Suomen Lentopelastusseura (SLPS) koulutti Mikkelin lentoasemalla tammikuun viimeisenä viikonloppuna ensimmäistä Maanpuolustuskoulutus MPK:n toimijoista koostuvaa dronehälytysryhmää kadonneiden etsintää varten. Ryhmän vuonna 2021 varainkeruulla aloitettu hanke saa jatkoa.
Maanpuolustuskoulutus MPK on Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja, jonka tehtävät määritellään laissa vapaehtoisesta maanpuolustuksesta. MPK:n toimintaa ohjaa ja valvoo puolustusministeriö.
Dronehälytysryhmän taustalla on tiivis alueen reserviläisten yhteistyö, jossa on mukana noin 2000 järjestöjen jäsentä. Lentopelastusseura koordinoi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun, Vapepan, tukea viranomaisille etsittäessä kadonneita henkilöitä ilmasta käsin.
Dronehälytysryhmän käynnistämiseksi perustettiin vuonna 2022 yleishyödyllinen Saimaan Drone Oy. Se toimii reserviläisten droneoperaattorina, vastaa koulutuksesta, yhteistyöstä viranomaisten ja sähköyhtiön kanssa sekä tekee varainhankintaa. Laajaan yhteistyöverkostoon kuuluvat maanpuolustusjärjestöjen, MPK:n ja viranomaisten lisäksi muun muassa ProAgria Etelä-Savo, MTK Etelä-Savo sekä eteläsavolaisia yrityksiä.
”Alkuvaiheessa keskiössä on kadonneiden ihmisten etsintä ja poliisiviranomaisten tukeminen etsintätilanteissa. Tulevaisuudessa apua voivat saada myös pelastusviranomaiset pitkäkestoisissa tehtävissä, kuten tulipaloissa, suuronnettomuuksissa, metsäpaloissa ja vesistöjen öljyvahingoissa”, Saimaan Drone Oy:n toimitusjohtaja Jussi Saarinen kuvaa.
Dronehälytysryhmä voi jatkossa olla sähköyhtiöiden apuna laajoissa vikatilanteissa, kuten myrskyissä tai tykkylumiaikoina. Ryhmä voi myös tukea vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoituksia ja avustaa drone-laitteiden käyttäjäkoulutuksessa. Poikkeusoloissa ryhmän on mahdollista tukea myös paikallispuolustusta.
Mikkelistä MPK:n Droneosaamiskeskus
Meneillään olevaan ensimmäiseen hankkeeseen osallistuvat MPK:n dronehälytysryhmäläiset suorittivat Lentopelastusseuran koulutuksen teoriakokeen marraskuussa. Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 11 koulutettavaa opiskeli ensin teoriaa kaksi päivää Mikkelin lentoasemalla ja teki kolmantena päivänä harjoituslentoja lentoaseman maastossa.
Heitä koulutti kaksi kokenutta kouluttajaa. Toinen heistä oli Suomen Lentopelastusseuran valmiuspäällikkö Arto Kupiainen. Sunnuntain harjoitustehtävänä oli paikallistaa Mikkelissä pankin ryöstäneet, mahdollisesti maastoon piiloutuneet henkilöt ja heidän käyttämänsä ajoneuvo.
”Tyypillisesti etsimme harvaan asutuille seuduille kadonneita ihmisiä. Meillä on vakioitu koulutusmenetelmä. Koulutettavat suorittavat kuukauden aikana ensin teoriaosan tehtävät ja kun ne on läpäisty, he voivat osallistua maa- ja lentokoulutustapahtumaan. Meillä on Lentopelastusseurassa käytössä kolmenlaisia ilma-aluksia: lentokoneita (LEKO), moottoroituja varjoliitimiä (MOVA) ja miehittämättömiä ilma-aluksia järjestelmineen (UAS).”
Kupiainen arvioi, että Mikkeliin perustetaan heti helmikuun alussa Lentopelastusseuran UAS 403 Mikkeli -dronehälytysryhmä, joka voi tukea poliisia ja jatkossa myös pelastusviranomaisia.
”Meillä on ollut seurassa UAS-toimintaa kuusi vuotta. Toimimme aina viranomaisten tilauksesta, ja poliisin etsintätehtävät ovat selkeitä. Parhaillaan täsmennetään, mihin pelastustoimen tehtäviin vapaaehtoisia voi käyttää. Vapaaehtoisryhmien vasteaika on tyypillisesti 1-2 tuntia.”
Useita vuosia Lentopelastusseuran vapaaehtoisryhmiä kouluttanut Kupiainen on miehittämättömien ilma-alusten osalta toiminut tähän saakka SLPS:n jäsenyhdistyksen, Suomen Dronepelastajat ry:n, kanssa.
”Mikkelissä on nyt koulutuksessa MPK-taustainen droneporukka, joka täydentää aiempaa hälytysryhmäverkostoa.”
Koulutettavalla ryhmällä on käytössään sotilasilmailua varten kehitetty keskiraskas, miehittämätön drone, kotimaista tuotantoa oleva SkyDrone 7, jonka lentoaika on noin tunnin. Ryhmällä on käytössään myös komentopaikka, auto, jossa voi työskennellä neljä henkilöä ja jossa toimii riittävä tietoliikenneverkko.
