Mikkelin lentoasemaa kehitetään koulutus- ja tapahtumaympäristöksi sekä tilauslentojen kohteena.

Keula kohti Mikkeliä -hankkeen projektipäällikkö Ville Hyyryläinen seisoo Mikkelin lentoaseman lentokonehallissa valtavan kokoisen nosto-oven edessä. 17 metriä leveästä nosto-ovesta mahtuu ajelemaan halliin monen kokoisilla pienlentokoneilla tai muilla ajoneuvoilla. Itse lentokonehalli on kooltaan 574 neliötä.

Lentokonehalli on yksi Mikkelin lentoaseman valteista, kun lentoasemaa kehitetään koulutusympäristöksi.

– Eri ilmailutoimijat voivat vuokrata hallia koulutustarkoituksiin. Ison tilan lisäksi hallissa on pienempiä tiloja, joissa voidaan pitää erilaisia koulutuksia, ja myös varastotilaa, Hyyryläinen kertoo.

Miehittämätön ilmailu on kasvava teollisuudenala

Ville Hyyryläisen vetämän ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koordinoiman Keula kohti Mikkeliä -hankkeen yhtenä tavoitteena on tuotteistaa Mikkelin lentoasemaa miehittämättömän ilmailun koulutusympäristöksi.

– Olemme mukana muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Aimo-hankkeessa, jossa seitsemän eri kaupunkia yhdessä pohtii miehittämättömän ilmailun kehittämistä, Hyyryläinen sanoo.

Miehittämätön ilmailu käsittää käytännössä dronet ja erilaiset lennokit, joiden lennättäminen ja ohjaaminen vaativat omaa erityisosaamista ja kouluttautumista. Kyseessä on kasvava teollisuudenala, joka luo uudenlaisia mahdollisuuksia logistiikan, palvelujen ja turvallisuuden aloilla.

– Droneilla voi tehdä esimerkiksi erilaisia mittauksia, kuten siltojen ja kaupunki-infran mittauksia. Meitä täällä Mikkelissä kiehtoo erityisesti pelastustoimi ja erilaiset valvontatehtävät, joissa tarvitaan kiinteäsiipisiä droneja, Hyyryläinen sanoo.

Droneja on monenlaisia: osa on helikopterin tyyppisiä, suoraan ilmaan nousevia, mutta myös kiinteäsiipisiä, jotka vastaavat säädöksiltään lentokonetta ja tarvitsevat kiitotien ilmaan nousemiseen.

Hyyryläisen mukaan Mikkelin lentoasemaa voidaan hyödyntää paitsi koulutusympäristönä, myös muuhun ilmailutoimintaan.

– Täällä on paljon vapaata ilmatilaa, mikä on meille iso plussa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ilmatila on aika tukossa.

Lentoasemalla aletaan kouluttaa drone-lennättäjiä

Lentokonehallin tiloja on jo alkanut käyttää reserviläisten pyörittämä yleishyödyllinen yritys Saimaa Drone Oy, joka alkaa kouluttaa drone-lennättäjiä Mikkelin lentoasemalla.

– Pyöritämme reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa drone-hanketta, jossa on mukana puolenkymmentä pääkouluttajaa, joilla on syvällinen osaaminen dronetoimintaan, kertoo Jussi Saarinen Saimaan Drone Oy:stä.

Hanke tekee yhteistyötä Suomen lentopelastusseuran kanssa, joka kouluttaa kauko-ohjaajia ja -tähystäjiä.

– Jotta pystyy osallistumaan viranomaisten tukemiseen, lentopelastusseuran koulutus pitää olla käyty ja kuulua seuran perustamaan hälytysryhmään.

Drone-lennättäjiä aletaan kouluttaa myös Maanpuolustuskoulutuksen kursseilla. Saimaan Drone Oy selvittää myös kaupallisen koulutustoiminnan aloittamista yksityisille yrityksille.

Koulutetut drone-lennättäjät voivat kalustonsa kanssa tukea viranomaisia erilaisissa tehtävissä, kuten poliisia kadonneiden etsimisessä, pelastuslaitosta erilaisissa onnettomuustilanteissa tai sähköyhtiöitä laajoissa sähkökatkoissa. Myös maanpuolustuksessa dronet ovat keskeisessä roolissa.

Maanpuolustus- ja turvallisuustehtävien lisäksi drone-lennättäjiä voidaan tarvita myös esimerkiksi maataloudessa. Droneilla voidaan kartoittaa ja kuvata esimerkiksi tuhohyönteisiä tai rikkakasveja ilmasta käsin.

Saarisen mukaan Mikkelin lentoasemalla ja lentokonehallissa on drone-lennättäjien koulutustoimintaan hyvät tilat.

– Myös lentoaseman infra ja se, että lentoasema on keskeisellä paikalla kaupunkia, tukee koulutustoimintaa hyvin, Saarinen toteaa.

”Hyvät tilat ja infra vaikkapa yleisötapahtuman järjestämiseen”

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa on perustettu myös kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Projektipäällikkö Ville Hyyryläinen visioi erilaisia mahdollisuuksia tapahtumatuotantoon.

– Lentoasemalla ja lentokonehallissa on hyvät tilat ja infra vaikkapa ison musiikkikeikan tai muun yleisötapahtuman järjestämiseen. Minuun on jo ollut yhteydessä yksi porukka, joka suunnittelee ihan muita asioita kuin ilmailua, Hyyryläinen kertoo.

Hankkeessa tuotteistetaan myös lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa. Mikkelin lentoasemalla palvellaan siis jatkossakin charter-lentotoimintaa. Lentokonehallissa on myös eteläsavolaisille ilmailuharrastajille tilaa, jossa kalustoa pystyy säilyttämään.

– Lentoaseman olosuhteita kannattaa vaalia. Moni miettii lentokenttää vain reittilentojen kohteena, mutta ilmailu käsittää paljon kaikkea muutakin. Myös saavutettavuus on iso teema, Hyyryläinen sanoo.

– Olisi tärkeää, että nähtäisiin lentokentän ympäristön kehittäminen mahdollisuutena, joka tuo piristystä aluetalouteen pitkällä aikaperspektiivillä.

Hyyryläisen puhelin on pirissyt ahkerasti ja erilaisia liiketoimintakumppanuuksia on ehdoteltu sen jälkeen kun huhtikuun alussa Iltalehti uutisoi, että Mikkeliin oltaisiin mahdollisesti sijoittamassa Naton maavoimien alaesikunta.

– Yritämme osaltamme tukea sitä, että olosuhteet täällä olisivat sellaiset, että tänne voisi tulla, Hyyryläinen sanoo.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti.

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto / AKKE.