fbpx

Päiväkotitoimintojen siirto koulun yhteyteen ja kuivurirakennus uudelleenkäytetyistä rakennusosista ovat käytännön esimerkkejä kiertotaloudesta

Kuva punamullalla käsitellyistä ulkoseinälautanipusta.

Mäntyharjulaisella Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy:n Jukka Pakkasella on käytännön kokemusta omista sekä muiden rakennusprojekteista, joissa on toimittu kiertotalousperiaattein.

Päiväkotitoimintojen siirto koulurakennukseen paransi tilojen käyttöastetta

Pakkanen on ollut suunnittelemassa Orimattilan Vuorenmäen koulun tilamuutoksia vuonna 2021, jossa tuotiin kouluun päiväkoti muuttamalla opetustiloja päiväkotikäyttöön. Tässä projektissa aloite rakennusosien uudelleenkäytöstä tuli rakennuttamispäällikkö Kai Tevalta ja tilojen käyttäjiltä. He toivoivat, että saneerauksessa pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita, kuten väliovia, ikkunoita ja kiinteitä kalusteita.

Yhteistyötä tehtiin tiiviisti suunnittelijan ja tilan käyttäjien välillä. Projektissa päästiin kaikkia miellyttävään lopputulokseen, koska lopputulos palvelee tilojen käyttäjiä, paransi tilojen käyttöastetta, jätemäärä väheni ja saatiin kustannussäästöä.

 

Kuva koulurakennuksesta
Vuorenmaan koulurakennukseen tehtiin tilamuutos muuntamalla opetustilat päiväkotikäyttöön. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Arkkitehtipiirustus tilamuutoksesta
Kuvakaappaus Vuorenmaan koulun tilamuutoksesta arkkitehdin tekemästä pohjapiirustuksesta. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Rakennusosien uudelleenkäyttö voi tuoda kustannussäästöjä projektiin

Pakkanen on seurannut sivusta mielenkiinnolla tuttunsa rakennusprojektia maaseudulla. Maatalousyhtymä Matti ja Timo Ahokas rakensivat Orimattilaan viljankuivaamorakennuksen pääosin uudelleenkäytetyistä rakennusmateriaaleista kesällä 2020. Kohteen suunnitteli arkkitehti Jukka Koskinen Orimattilasta.

Kuivurirakennuksen siilot saatiin pystyyn nostetuista merikonteista. Järeämpi runkorakenne edellytti järeämpiä perustuksia, jonka vuoksi perustukset päädyttiin valamaan neitseellisestä betonista. Julkisivuverhouksessa käytettiin uudelleen entisten varastorakennuksien peltejä. Käytetyt pellit oli saatu ostettua yksityishenkilöiltä. Itse kuivauslaitteisto ja tarvittavat oheislaitteet hankittiin käytettynä. Rungon ja julkisivun puutavara sahuutettiin oman metsän puista. Rakennukselle haluttiin pitkä käyttöikä ja se varmistettiin asentamalla uusi aaltopeltikatto.

Kuivurirakennuksen toteutus tällä tavoin oli jonkin verran nopeampaa verrattuna perinteiseen toteutustapaan. Kustannuksiltaan hanke oli noin 30 % vastaavan valmispaketin hinnasta.

Kuva viljankuivausrakenuksesta ennen pellitystä.
Viljankuivausrakennuksen viljasiiloina toimii pystyyn nostetut merikontit. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

 

Kuva viljankuivausrakennuksesta Suomen maaseudulla.
Viljankuivausrakennuksen julkisivut on verhoiltu uudelleenkäytetyllä aaltopellillä. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Olemassa olevien rakennusten kunnossapito on myös kiertotaloutta

Jukka Pakkanen on toteuttanut kiertotalouden mukaisia toimenpiteitä myös kotonaan Mäntyharjulla kunnostamalla vanhaa omakotitaloaan perinteitä kunnioittaen. Omakotitalon peruskorjauksessa esimerkiksi entiset ponttaamattomat lattialaudat on kiinnitetty hiottuna takaisin paikoilleen alapohjarakenteiden korjauksen jälkeen. Lattian rouhea ulkoasu on viimeistelty valkoisella läpikuultavalla vahakerroksella.

Talon pääsisäänkäynnillä rustiikkiseksi jätetty entinen ulko-ovi kertoo rakennuksen historiasta. Jukan mukaan kuistin alkuperäinen vinolaudoitus oli myös tarkoitus säilyttää näkyvänä seinäpintana, mutta tervapaperista oli imeytynyt terveydelle haitallista kreosoottia puuverhoukseen niin paljon, että laudoitus piti purkaa ja asentaa tilalle uusi. Uudelleenkäyttö ei siis aina ole mahdollista, mutta siihen on hyvä pyrkiä.

Kuva vanhasta lattialaudoituksesta hionnan ja vahauksen jälkeen.
Vanhat lattialaudat hiottiin, kuultovahattiin ja kiinnitettiin takaisin paikoilleen alapohjan korjaustöiden jälkeen. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

 

Kuva patinoituneesta ovesta ja vinolaudoituksesta.
Talon historia on jätetty tarkoituksella näkyviin talon sisäänkäynnin vinolaudoituksessa ja alkuperäisen oven patinassa. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Seuraavana projektina hänellä on suunnitelmissa hyödyntää ehjänä purkamansa julkisivulaudat autotallin julkisivuverhouksessa. Punamultakäsittelyllä puun käyttöikää saa pidennettyä huomattavasti verrattuna nykyään käytettävään lateksimaaliin.

Pakkanen uskoo, että kiertotalous tulee yleistymään entisestään eikä näe rakennusosien uudelleenkäytölle estettä, elleivät ne aiheuta tilojen käyttäjille terveyshaittaa. Kotimaan lisäksi maailmalta löytyy myös hyviä esimerkkejä, kuten tuoreimmassa Betoni-lehden artikkelissa esiteltiin Berliiniin rakennettua Spore-monitoimitilaa, jonka julkisivussa on hyödynnetty purkutiiliä ja sisätiloissa entisen eläinsairaalan allaskalusteita.

Olemassa olevan säilyttäminen, kunnostaminen, mielikuvituksen käyttäminen ja pieni vaivannäkö auttaa säästämään rahaa, luonnonvaroja sekä energiaa, vähentää jätettä ja edistää kiertotaloutta. Kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä voimme rakentaa yhdessä kestävämpää tulevaisuutta, Pakkanen kannustaa.

 

Betoni-lehden 02/2024 artikkeliin Berliinissä sijaitsevasta Spore-monitoimitilasta voit tutustua täällä (s. 22): https://betoni.com/lehti/betonilehti/2-2024/

Lisätietoja:
Jukka Pakkanen, p. 050 522 9173, jukka@arkkitehtisuunnittelu.com https://arkkitehtisuunnittelu.com/
Jenina Luotolampi, p. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kuvat: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Julkaistu: 02.07.2024