Itä-Suomessa on vireillä miljardien edestä investointeja datakeskuksiin, uusiutuvaan energiaan, vetytalouteen ja akkuteollisuuteen. Ensimmäinen Itä-Suomen vienti- ja investointipäivä kokosi Mikkeliin 150 osallistujaa, joista puolet edusti yrityksiä. Päivän keskusteluissa kasvun edellytyksiksi nousivat erityisesti riittävä sähkönsiirtokapasiteetti, sujuvat lupaprosessit ja nykyistä tiiviimpi yhteistyö yli maakunta- ja kuntarajojen. Kasvua haetaan myös viennistä: neljä eteläsavolaista yritystä avasi tapahtumassa omia kokemuksiaan kansainvälisille markkinoille pääsemisestä ja siellä kasvamisesta.
Kilpailukyky rakentuu siitä, että yrityksellä on tarjota muista erottuva konsepti, jonka asiakas ymmärtää ja ostaa, johtaja Teija Lahti-Nuuttila Business Finlandista tiivisti avatessaan pääpuhujana ensimmäisen Itä-Suomen vienti- ja investointipäivän Mikkelissä.
Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä rahoittava Business Finland on nimennyt 22 kasvualuetta. Ytimessä ovat data ja datapohjainen arvonluonti, murrosteknologiat, turvallisuus, terveys ja hyvinvointi sekä ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus. Hän nosti esille myös Itä-Suomelle tärkeän matkailun.
”Matkailun osuus oli viime vuonna palveluviennistä 14 prosenttia”, Lahti-Nuutila herätteli matkailuyrityksiä miettimään kasvu- ja investointimahdollisuuksia.
Vientistrategioita löytyy monenlaisia
Neljä eteläsavolaista vientiyritystä kuvasi omaa polkuaan kansainvälisille markkinoille.
Bertin Environics Oy kehittää ja valmistaa puolustusteollisuudelle mittareita ja integroituja järjestelmiä, joista 80 prosenttia menee vientiin.
”Kansainvälisyys on ollut osa yrityksen dna:ta aina. Koska toimimme todella kapealla sektorilla, on lähdetty rohkeasti maailmalle”, toimitusjohtaja Kirsi Hedman luonnehtii.
Jokainen markkina-alue on omanlaisensa, joten on mietitty, mistä yrityksen tuotteille löytyisi vahva kilpailuetu. Vientimaista on myös etsitty yhteistyökumppani.
”Olemme rajanneet pois maita, joissa julkinen sektori tukee oman maan yrityksiä vahvasti. Meillä on maailmalla pieniä ja suuria yhteistyökumppaneita ja molemmilla on omat etunsa. Joskus on menty uuteen maahan, tultu pois ja yritetty uudelleen uusin keinoin. Vienti edellyttää aina kovasti töitä.”
Yrityksellä on Mikkelissä 70 työntekijää. Yritys aloitti suomalaisena perheyrityksenä ja sen jälkeen omistajuus oli kotimaisella pääomasijoittajalla. Nyt yrityksen omistaa ranskalainen pääomasijoittaja.
”Ei kannata pelätä ulkomaalaista omistajuutta. Saamme ranskalaisomistajalta resursseja kasvuun ja osallistuneet yhdessä muun muassa messuille.”
Omaa teräskotelotuoteperhettä valmistava ja sopimusvalmistusta asiakkailleen tekevä Casemet Oy työllistää Mikkelissä 150 osaajaa ja Viron Pärnussa noin 50. Yrityksen tuotteista menee välillisesti, asiakasyritysten toimitusten osana, vientiin noin 70 prosenttia.
Yrityksen juuret löytyvät 50 vuoden takaa Ensto Oy:stä. Tänä vuonna 10-vuotisjuhlaansa viettävän, kahden perheen yritys on laajentunut Viroon yrityskaupoin. Ensimmäiset markkinaselvitykset tehtiin Ruotsissa 2020-luvun alussa ja vienti käynnistyi vaiheittain.
Yritys on tehnyt isoja investointeja Mikkelissä ja Pärnussa, myynti on kasvanut kahdesta miljoonasta eurosta kuuteen ja jatkossakin yritys varmistaa kasvuaan investoinneilla.
