Mikkeli satsaa yhdyskuntavesien kiertotalouteen. Kaupungin uuden vedenpuhdistamon yhteyteen louhittiin testiluola, jossa niin yritykset kuin tutkijatkin voivat tehdä tutkimuksia kaupungin jätevesillä. Luolassa etsitään uudenlaisia ratkaisuja niin puhtaan makean veden pulaan kuin ravinteiden talteenottoon jätevesistä.
Etelä-Euroopasta kantautuu uutisia vesipulasta, ja puhtaan makean veden puute on alati ajankohtaisempi kysymys myös muualla maailmassa. Suomessa taas pohditaan, miten jätevesiin liuenneet ravinteet, kuten typpi ja fosfori, saadaan takaisin kiertoon. Mutta mitä tekemistä Mikkelillä, keskisuurella eteläsavolaisella kaupungilla, on näiden globaalien ongelmien ratkaisun kanssa?
Muutama vuosi takaperin Mikkelin kaupungilla oli edessään projekti, jollainen tulee vastaan kerran 50 vuodessa: kaupungin jätevesi-infrastruktuurin uudistus.
Edellinen puhdistamo oli rakennettu 60-luvulla, ja aika oli ajanut sen ohi. Kekseliäät mikkeliläiset saivat idean, että kun jättihankkeeseen kerran ryhdytään, kannattaa siitä valuttaa kaikki hyöty irti.
– Uuden puhdistamon suunnittelun aikaan maailmalta kantautui uutisia makean veden niukkuudesta. Aloimme pohtia, että entä jos Mikkelin vesi-infran uudistus voisi palvella myös näiden ongelmien ratkaisua, kertoo Mikkelin vesilaitoksen vesihuoltopäällikkö Reijo Turkki. Hän oli etulinjassa viemässä projektia eteenpäin toimiessaan Mikkelin vesilaitoksen johtajana.
Syntyi ajatus, että vedenpuhdistamon yhteyteen rakennetaan testiympäristö, jossa yritykset ja tutkijat voivat tehdä tutkimuksia kaupungin jätevesillä. Lisäksi puhdistamoon haluttiin valmiudet tehdä uusiovettä eli vettä, joka käytetään uudelleen esimerkiksi teollisuudessa, kun siitä on ensin otettu ravinteet ja muut aineet talteen.
Hankkeesta saatiin muotoiltua sellainen, että se nuijittiin läpi Mikkelin kaupunginvaltuustossa. Seuraavaksi savolaiset kaivautuivat kallioon.
Merikontillisen verran jätevettä läträttäväksi
Mikkelin vedenpuhdistuslaitosta varten louhittiin kuuden jalkapallokentän kokoinen luolasto. Puhdistamon kylkeen rakennettu testiympäristö ei sekään ole aivan pikkuruinen. Testiluolaan voi ajaa sisään rekalla, ja sen laitteistoissa on mahdollista läträtä merikontillisella jätevettä päivittäin. Kooltaan testiympäristö on Suomen suurin.
Testiympäristö on ainutlaatuinen myös siksi, ettei siellä tutkittavia vesijakeita tarvitse erikseen kuljettaa paikalle, vaan ne voidaan johtaa paikalle mistä tahansa vedenpuhdistuksen vaiheesta suoraan luolastosta. Tarvittaessa testiluolassa pystytään pyörittämään koko puhdistusprosessi alusta loppuun.
Vedenpuhdistamo ja testiympäristö muodostavat Blue Economy Mikkeli (BEM) -osaamiskeskuksen sydämen. Sen tehtävä on mahdollistaa yhdyskuntaveden kiertotalouteen liittyvä tutkimus ja tuotekehitys niin yrityksille kuin tutkijoillekin.
– Alusta asti oli selvää, että testiympäristön on oltava yleisesti käytettävissä, eikä sitä saa rajata vain minkään tietyn yrityksen käyttöön, kertoo Juha Kauppinen, Mikkelin kaupungin projektipäällikkö, jonka vastuulla BEM-kokonaisuus on.
Testiympäristöön voidaan liittää lähialueen oppilaitosten laboratoriot ja tutkimusosaaminen. Esimerkiksi LUT-yliopistolla on vesitekniikan diplomi-insinöörikoulutus Mikkelissä. Toinen tärkeä kumppani on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk).
Yrityskumppanista vauhtia vesiin
Keskeinen kumppani infrauudistuksessa on ollut vedenpuhdistamojen operointia tarjoava Operon Group. Operon paitsi auttoi testiympäristön suunnittelussa myös pyörittää Mikkelin vedenpuhdistuslaitosta.
Operonin rooli Mikkelin kumppanina on kahtalainen: toisaalta se on alihankkija muiden joukossa, toisaalta kehityskumppani, joka tarjoaa palvelujaan myös muille yrityksille.
– Pyrimme saamaan muita yrityksiä mukaan testiympäristön toimintaan. Toisaalta seuraamme, millaisia tarpeita veden käyttäjiltä tulee, kertoo Jussi Mikkola, Operonin liiketoiminnan kehityspäällikkö.