”Mikkelin Maanpuolustuskoulutus MPK:n Droneosaamiskeskuksen erityisosaamisalue on keskiraskaissa ja raskaissa droneissa. Tulevaisuudessa MPK:n Droneosaamiskeskus voi kouluttaa dronen lennätystä varautumis- ja turvallisuuskoulutuksena (VARTU) ja sotilaallista valmiutta palvelevana koulutuksena (SOTVA)”, Jussi Saarinen kuvaa.
VARTU-koulutus on siviili-ilmailua ja SOTVA-koulutus taas sotilasilmailua, jossa reserviläiset kouluttavat osaavaa reserviä Puolustusvoimien tarpeisiin.
Kaksivaiheinen kehityshanke meneillään
Kehitystyötä tehdään kahden hankkeen avulla. Eteläsavolaisten koulutushankkeen ensimmäisen vaiheen toteutukseen tarvittiin rahoitusta noin 200 000 euroa. Koulutuksen toteutti Suomen Lentopelastusseura. Hankerahoitusta saatiin muun muassa Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä, useilta muilta säätiöiltä ja yhdistyksiltä, maapuolustusjärjestöiltä ja maakunnan kahdelta Leader-ryhmältä.
”Toiminnan tavoitehan on lisätä turvallisuutta maaseudulla ja varmistaa muun muassa sähköyhtiöiden toimintaa”, Saarinen muistuttaa.
Kehityshankkeen toisessa vaiheessa tavoitteena on hankkia yli 10 kilometrin etäisyyteen lentävä drone ja lämpökamera, joiden arvioidaan olevan jopa suorituskykyisempiä kuin mitä viranomaiskäytössä on tällä hetkellä.
Lentoaikaa virolaisvalmisteisella kiinteäsiipisellä Threod Systemsin EOS-dronella on enintään noin kolmisen tuntia, nopeutta sillä voi olla jopa 100 kilometriä tunnissa ja kantamaa 50 kilometriä. Tämäntyyppisellä, lämpökameralla varustetulla dronella voidaan havaita etsittävä ihminen jopa yli 10 kilometrin päästä.
Jatkohankkeen arvioidaan toteutuvan tänä vuonna tai viimeistään vuonna 2025. Rahoitusta tarvitaan noin 230 000 euroa. Merkittävä osasta rahoitusta on jo kasassa. Myönteisiä rahoituspäätöksiä on muun muassa Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä ja Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä. Lisäksi odotetaan päätöksiä viime vuoden lopulla jätettyihin rahoitusanomuksiin.
”Tämä on maakunnallinen ja käytännössä myös valtakunnallinen hanke, jolla luodaan uudentyyppinen asiantuntijaympäristö. Kehitystyössä on mukana viisi pääkouluttajaa ja hyvin laaja, eri alojen asiantuntijoista koostuva ryhmä”, Saarinen sanoo.
Mikkelin lentoasema kehittyy vaihe kerrallaan
Eteläsavolaisen dronehälytysryhmän kotipaikkana toimii Mikkelin lentoasema, joka saa näin uuden käyttäjäryhmän palveluille.
”Mikkelin lentoaseman ilmatila ja sitä ympäröivä maasto teineen tukee harjoitusalueiden muodostamista miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten koulutuslentotoimintaan”, lentoaseman päällikkönä kolmisen vuotta toiminut Sami Kahilakoski kuvaa.
Viimeksi reittiliikennettä lennettiin Mikkelistä vuonna 2005. Mikkelin lentoasemalla on tehty viime aikoina toimia, joiden myötä lentoasema käytettävyys vastaa EU:n nykyisiä tiukkoja vaatimuksia.
”Yksi ns. esteasioista on ollut lentoaseman ympärillä ollut tiheä puusto. Olemme kaataneet nyt 10 hehtaarilta puuston, joten kenttää on siltä osin mahdollisuus alkaa käyttää. Satunnaisia tilauslentoja meillä on ollut yksi kuukaudessa. Pyrimme parantamaan nyt useilla toimilla lentoaseman toimivuutta ja lisäämme käytettävyyttä, jotta tänne saadaan erilaisia käyttäjäryhmiä. Se edellyttää myös tiedotusta siitä, että tänne voi lentää ja että täällä on käytössä ammattiliikenteeseen soveltuva lentoasema.”
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy koordinoi parhaillaan Keula kohti Mikkeliä -kehityshanketta, joka tuotteistaa yhdessä tilauslento-operaattoreiden kanssa lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle. Pidemmän aikavälin tavoitteena on pyrkiä aloittamaan säännöllinen liikenne. Tärkeä osa kehitystyötä on hyödyntää lentoasemaa koulutusympäristönä miehittämättömälle ilmailulle.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvateksti:
Saimaan Drone Oy:n Jussi Saarinen kuvaa, että eteläsavolaisten reserviläisten koulutushankkeet luovat maakuntaan uudentyyppisen asiantuntijaympäristön.
Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto / AKKE.