”Kilpailukyky syntyy ihmisistä, rohkeudesta uudistua ja halusta kasvaa,” toimitusjohtaja Sanna Vihersalo sanoo.
Harri Haavikko Oy:n vuonna 2020 lanseeraaman CRoom-tuoteperheen laitetiloja on räätälöity asiakkaille kotimaan lisäksi Norjaan, Islantiin, Tanskaan ja Saksaan. Ruotsissa vientiponnistelujen eteen on tehty paljon töitä.
”Jokaisessa maassa on tuotteille erilaisia toiveita, jotka selviävät vasta paikan päällä. On opittu, että yhden asiakkaan sijaan pitäisi olla 3–5 asiakasta kussakin kohdemarkkinassa, että saadaan jatkumoa aikaan. Me haluamme tuoda maailmalta valuuttaa tänne ja tehdä maailmasta parempi CRoom kerrallaan”, toimitusjohtaja Harri Haavikko kuvaa.
Yrityksellä on omalla palkkalistallaan 30 työntekijää, ja yhteistyöyrityksessä töitä tekee 10 osaajaa. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 10 miljoonaan euroon.
Hackman-konsernin vuonna 1971 Pieksämäelle perustama tuotantoyksikkö toimii nykyään DEKO MedTech Oy:n nimellä osana ruotsalaista Alumbra Groupia. Vuodesta 1980 vientiä tehneen yrityksen suurin yksittäinen vientimaa on Australia, ja Lähi-idästä löytyy kasvumahdollisuuksia.
Yritys valmistaa terveydenhuollolle ja laboratorioihin instrumenttien pesu- ja desinfiointikoneita, huuhteluhuoneiden laitteita ja kuivauskaappeja.
Itäsuomalaiset etsivät kasvua datasta ja energiasta
Toinen pääpuhuja ETLAn Aki Kangasharju muistutti Suomen elävän viennistä. Talouden näkymissä on hänen mukaansa tällä hetkellä yllättävänkin myönteisiä merkkejä, mutta kasvun jatkuminen edellyttää uudistumista, investointeja ja tuottavuuden paranemista.
Itäsuomalaisten maakuntien investointistrategioista löytyy yhteisiä piirteitä. Business Joensuu Oy:n palvelujohtaja Pauliina Pikkujämsä nosti kasvusuunniksi puolustus- ja kaksikäyttöteknologian, energia- ja ympäristötoimialalta vety- ja kiertotalouden sekä puhtaan siirtymän, kriittisten mineraalien ja datan hyödyntämisen.
”Peräänkuulutan Itä-Suomessa yhdessä tekemisen henkeä”, hän totesi.
Google kertoi äskettäin tekevänsä Suomen historian suurimman, yli 13 miljardin, teollisen investoinnin laajentamalla Haminan datakeskusta lähivuosina. Erityisasiantuntija Heli Ala-Poikela kertoi Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n viiden osaajan investointitiimin keskittyvän datakeskuksiin, akkuteknologiaan, uusiutuvaan energiaan ja logistiikkaan. Yhteistyötä tehdään kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa.
”Kotkan Keltakalliolle rakennetaan akkumateriaalitehdasta. Meillä on muitakin akku- ja kennoteollisuuteen liittyviä varauksia, joten akkuklusteri kehittyy.”
Kouvolan seutu haluaa Pohjois-Euroopan johtavaksi datalaaksoksi, maailmanluokan datatalouden ekosysteemiksi, vuoteen 2030 mennessä. Seudulla on useita eri vaiheissa olevia datakeskushankkeita. Ensimmäiset keskukset valmistuvat Ummeljoelle ja Korialle.
”Kokonaisinvestoinnit ovat seitsemisen miljardia. Datalaakso toimii alustana uudenlaiselle teolliselle toiminnalle”, johtaja Aleksandra Airikainen Kouvola Innovation Oy:stä sanoo.