Kaupungille oli aluksi vaikea päätös, että uuden vesilaitoksen operointi ei ole kaupungin omissa käsissä.
– Mikkeliläiset ajattelivat, että ulkoisen yrityskumppanin myötä myydään vesi, vesilaitos ja puolet kaupungista. Näin ei kuitenkaan ole vaan kaikki nämä kuuluvat yhä kaupungille. Onneksi ajattelu on kääntynyt siihen, että kaikki voivat voittaa. Saamme Operonilta hienoa osaamista laitoksen kehittämiseen ja testiympäristöön aitoa yritysnäkökulmaa, Juha Kauppinen pohtii.
– Se, että pyöritämme laitoksia ei tarkoita, että määräisimme vesimaksuja tai muuta sellaista. Tavoitteemme on, että mikkeliläiset saavat pitkällä aikavälillä vetensä meidän ansiostamme edullisemmin kuin ilman meitä, Mikkola lisää.
Ratkaisuja maailman ongelmiin aina makean veden pulasta ruokaturvaan
Puhtaan veden puute on globaali ja myös Eurooppaa koskettava trendi, joka muuttuu ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja suolaantumisen myötä entistä ajankohtaisemmaksi. Samoista vesivaroista joutuvat kilpailevat niin ihmiset kuin teollisuuskin.
Suomalaisissakin yrityksissä käytetään edelleen talousvettä sellaisiin prosesseihin, joissa veden ei tarvitsisi olla juomaveden laatuista. Tähän uusiovesi voi tarjota ratkaisuja.
– Edessämme on maailma, jossa niukkoja vesivaroja täytyy jakaa tarkemmin, jotta konflikteja ei syntyisi. On oikeudenmukaista, että ihmisille annetaan puhtainta vettä ja jätevesijakeet tulevat teollisuudelle, Reijo Turkki pohtii.
Mikkelin vedenpuhdistamoltakin kulkee putkisto maan päälle sitä päivää varten, kun laitoksen tuottama uusiovesi on teollisuuden käytössä. Mikkelin kaupunki kaavaileekin teollisuusalueita vedenpuhdistamon läheisyyteen. Kun uusiovesi alkaa kiertää, säästyy pohjavesivaroja.
Tulevaisuudessa uusiovedellä voitaisiin kenties parantaa ruokaturvaa ja tehostaa ruoantuotantoa lisäämällä uusioveteen ravinteita. Tällaisilla uudenlaisilla vesituotteilla esimerkiksi maaperän hiilivarannot voitaisiin pitää oikealla tasolla ja maaperään pystyttäisiin sitomaan nykyistä enemmän hiiltä, Turkki visioi.
Jätevedet ovat maailman mittakaavassa aarreaitta, sillä veden lisäksi niissä on monenlaisia ravinteita ja muita arvoaineita. Tällaisia ravinteita ovat erityisesti typpi ja fosfori. Testiympäristössä voidaan kehittää ratkaisuja myös näiden aineiden talteenottoon, jolloin ne saadaan uudelleen kiertoon.
Puhtaan veden pääkaupunki nyt ja varsinkin tulevaisuudessa
Mikkelin kaupunkistrategiaan on kirjattu, että Mikkeli on puhtaan veden pääkaupunki. Pelissä on ei enempää tai vähempää kuin kaupungin elinvoima.
– Mielikuva on tärkeä. Entäpä jos mikkeliläisille nuorille tämä näyttäytyisi edistyksellisenä kaupunkina, jossa tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tutkimusta? Reijo Turkki pohtii.
Mikkeli on saanut infrauudistuksellaan valtakunnallista näkyvyyttä ja uskottavuutta. Huomio ei ole kuitenkaan jäänyt vain Suomen rajojen sisään, vaan kaupunki on päässyt myös EU-rahoitukseen käsiksi. Vedenpuhdistamolla vierailee vuosittain noin 600 henkeä ympäri maailmaa – tulevaisuuden vesiongelmien ratkaisut kiinnostavat monia.
Pakollisten infrastruktuurin uudistusten yhteyteen voi siis syntyä toimintaa, jonka avulla voidaan keksiä uusia ratkaisuja maailman ongelmiin. Pitkäkestoisemmat vaikutukset tulevat ajan kanssa.
Hanat ovat auki myös tapahtumarintamalla – Mikkelissä järjestetään nimittäin syksyllä toista kertaa Mikkeli Water Week -tapahtuma. Tapahtumaviikko tuo esiin puhtaan veden merkitystä ja mahdollisuuksia.
– Meillä on visio, että Mikkeli on puhtaan ja turvallisen veden ja kiertotalousratkaisujen edelläkävijäkaupunki, joka toimii mallina muille sekä kotimaassa että maailmalla. Tätä keihäänkärkeä aiomme teroittaa jatkossakin, Juha Kauppinen summaa.
Mikkeli on osa Innokaupunki-verkostoa. Kaupungin kehittämisen kärkenä on yhdyskuntavesien kiertotalous, jota sinisen biotalouden osaamiskeskus Blue Economy Mikkeli (BEM) vie eteenpäin. BEM osaamiskeskus IlI -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.
Kuvat: Innokaupungit
