Yksi maakunnan vauhdikkaimmin kasvavista pk-yrityksistä, pieksämäkeläinen Pro-Tot Oy, laajensi Mikkeliin kuutisen vuotta sitten ja etsii nyt uusia osaajia palkkalistoilleen.

Pro-Tot Oy tuottaa tällä hetkellä asiakkailleen palveluja kolmelta paikkakunnalta käsin. Oma valmistus on keskitetty Pieksämäelle. Suurin osa suunnittelijoista työskentelee kolme vuotta sitten Kuopioon perustetussa toimipisteessä. Mikkelissä toteutetaan asiakasyrityksille räätälöityjä kokoonpano-, asennus-, kunnossapito- ja huoltoprojekteja.

Yritys toimii Mikkelissä Temmikuja 4:ssä sijaitsevassa yksikössä, jossa sillä on toimisto sekä halli pienimuotoista valmistusta varten. Mikkelille leimallisia ovat elintarviketeollisuuteen ja sairaalatuotevalmistukseen liittyvät asiakkuudet.

Mikkelissä työskentelee yrityksen kehitysjohtaja Aki Väisänen osan viikosta, työnjohtaja Jani Jukarainen sekä kolme asentajaa, jotka jalkautuvat työskentelemään asiakasyritysten tiloihin.

Mikkelissä on erikoistuttu kunnossapidon ja ennakkohuollon suunnitteluun. Uusille hitsareille ja asentajille löytyy töitä vaikka saman tien.

”Asenne ratkaisee eli meitä kiinnostavat ihmiset, jotka haluavat oppia näitä töitä. Meillä on tiimeissä niin kokeneita osaajia ja juuri koulusta valmistuneita. Haluamme löytää osaajia, joita kiinnostavat hitsaus sekä teollisuuden asennus- ja kunnossapitotyöt. Meillä on muissa toimipisteissä myös oppisopimusopiskelijoita, mutta Mikkelissä tätä mahdollisuutta ei ole tarjota ennen kuin saamme rekrytoitua lisää osaajia”, Väisänen sanoo.

Insinöörejä tarvitaan kehitystehtäviin

Myös insinööritaustaisille osaajille löytyy töitä. Heiltä toivotaan kiinnostusta alaan tai kokemusta kunnossapito- ja ennakkohuoltotehtävistä sekä toimimisesta yksikön päällikkönä.

”Insinööritaustaiset osaajat pystyvät kehittämään asiakasyritysten prosesseja. He voivat myös tuottaa laskelmia ja tunnuslukuja asiakkaille ja meille, jotta pystymme reagoimaan oikeaan aikaan asiakasympäristössä oleviin erilaisiin prosesseihin. Näihin tehtäviin hyvä koulutuspohja on esimerkiksi kone- tai automaatioinsinöörin tutkinto tai miksei myös DI-tutkinto.”

Töitä löytyy myös ostajalle, joka vastaisi materiaalien ostoista ja logistiikasta nyt, kun toimitaan useilla eri paikkakunnilla.

”Minulle voi soitella suoraan ja kertoa osaamisestaan, niin töitä meiltä kyllä löytyy tästä alasta kiinnostuneille. Kun on avoimin mielin liikkeellä, meiltä kyllä löytyy monenlaisia tehtäviä erilaisille osaajille.”

Uusia työpaikkoja 20 tänä vuonna

Väisänen itse valmistui aikanaan Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta koneteknikoksi ja työskenteli myös ulkomailla Mölnlycke Oy:llä ja sittemmin Moilas Oy:ssä tuotantojohtajana. Nykyään hän kehittää täysipäiväisesti Pro-Tot Oy:n toimintoja. Yrityksen huima kasvu edellyttää jatkuvaa rekrytointia.

Yrityksessä on tällä hetkellä 54 työntekijää. Heistä 20 aloitti viime vuonna. Tänä vuonna tavoitteena on palkata kuluvana vuonna jälleen yli 20 uutta työntekijää.

