Tähän artikkeliin on koottu terveisiä KIELO-hankkeen projektipäälliköltä Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksesta.
Teemoina kokouksessa yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto
Sain kunnian edustaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:tä ja KIELO-hanketta osallistuessani Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokoukseen 28.11.2023 Varkaudessa. Kyseisen yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja valvontaa Itä-Suomessa. Sen jäseniin kuuluu Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueen kuntien, toiminnanharjoittajien, säätiöiden ja yhdistysten jäseniä.
Kokouksen aamupäivän osuudessa kuultiin esityksiä Ympäristöministeriöstä, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Savo-Pielisen jätelautakunnalta sekä Jäteyhtiö Jätekukko Oy:lta. Esityksissä tuotiin esille em. toimijoiden kokemuksia ja näkökulmia yhdyskuntajätemäärän vähentämiseksi. Näiden esitysten jälkeen Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Iiro Kiukas muistutteli osanottajille mieleen mitä viime kevään kokouksessa käytiin läpi rakennus- ja purkujätteistä. Tämän jälkeen oli oma vuoroni kertoa KIELO-hankkeen tavoitteista, siinä toteutettavista toimenpiteistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Näiden alustusten jälkeen siirryimme yhteiselle lounaalle ennen iltapäivän työpajatyöskentelyä.
Taloudelliset kannustimet, hankintakriteerit ja elinkaariajattelu nousivat työpajatyöskentelyssä esiin keinoiksi edistää rakentamisen kiertotaloutta
Työpajoissa pyrittiin löytämään pienryhmissä keinoja yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteiden vähentämiseen sekä kierrätysasteen nostamiseen. Iiro ja minä vedimme työpajaa, jossa etsittiin vastauksia kysymyksiin: ”Mitkä ovat suurimmat esteet rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäytölle ja kierrättämiselle?” sekä ”Miten eri toimijat voivat edistää ko. jätteen vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä?”.
Ensimmäiseen kysymykseen saatiin vastaukseksi jo aiemmin hankkeessa tunnistamiani haasteita: kiire, välinpitämättömät asenteet, arvostuksen puute vanhaan ja kestävään, liian suuret kustannukset, suunnittelemattomuus, tietämättömyys sekä uudelleenkäytön ja kierrättämisen vaatiman tilan puute. Muutama osallistuja oli onnistunut omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan taklaamaan näitä haasteita, joka toi toivonpilkahduksen siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa.
Toisen kysymyksen vastauksissa korostui, että tietoisuutta uudelleenkäytöstä tulisi lisätä. Niin ikään purkuprojekteille tulisi varata enemmän aikaa, jolloin rakennusosien uudelleenkäyttöä pohdittaisiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Tämä edesauttaisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja voisi lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäaika mahdollistaisi myös kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden lisäämisen asiakirjoihin. Keskusteluissa nousi esille taloudellisten kannustimien tarve, sillä neitseellinen raaka-aines on liian edullista verrattuna kierrätettyyn sekä suomalaisen työn kustannukset ovat korkeat.
Työpajan tulokset vedettiin vielä yhteen koko osallistujajoukon kesken Mentimeter-kyselyn avulla, jossa äänestettiin edellä mainituista vastauksista kolme suurinta estettä. Positiivista oli, että kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteerien puuttumista ja heikkoa asennetta uudelleenkäyttöä kohtaan pidettiin pienempinä esteinä kuin suunnitelmallisuuden puutetta, korkeaa hintaa tai kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi kaikista saaduista vastauksista äänestettiin kolme tärkeintä keinoa, jotka olivat: taloudellisten kannustinten lisääminen, kiertotalouden huomioiminen hankinnoissa asettamalla toimijoille velvoitteita sekä elinkaariajattelun tuominen rakentamiseen nykyistä voimakkaammin.
Päivä päättyi Varkauden kierrätyskeskusvierailuun
Kokouksen päätteeksi kävimme vielä tutustumassa paikallisen Ekotori-kierrätyskeskuksen toimintaan. Vierailu muistutti konkreettisesti siitä, kuinka paljon eri materiaalia meillä maailmassa odottaa uutta hyödyntämiskohdetta joko sellaisenaan pienin ehostuksin tai materiaalina.
Uskon, että päivä antoi myös muille kuin minulle paljon uutta ajateltavaa ja tästä on hyvä jatkaa kiertotalouden edistämistä.
22.12.2023 Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino- ja liikennekeskus.