Vesiosaamiseen liittyvä tutkimus ja tuotekehitys vahvistuvat lähivuosina Mikkelissä kolmen kansainvälisen hankkeen avulla. Puhtaan veden pääkaupunki -teemaa viestittiin suurelle yleisölle ja yrityksille myös syksyisen vesiteemaviikon aikana.
Syyskuun puolivälissä toista kertaa järjestetty vesiaiheinen teemaviikko, Mikkeli Water Week, tarjosi asiantuntijoille, yrityksille ja asukkaille laajan tietopaketin veteen liittyvästä tutkimuksesta ja kertoi kentän kuulumisista. Lisäksi suurelle yleisölle tarjottiin tutustumisretkiä ja tilaisuuksia.
Kaikille avoimessa Finnish Lakeland Forum -teemapäivässä käsiteltiin laajasti puhtaaseen veteen liittyviä haasteita ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Esillä oli muun muassa kuntien ratkaisuja Kuopiosta ja Etelä-Savosta. Tutkijat puolestaan kertoivat, miten kaivoksiin, metsätalouteen ja aurinkovoimahankkeisiin liittyviä vesiensuojeluasioita edistetään. Oma puheenvuoronsa oli rotareilla, jotka kertoivat mikkeliläisille koululaisille räätälöidystä vesiaiheisesta koulutushankkeestaan. Seminaarin juonsi mediapersoona Jone Nikula.
Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen oli kuulolla teemapäivässä. Maakunnan strategiset painopistealueet ovat metsä, ruoka ja vesi. Finnish Lakeland Forum toi hänen mielestään hyvin esille alueen vesiosaamista.
”Meillä osaaminen on huikeaa, verkottunutta ja monipuolista niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Läsnä oli niin tutkimuskenttä soveltavasta tieteelliseen tutkimukseen kansainvälisine ulottuvuuksineen. Keskusteluissa kävi selväksi, että alueellamme on monialaista ja saumatonta toimintaa. Näiden public-private partnership -mallien edistäminen maailmalla voisi olla osaamisvientiämme. Ensi vuoden tapahtuma on vieläkin kansainvälisempi ja siihen valmistautuminen on jo aloitettu.”
Maakuntajohtaja Utunen korostaa, että vesi osana moderneja energiaratkaisuja ja yritystoimintaa on osaamisalue, johon maakunnassa voisi olla monenlaista annettavaa.
”Erityisesti pohjavesiosaaminen ja vesivarojen käyttö voisivat olla meille seuraava iso etappi kehittämistyössä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin varautuminen ja sopeutuminen on jo käynnissä, mutta se tulee olemaan koko ihmiskuntaa koetteleva kysymys, johon ratkaisuja haetaan kaikilla vesiosaamisen aloilla. Suomi ja Etelä-Savo ovat tässäkin kokoaan suurempi osaaja ja toimija. Vesivarat pitävät meidät kaikki ja maapallomme elämässä kiinni.”
Utunen muistuttaa, että Euroopan komissio on ilmaissut panostavansa vahvasti vesiturvallisuuteen, puhtaan veden saatavuuteen sekä vesikatastrofien hoitoon laatimalla vesiresilienssistrategian.
”Vesiresilenssistrategia auttaa parantamaan tapoja hallinnoida vesivaroja ja tukee yritysten kilpailukykyä ja innovatiivisuutta EU:ssa. Vesiteknologian kehittämisessä haluamme kuulua Euroopan moderneimpiin, osaavimpiin ja innovoivimpiin alueisiin. Siihen liittyvät vesihuolto, hallintajärjestelmät, tutkimusinfrastruktuuri, koulutus ja jatkuva kehittäminen myös yrityssektorilla.”
Yritysseminaari kokosi toimijat
Yrityksille ensimmäistä kertaa räätälöidyssä vesipäivässä keskityttiin pohtimaan osaamisen vientiä, rahoitusmahdollisuuksia ja vesiturvallisuutta. Lisäksi kuultiin yritysesittelyjä. Omaa toimintaansa esitteli liki 20 yritystä ja organisaatiota tapahtuman näyttelyalueella Konsertti- ja tapahtumatalo Mikaelissa. Yritysten vesipäivän juonsi vesialan asiantuntija Markus Tuukkanen.
”Hyvällä sisällöllä BEM (Blue Economy Mikkeli) ja Mikkeli Water Week pystyvät olemaan aidosti vaikuttavia toimijoita ja tapahtumia. Hyvin mietityllä konseptilla ja toiminnalla Mikkelillä on mahdollisuus olla kokoaan suurempi toimija. EU-rahoituksen saaminen tässä mittakaavassa on jo todella hieno saavutus, josta kannattaa olla ylpeitä. Tämän EU-rahoituksen linkittäminen hyvin mietittyä toimintaa vauhdittamaan on todella upea mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää.”
Yritysseminaarin juontajana hän piti esityksiä mielenkiintoisina.
”Päivästä jäi päällimmäiseksi ja iloisena huomiona mieleen sekä konkareiden että juniorien iso määrä. Toivon ja itsekin kannustin, että tilaisuudessa olisi syntynyt niitä kaikille hyödyllisiä kontakteja.”
Mikkelin uuden jätevedenpuhdistamon roolia toimintaympäristönä hän pitää erittäin tärkeänä ja uskoo sen vauhdittavan alan toimijoiden kasvua ja kansainvälistymistä.