Mikkelissä voitaisiin kasvaa vauhdilla

Pro-Tot Oy kehittää toimintaansa laajalla rintamalla kaikilla kolmella paikkakunnalla. Vuonna 2016 perustetun Mikkelin toimipisteen kasvua on jarruttanut jatkuva työntekijäpula.

”Täällä meillä on ollut koko ajan suurimmat ongelmat löytää uusia työntekijöitä. Esimerkiksi Kuopioon kolme vuotta sitten perustetussa toimipisteessä työskentelee jo 20 ihmistä. Meillä olisi Mikkelissä tavoite kasvaa samaa tahtia. Tähän asti tilanne on ollut sellainen, että välillä on jouduttu sanomaan ei oota asiakkaille.”

Mikkelissä yritys on ratkaissut työvoimaongelmia myös lisäämällä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa. Alihankkijayritysten työntekijöitä onkin Pro-Tot Oy:n asiakasyrityksissä tällä hetkellä enemmän töissä kuin yrityksen omia asentajia.

”Haluaisimme löytää Mikkelin seudulta lisää kumppaneita, joiden kanssa voitaisiin solmia yhteistyösopimuksia. Etsimme nyt koneistamoja yhteistyökumppaneiksi. Meillä on Pieksämäellä käytössä seitsemän konetta koneistukseen, mutta tilauksia olisi enemmän kuin niillä pystytään toteuttamaan. Tämä on tietysti positiivinen ongelma, mutta kyllä tässä saa päätä raapia, että se saataisiin ratkaistua.”

Yritys kouluttaa ja sitouttaa

Yrityksessä uskotaan jatkuvaan oppimiseen. Tämä näkyy koko henkilöstölle niin, että koulutuksia on meneillään eri henkilöstöryhmille koko ajan.

”Esimerkiksi hitsarimme ovat käyneet kymmenenpäiväisen koulutusjakson, jonka on vetänyt ulkopuolinen, kokenut kouluttaja. Samoin koneistajamme ja työnjohtajamme käyvät heille räätälöityjä koulutuksia vuosittain.”

Mikkelissä työnjohtajana työskentelevä Jani Jukarainen kuvaa, että häntä itseään innostaa yrityksen ilmapiiri. Asioita tehdään tosissaan ja hyvällä asenteella. Hän tuli Mikkelin yksikköön töihin sen perustamisvaiheessa levyseppähitsaajaksi.

”Olen tykännyt olla täällä töissä. Tämä ei ole mitään perusjäykkää perinteistä toimintaa, vaan täällä on aina huumori mukana. Olen nähnyt, miten tämä on lähtenyt kasvamaan pienestä. Uudet työntekijät voivat luottaa siihen, että heidät perehdytetään kunnolla. Perehdytys kestää aina useita päiviä, jollei viikkojakin. Ja kun eteen tulee uusia haasteita, niin ne opetellaan kunnolla.”

Pro-Tot Oy aikoo kasvaa vauhdikkaasti myös lähivuodet. Kasvun tueksi on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä sekä laatujärjestelmä 9001. Käyttöön otetaan myös vastuullisuuteen, ympäristöön ja työturvallisuuteen liittyvät toimintamallit.

”Pyöritämme info-tv:tä, johon päivitämme viikoittain uudet diat. Haluamme, että kaikki tietävät, miten yrityksellä menee taloudellisesti. Toiminnan läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta emme tingi. Meille on tärkeää sitouttaa ihmiset. Laatuauditoinnissa saimmekin hyvää palautetta siitä, miten meillä on täällä toimitiloissa siistiä, asioita tehdään laatu edellä ja koko henkilöstö osallistuu kehittämiseen. Tunnuslukumme ovat hyvät ja ne paranevat koko ajan. Haluamme tuoda ison korporaation parhaat puolet vauhdittamaan yrityksemme kasvua”, Väisänen kertoo.

Oppilaitosyhteistyötä pitäisi tiivistää

Pro-Tot Oy on paikallisesti vielä mikkeliläisille tuntematon, vaikka yrityksen huima kasvu ja kunnianhimoinen kehittäminen näkyvätkin julkisuudessa.