Lappeenranta puolestaan luottaa korkeakoulukampukseen ja vahvaan perusteollisuuteen. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään turvallisesta datasta ja datan kaksikäytöstä siviili- ja turvallisuustarpeisiin. Investointikohteina nähdään vetytalous sekä puolustus- ja huoltovarmuus, joita edistetään kotimaisissa ja eurooppalaisissa verkostoissa.
”Investointihankkeistamme on jo kotiutettu tai niistä on olemassa sopimukset 13 miljardin euron arvosta. Investointiputkessa on noin 42 miljardin hankkeet. Osa niistä on toisella kierroksella”, yrityspalvelupäällikkö Eeva Pihlajaniemi kaupungin yrityspalveluista totesi.
Myös Invest in -johtaja Jussi Heinimö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä kertoi rakenteilla ja suunnitteilla olevista mittavista datakeskus- ja energiainvestoinneista. Mikkelissä Compute Nordic rakentaa parhaillaan Cerebras Systemsille AI-datakeskusta, jonka sopimuksellinen IT-kapasiteetti kasvaa vaiheittain 165 megawattiin. Ensimmäinen 50 megawatin vaihe on jo rakenteilla.
”Investointien kokoluokka vastaa noin 3–4 sellutehtaan rakentamista. Datateollisuudesta on tulossa uusi teollisuuden kasvuala, joka lisää osaamista, kehittää yritysekosysteemiä, vauhdittaa uusiutuvan energian investointeja sekä vahvistaa maakunnan tunnettuutta. Hankkeilla on laajat vaikutukset alihankkijayrityksille ja itäsuomalaiselle elinkeinoelämälle.”
Investointien aikaikkuna on nyt
Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa Neova Oy:n varatoimitusjohtaja Markus Tykkyläinen muistutti yhtiöltä vapautuvan vuosittain noin 600 hehtaaria vanhoja turvesoita aurinkoenergian tuotantoon, kosteikkojen rakentamiseen ja metsitykseen.
”Elämme digitalisaation ja sähköistymisen murrosta. Aikaikkuna on nyt auki. Itäsuomalaisten toimijoiden pitää esittää yhdessä tahtotiloja poliittisille päättäjille. Esimerkiksi ympäristöluvitus on saatava kuntoon. Seuraavan sukupolven ei sitten tarvitse kysyä, miksei täällä ole tehty teollisia investointeja.”
Mikkelin Visulahteen datakeskusta rakentavan Compute Nordic Finland Oy:n toimitusjohtaja Pyry Virrantaus totesi, että sähkön siirtokapasiteettiin liittyvä infrastruktuuri on saatava kuntoon, että hankkeet voivat toteutua suunnitellussa laajuudessa.
”Mikkelissä on maata, sähköä ja osaavaa työvoimaa. Kaupunki ja Miksei ovat tehneet sen, että tänne oli helppo ja hyvä tulla. Nyt on tekemisen paikka. Painetaan kaasua ja tehdään.”
Honeywell Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tommi Taskinen kuvasi Varkauden kehitystä teollisuuskaupungista osaavien ihmisten teolliseksi verkostoksi.
”Jos kaikki teollisuusyrityksissä oleva historiallinen äly saadaan kerättyä tekoälylle, se mahdollistaa tietotaidon siirron. Näen tämän mahdollisuutena.”
Monissa puheenvuoroissa toistui, että myös itä tarvitsee tuulivoimaa. Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen muistutti maakunnan olevan energiaköyhä, sillä maakunta tuottaa vain 47 prosenttia tarvitsemastaan energiasta.
”1950-luvulla rakennettiin väyliä kuntoon. Ei se halpaa ollut. Pitäisi tehdä taas yhteinen sopimus ja pysyä siinä. Meidän täytyy pitää toimintaympäristömme kunnossa, uskoa itseemme ja saada myös valtiolliset toimijat uskomaan meihin.”
Ensimmäistä kertaa järjestetyn Itä-Suomen vienti- ja investointipäivän järjesti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Etelä-Savo Goes Global -hanke, joka on saanut EU:n osarahoituksen Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämänä. Tilaisuuteen osallistui noin 150 henkilöä, joista puolet edusti yrityksiä. Ensi vuonna tilaisuus järjestetään Joensuussa.
