Japanilainen AWA Paper and Technological Company koekäytti vuoden ajan Mikkelin uuden jätevedenpuhdistamon luolaan rakennettua testilinjaa hyvin tuloksin. EU-rahoituksella rakennettu testilinja kiinnostaa nyt niin yrityksiä, oppilaitoksia kuin kansainvälisiä yhteistyökumppaneitakin.
Yhteistyö AWA:n kanssa synnytti ainutlaatuisen uuden toimintamallin kaupungin ja yhteistyökumppanin välille ja loi mallin kaupallisen liiketoiminnan kehittämiselle.
”Kaupalliseen palvelutoimintaan luotu malli AWA:n kanssa osoitti, että Mikkeli pystyy käymään kansainvälisiä neuvotteluja ja tekemään sopimuksia, mikä on varsin ainutlaatuista kaupunkiorganisaatioille. Pioneerityö antoi meille oppeja siitä, miten kaupungin luomaa ekosysteemiä voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti. Nyt on luotu ennakkotapaus ja pohjaa sille, että malli voi levitä laajemminkin”, Operon Group Oy:n liiketoiminnan kehittämispäällikkö Jussi Mikkola sanoo.
BEM loi alustan tuotekehitykselle
Operon toimii jätevedenpuhdistamon operaattorina ja kehittää osaamiskeskuksen palveluja asiakkaille yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa.
”Mikkelin laitos toimii esimerkkinä jäteveden uusiokäytöstä ja sen mahdollisuuksista. Kaupungilla on paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta tällaisen ekosysteemin rakentamiseen ja ylläpitämiseen yhdessä oppilaitosten kanssa kuin yksittäisillä yrityksillä olisi. Operonin ja kaupungin yhteistyön perusta on, että kaupunki tarjoaa infrastruktuurin ja me tuotamme käytännössä palvelut muille yrityksille.”
Mikkola arvioi, että seuraavat yritykset alkavat hyödyntää tuotekehitysympäristöä jo tänä vuonna. Tutkimusorganisaatioilla on käynnissä hankehakuja, joista voidaan saada pitkäaikaisia käyttötapauksia tuotekehitysympäristölle tulevina vuosina. Blue Economy Mikkeli Osaamiskeskuksella (BEM) on myös lähiaikoina valmius aloittaa laitoksen hyödyntäminen opetuksessa.
”Meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet tukea näin alan koulutusta. Oppilaitosyhteistyö tuo pitkäjänteisyyttä testiympäristön kehittämiseen.”
Operon kehittää parhaillaan myös omia digitaalisia ratkaisujaan. Yhdessä kumppaniyrityksen kanssa työn alla on tekoälysovellus, jota voisi hyödyntää MBR- eli kalvobioreaktoriteknologialla toimivan jätevedenpuhdistamon optimointiin. Mipro Oy:n kanssa on rakennettu myös tietoalustaa työkaluksi testiympäristön käyttäjille.
Tuotekehitystä varten Mikkelin uuden vedenpuhdistamon luolastoon on rakennettu tuotekehitysympäristö, joka voidaan räätälöidä yritysten ja oppilaitosten käyttöön.
Testiympäristö houkuttelee uusia yhteistyökumppaneita
Parhaillaan on meneillään neuvotteluja useiden kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kanssa, siitä miten niille voitaisiin tarjota vastaavia palveluja.
”Jätevedenpuhdistamon ensimmäisellä testilinjalla voidaan testata esimerkiksi eri valmistajien uusia MBR- eli kalvosuodattimia. Kun jätevesimääräykset tiukkenevat, MBR-teknologia yleistyy”, BEMin koordinaattori Juha Kauppinen sanoo.
Tuotekehitys ja yhteistyöverkostojen rakentaminen vievät oman aikansa. Tällä hetkellä käydään neuvotteluja myös useiden oppilaitosten kanssa yhteistyömalleista.
”Olemme päässeet hyvin alkuun. Tarjoamme nyt Mikkelissä sellaista palvelua yrityksille ja oppilaitoksille, mitä muualta ei ole saatavilla. Puhtaaseen veteen ja jäteveteen liittyvät ratkaisut ovat kuuma aihe niin luonnon kuin ihmisten aiheuttamien katastrofien vuoksi. Tarvitaan parempaa huoltovarmuutta ja varautumista. Siinä puhdas vesi on keskeinen elementti. Uusia teknologisia ratkaisuja kehitettäessä tarvitaan eri mittakaavan ratkaisuja paikallisesti ja mobiilisti. Näihin testaustarpeisiin me täällä Mikkelissä pystymme vastaamaan.”