”Tähän toimintaan kun linkkaa mukaan sitä EU-rahoituksen osaamista, BEMin konkreettista tekemistä ja vuosittain Mikkeli Water Weekin onnistumisia ja osaamista esittelemään, niin kyllähän näistä palasista alkaa syntyä sellainen tavoiteltu tekeminen ja näkyvyys, mitä Mikkelissä haetaan.”
Ensi vuonna Mikkeli Water Week järjestetään 8.-14.6.2026, jolloin ohjelmassa ovat kaksipäiväinen kansainvälinen konferenssi Emerging Trends in Water Treatment (ETWT) ja päivän kestävä Finnish Lakeland Forum, joka jatkaa kansallisen tason keskustelua puhtaan veden merkityksestä. Lue lisää täältä.
Työkaluina kolme hanketta
Kansainvälisen hankerahoituksen kotiuttaminen maakunnan vesiaiheisiin hankkeisiin on maakuntajohtaja Heini Utusen mielestä merkittävä kehitysaskel.
”Maakuntaliiton slogan vesiosaamiseen liittyen tiivistyy lauseeseen: vedestä vaurautta viisaasti. Siinä yhdistyvät osaaminen, elinkeinonäkökulma ja kestävät luontoarvot. Me vesiosaavat alueet olemme Euroopassa kokoamme suurempia osaamisessa, teknologiassa ja kehittämisessä. Näitä alueita me maakuntaliitossa olemme eri rahoituksilla, pääasiassa eurooppalaisella aluekehitysrahoituksella, voineet laittaa liikkeelle innovaatioiden näkökulmasta. Näistä Blue Economy Mikkeli (BEM) on aivan kärkihanke.”
Mikkelissä käynnistyi syksyllä kolme kansainvälistä tutkimushanketta, jotka saavat rahoituksensa Interreg Central Baltic -ohjelmasta. Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo toimii hankkeiden kotimaisena testauspaikkana.
”Se, että Mikkeli on saanut suoraa EU-rahoitusta kolmelle tutkimus- ja kehityshankkeelle antaa tälle alueelle roolia ja uskottavuutta, kun globaaleja puhtaan veteen saatavuuteen liittyviä haasteita ratkotaan”, BEM-koordinaattori Juha Kauppinen sanoo.
Blue Economy Mikkeliä luonnehditaan Euroopan edistyneimmäksi vesiteknologiaan keskittyväksi teollisen mittakaavan osaamiskeskukseksi. Mikkelin jätevedenpuhdistamon yhteyteen on tehty tilat ja varustelu testaukseen ja pilotointiin. Tänä syksynä käynnistyneet kansainväliset tutkimushankkeet etsivät keinoja poistaa haitta-aineita vedestä ja löytää käyttökohteita puhdistetun veden uudelleenkäytölle.
”Haitta-aineisiin liittyvää sääntely kiristyy koko ajan EU:n alueella, joten joudumme etsimään kustannustehokkaita ratkaisuja kemikaalien ja mikromuovien poistoon vedestä.”
Mikromuoveista on tullut laaja ongelma niin maailman merissä kuin käyttövedessä. Hankkeista Baltic-Plast-Free vauhdittaa mikromuovien vähentämistä Itämeren alueella.
Tavoitteena on kehittää ensimmäinen EU-tasoinen yhtenäinen testauskokonaisuus mikromuovien poistoon etenkin Suomen ja Viron jätevedenpuhdistamoille. Hanke kerää tietoa, kehittää konkreettisia ratkaisuja ja lisää kansalaisten tietoisuutta mikromuoveista. Samalla vahvistetaan Suomen ja Viron välistä ympäristöyhteistyötä.
PFAS-yhdisteet eli perfluoratut alkyyliyhdisteet voivat kertyä ympäristöön ja aiheuttaa riskejä luonnolle ja ihmisten terveydelle. Näitä yhdisteitä käytetään esimerkiksi vettähylkivien teknisten vaatteiden, kosmetiikan ja paistinpannujen tarttumattomien pintojen valmistuksessa. BalticPFASResolve-hanke etsii ratkaisuja PFAS-kemikaalien tunnistamiseen ja poistamiseen, jotta näiden kemikaaliyhdisteiden kuormitusta saadaan vähennettyä vedestä.
”Nämä kaksi hanketta toimivat meille työkaluina kehitystyössä.”
SIWat-hanke puolestaan keskittyy veden viisaaseen käyttöön ja testaa suomalais-virolaisin voimin tapoja, joiden avulla vettä voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen tehokkaasti teollisuudessa.
”Meillä Suomessakaan ei jatkossa ole varaa enää siihen, että puhdistettu jätevesi laskettaisiin luontoon, vaan sille on löydettävä uusia käyttötarkoituksia. Tässä tarvitaan käytännön ratkaisuja ja teknologisia sovelluksia. Samalla on lisättävä ihmisten tietoisuutta vesiasioista”, Kauppinen korostaa.
Kaikki kolme hanketta ovat alkaneet elokuussa 2025, ja ne kestävät heinäkuun loppuun vuonna 2028. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toimii päätoteuttajana Balt-Plast-Free ja SIWat hankkeissa sekä osatoteuttajana BalticPFAS Resolvessa. Hankkeissa ovat mukana LUT-yliopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk).
Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus III -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita, kirittäjiä ja muutoksen edelläkävijöitä.
Kuvat: Riikka Silkala
