Tähän artikkeliin on KIELO-hankkeen toimesta koottu vinkkejä ikkunalasien ja lasiväliseinien uudelleenkäyttöön, sillä tätä materiaalia löytyy myös Mikkelin seudun purkukohteista. Uudelleenkäyttö avaa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia myös eteläsavolaisille purku- ja rakennusalaan liittyville toimijoille.

Helsingin kiertotalousklusteri on tehnyt kattavasti tutkimusta ikkunoiden uudelleenkäytöstä.

Miksi lasiväliseiniä pitäisi käyttää uudelleen?

Lasiväliseinä itsessään on ikuinen ja helppohoitoinen rakennusosa.

Lasin valmistuksessa käytetään hiekkaa, joka on arvokas luonnonvara ja sen määrä maailmalla on vähenemässä. Tekniikka&Talous-lehden keväällä 2024 julkaiseman artikkelin mukaan hiekan salakuljetus on maailman kolmanneksi suurin mafiabisnes väärennösten ja huumeiden jälkeen sekä 500-kertaisesti isompaa kuin asekauppa.

Ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on 0 kgCO₂e (A1-A3) uudessa rakennuksessa. Eli uudelleenkäytön avulla voidaan pienentää merkittävästi uuden rakennuskohteen hiilijalanjälkeä ja vähentää neitseellisten luonnonvarojen kulutusta.

 

Mitä keinoja lasiväliseinien uudelleenkäyttöön on?

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta olisi paras käyttää lasiväliseinärakenteita sellaisenaan tai pienin muutoksin jo olemassa olevassa kohteessa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, asiantuntevan suunnittelijan avulla seinät voidaan hyödyntää toisessa kohteessa.

 

Vanhat lasiväliseinät eivät täytä nykyisiä ääneneristävyysvaatimuksia, miten uudelleenkäyttö onnistuu?

Lasin laminoinnilla ja tiivisteiden lisäyksellä päästään lähemmäs nykyisiä ominaisuuksia. Uudessa rakennuskohteessa uudelleenkäytettäville rakennusosille tulee tehdä rakennuspaikkakohtainen varmentaminen niiden kelpoisuuden osoittamiseksi, koska niillä ei ole CE-merkintää.

Esimerkiksi sisärakentamiseen erikoistunut Inlook Oy tarjoaa palvelua, jossa lasiväliseinien ääneneristävyysominaisuuksia voidaan mitata laboratorio-olosuhteissa. Myös uudelleenkäytettyjä rakennusosia ja uudelleenkäytön kokonaispalvelua tarjoavalla Spolia Design Oy:lla on kokemusta lasirakenteiden uudelleenkäytön prosessista: – irrotus – kunnostus – varastointi – laadun varmistus – toimitus asiakkaalle.

 

Haittaako, jos kohde on sisäilmaongelmainen?

Ei haittaa, jos materiaaleissa ei ole näkyvää mikrobikasvustoa. Kovat pinnat ovat puhdistettavissa Työterveyslaitoksen Ohje korjausten jälkeiseen siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen työpaikoilla – ohjeistuksen mukaisesti. Kun puhdistus tehdään ammattimaisesti, tuotteiden jatkokäyttö on mahdollista. Puhdistuksen jälkeen pinnoille voidaan tehdä myös uusi pintakäsittely, kuten hionta ja maalaus.

 

Minulla ei ole lasiväliseinille tiedossa uutta käyttökohdetta, mitä teen?

Ei hätää! Inlook Oy ja Spolia Design Oy ovat kiinnostuneita keskustelemaan mahdollisesta yhteistyöstä. Aiheesta kannattaa ottaa yhteyttä myös kierrätysoperaattori Risainiin, jonka liiketoimintamalli on resurssitehokas menetelmä purku- ja saneerauskohteiden rakennusosien myynnin edistämiseen ja projektin tulosten raportointiin.

 

Haluan kohteeseen uudet lasiväliseinät. Voiko lasiväliseiniä valmistaa purkukohteiden ikkunalaseista?

Kyllä voi, Inlook Oy on tehnyt purkukohteen lasiruuduista uusia lasiväliseiniä.

Tästä voit tutustua heidän ja Helsingin kiertotalousklusterin yhteisen projektin esittelyvideoon (Inlook Oy:n osuus alkaa kohdasta n. 29min 30s): https://www.helsinkikanava.fi/fi_FI/web/helsinkikanava/player/vod?assetId=288910601

 

Eikö purkuikkunoiden käyttäminen lasiväliseinien valmistuksessa ole kallista verrattuna perinteiseen valmistustapaan?

Hieman kalliimpaa. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että suurin osa lasiväliseinän hinnasta tulee lasista. Tulevaisuudessa menetelmät yleistyvät ja toimijoita tulee lisää, jolla on positiivinen vaikutus hintaan.

 

Uudelleenkäyttö ei onnistu eikä siitä ole olemassa onnistuneita esimerkkejä.

Väärin! Kiertotalous tuo mukanaan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rakennusmateriaaleja voitaisiin tarjota esimerkiksi palveluina ja tuotteiden kunnostus sekä huolto luovat lisää työpaikkoja. KIELO-hankkeen asiantuntijan kanssa voit keskustella lisää miten uudelleenkäyttö saadaan osaksi yrityksesi liiketoimintaa tai miten lasiväliseinät ja/tai ikkunat voidaan saada kohteestasi uuteen käyttöön.

Onnistuneena esimerkkinä esim. 5,5 miljoonaa vuokrattavaa neliömetriä omistava Castellum Ab on parantanut kilpailukykyään asettamalla tavoitteekseen vastuullisuusohjelmaansa, että kaikissa heidän omistamissaan kiinteistöissä tullaan suosimaan ensisijaisesti rakennusosien uudelleenkäyttöä tilojen saneerauksessa vuoteen 2030 mennessä. Heillä on jo Ruotsissa, Göteborgissa käytössä yhteinen välivarasto käytetyille materiaaleille ja sisäinen tietokanta-alusta, josta kohteiden suunnittelijat voivat selata saatavilla olevia tuotteita. Halutessasi voit katsoa tallenteen Castellumin kiertotaloustoimenpiteiden esityksestä ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa täällä (Castellumin esitys alkaa kohdasta n. 4h 22min 30s). Eli rakennukset tulisikin nähdä rakennusosapankkeina.

Myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa kiertotalouden suuntaan: Nummelasta käsin valtakunnallisesti toimiva Muotolevy Oy tarjoaa kiinteistöasiakkailleen järjestelmäseinien elinkaaripalvelua, joka kiertotalousratkaisuna tarjoaa järjestelmäseinien ja -ovien uudelleen- ja uusiokäytön tulevien tilamuutosten yhteydessä.

– Järjestelmäseinä on oikeasti järjestelmäseinä vasta, kun sitä käytetään uudelleen ja uudelleen elinkaarensa loppuun ympäristövastuullisesti, sanoo Kare Suojanen Muotolevyltä.

 

Kehen voin ottaa yhteyttä, jos haluan lisätietoja?

Anders Åström, Inlook Group Oy, anders.astrom@inlook.fi p. 050 041 5049

Castellum Oy https://castellum.fi/yritys/vastuullisuus/

Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi p. 050 345 9403

Kare Suojanen, Muotolevy Oy, kare.suojanen@muotolevy.fi p. 050 588 6837

Petri Salmi, Spolia Design Oy, petri@spolia.fi p. 040 707 8191

Sirpa Rivinoja, Risain Oy, sirpa@risain.fi p. 040 030 0556

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kuvat: Inlook Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.