukuun ottamatta uudelleenkäytettyjä, esimerkiksi ikkunat ovat peräisin Helsingin Postitalosta. Rakennus osoittaa, että uudelleenkäyttö on täysin mahdollista. Kysymys kuuluukin, miksei se ole yleisempää.
Työpajan vastaus oli selvä: raha ratkaisee. Eniten ääniä saivat taloudelliset kannustimet – verohelpotukset kiertotaloutta tekeville yrityksille, käytettyjen rakennustuotteiden alennettu arvonlisävero ja kiertotalousprojektien taloudellinen palkitseminen. Ilman niitä uudelleenkäyttö jää helposti kalliimmaksi vaihtoehdoksi.
Lähes yhtä paljon kannatusta saivat ratkaisut, jotka pitäisivät rakennusosat kierrossa. Käytetyille rakennustuotteille kaivattiin take-back-järjestelmää, jonka kautta osat palautuisivat myyjälle tai valmistajalle ja sitä kautta uudelleenkäyttöön. Toinen ehdotus oli BES-tyyppinen järjestelmä, joka vakioisi kiinnitys- ja liitostavat niin, että osat voisi irrottaa ehjinä ja siirtää uuteen kohteeseen
Miten tästä eteenpäin?
Seuraavaksi mietimme, mistä ehdotuksista lähdemme liikkeelle omalla alueellamme ja keiden kanssa.
Työpajan esitykset ja tapahtuman tallenne löytyvät tapahtuman sivuilta: https://testbed.hel.fi/kiertotalous/yhteistyolla-vaikuttavuutta-rakentamisen-kiertotalouteen-teemapaivat-kiertotalouden-tekijoille-25-26-8-2026/
Jos jokin ehdotuksista kiinnostaa tai haluat kuulla työpajasta lisää, ota yhteyttä RAKEL-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi p.+358 50 3459 403.
Kuva: Minna Uimonen, Vaasan ammattikorkeakoulu
Tapahtuma oli osa RAKEL-hankkeen toimenpiteitä. RAKEL, Rakennusten elinkaaren jatkaminen uutta käyttöä kehittämällä -hanke vastaa kasvavaan tarpeeseen löytää uusia käyttötarkoituksia tyhjilleen jääneille tai vajaakäytössä oleville rakennuksille Mikkelin seudulla sekä eri puolilla Suomea. Hanke yhdistää rakennusteknisen asiantuntemuksen, kierto- ja jakamistalouden liiketoimintamallit ja monialaisen yhteistyön, jotta käyttökelpoisten tilojen ja rakennusten elinkaari pitenee niiden purkamisen sijaan. Samalla hanke tukee vihreää siirtymää, vähentää neitseellisten luonnonvarojen kulutusta ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisätietoa hankkeesta: https:www.mikseimikkeli.fi/rakel
RAKEL on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja OAMK:n, VAMK:n, JAMK:n, SYKLI:n ja Kouvolan kaupungin yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus.