BEMin ytimessä ovat Mikkelin kaupunki, kaupungin vesilaitos ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Tiiviisti kehitystyössä ovat mukana Operon Group Oy, Mipro Oy, LUT-yliopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.
Operon rakentaa parhaillaan palvelupakettia vesilaitoksille, jotka haluavat tutustua uuteen teknologiaan ja pilotoida sitä. Mikkelin asema puhtaan veden pääkaupunkina tunnistetaan, tiedetään, mitä täällä tapahtuu ja olemme rakentaneet hyvät kansainväliset yhteistyöverkostot. Uskottavuudesta kertoo myös se, että saimme äskettäin vesiteemaan kolme Interreg Central Baltic -hankerahoitusta eli noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa”, Kauppinen kuvaa.
Uudet hankerahoitukset tukevat kehitystyötä
Yksi Interreg-hankkeista keskittyy jäteveden teolliseen uusiokäyttöön ja kaksi muuta Itämeren mikromuovipäästöjen ja PFAS-kuormituksen vähentämiseen. Hankkeet eivät ole puhtaita tutkimushankkeita, vaan niissä haetaan myös uusia innovaatioita ja käytännön ratkaisuja, pilotoidaan teknologiaa sekä otetaan mukaan uusia yrityksiä yhteistyöverkostoon. Keskeisessä roolissa ovat myös uusien ratkaisujen soveltaminen ja niiden hyödyntämiseen liittyvän tiedon jakaminen.
”Jäteveden teollinen uusiokäyttö ja mikromuovit ovat kansainvälisestikin kuumia aiheita, joihin pääsemme käsiksi näillä hankkeilla ja samalla lisääntyy tietoisuus mikkeliläisestä osaamisesta Euroopan tasolla. Paikallisesti täällä ei ole aiemmin tehty PFAS- eli ns. ”ikuisuuskemikaalien” testausta, joten saamme nyt myös alueellista tietoa. Käytännössä hankkeiden kautta tulee rahoitusta vesialan innovaatioiden kehittämiseen, testaukseen, pilotointiin ja niistä viestimiseen Euroopan laajuisesti”, Kauppinen sanoo.
Lue lisää läpimenneistä Interreg Central Baltic -hankkeista täältä.
Kansainväliset verkostot laajenevat
BEMin ensimmäiset kansainväliset yhteistyökumppanit löytyivät Aasiasta, kuten Japanista ja Etelä-Koreasta. Aasialaisyrityksiä kiinnostaa pilotoida tuotteitaan Euroopan markkinoille. Euroopassa neuvotteluja on käyty muun muassa tanskalaisten, hollantilaisten ja belgialaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Interreg-hankkeet tuovat mukanaan kumppanuuksia Baltian maista ja Ruotsista.
Koulutusyhteistyötä on valmisteltu yhdessä Xamkin kanssa myös käymällä neuvotteluja kazakstanilaisten yliopistojen ja ministeriöiden kanssa.
”Meille tulee myös jatkuvasti tutustumiskäyntipyyntöjä eri organisaatioilta. Niitä tulee myös Team Finlandin kautta ja olemme olleet mukana sen järjestämissä webinaareissa kertomassa toiminnastamme eli kansainväliset verkostomme kasvavat koko ajan vauhdilla”, Kauppinen kertoo.
Blue Economy Mikkelin toimintaa esitellään ensi viikolla yhteisellä Suomi-osastolla Aquatech Amsterdam -messuilla, joita luonnehditaan maailman johtavaksi juoma- ja jäteveden innovaatioita esitteleväksi myyntitapahtumaksi. Joka toinen vuosi järjestettävillä messuilla on yli 20 000 kävijää ja yli 800 näytteilleasettajaa.
Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus IlI -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Interreg-hankkeiden hakemiseen on saatu maakuntaliiton myöntämää AKKE-rahoitusta. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.
Yhteyshenkilö:
Juha Kauppinen
BEM koordinaattori, Mikkelin kaupunki
juha.kauppinen@mikkeli.fi
040 162 6894