”Toivoisin, että meidät tunnettaisiin 55 ammattilaista ja laajaa alihankkijajoukkoa työllistävänä kasvavana pk-yrityksenä, joka on erikoistunut projektijohtamiseen, automaatioon ja suunnitteluhankkeisiin. Meillä on tarjota myös erilaista asiantuntijuutta ja konsultaatiota. Yksittäisten ongelmien sijaan pystymme ottamaan vastuuta kokonaisuuksista, jotka liittyvät teollisuuden erilaisiin tuotanto- ja kunnossapitoprojekteihin. Voimme sparrata ja haastaa vaativia tuotannon ongelmia ja tuottaa näkemyksiä siitä, miten tuotanto saadaan toimivammaksi ja vähennettyä hävikkiä.”

Alueen koulutusorganisaatioille hänellä on toive.

”Tykkäämme tehdä töitä nuorten kanssa. Olen ehdottanut alan oppilaitokselle kummioppilasjärjestelmää, että me tarjoaisimme harjoittelupaikkoja ja kesätöitä kummioppilaillemme, mutta haluaisimme samalla osallistua opetuksen suunnitteluun, kun tiedämme, mitä taitoja alan yrityksissä kaivataan. Tämä ei ole kuitenkaan saanut tulta. Oppilaitoksissa nuori sähköasentaja oppii täällä esimerkiksi omakotitalon sähköjohdotuksen, mutta me tarvitsisimme ihmisiä, jotka ymmärtävät taajuusmuuntajien asennuksista ja servomoottoreista. Olisi hienoa, jos oppilaitokset kuuntelisivat meitä alan yrityksiä ja räätälöisivät opetusta tarpeen mukaan, että maakuntaan saataisiin kasvuyrityksiä ja lisää työpaikkoja.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kansikuva: Työnjohtaja Jani Jukarainen ja kehitysjohtaja Aki Väisänen (oik.) etsivät uusia työntekijöitä vauhdittamaan Pro-Tot Oy:n Mikkelin yksikön kasvua.

Tässä juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Norjassa syntynyt ja kasvanut, nykyään KasvuEsedussa työskentelevä Thomas Landsem haluaa olla nostamassa Mikkeliä lentoon myös kansainvälisellä tasolla.

Thomas Landsem löysi työnsä KasvuEsedun kasvumyyjänä hieman sattumalta. Vuonna 2022 hän osallistui Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein järjestämään Business Blender -yrittäjätapahtumaan ja tutustui siellä erääseen KasvuEsedun työntekijään, joka vakuuttui Landsemin osaamisesta.

– Meillä oli tarvetta yrityskontaktointia tekevälle työntekijälle ja palkkasimme Thomasin aluksi tuntitöihin. Yleensä meillä on tapana bongata uusia työntekijöitä ja tehdä löytöjä headhunting-menetelmällä isojen työnhakuprosessien sijaan, kertoo KasvuEsedun toimitusjohtaja Teija Pylkkänen.

Taustasta on enemmän hyötyä kuin haittaa

Landsem on syntynyt ja kasvanut Norjassa, ja hänellä on monenlaista kokemusta myynnin ja asiakaspalvelualan töistä. Hän laskeskelee, että elämänsä aikana hänellä on ollut yhteensä 25 työsuhdetta Norjassa ja Suomessa. Ennen KasvuEsedulla työskentelyä hän teki reilut kolme vuotta myyntialan reissutyötä ympäri Suomea ja rakensi vuoden ajan mikkeliläisen startup-yrityksen vientiä.

Landsemilla on myös oma vientikonsultointia tekevä yritys ExpoLand, joka auttaa yrityksiä erityisesti Suomesta muihin Pohjoismaihin suuntautuvissa vientiprojekteissa.

– ExpoLandin palveluihin kuuluvat muun muassa vientikanavien rakentaminen, kontaktointi ja tulkkaus- ja käännöstyöt yrityksille, jotka haluavat aloittaa vientiä Pohjoismaihin, Landsem kertoo.

KasvuEsedussa Landsem vetää yritysyhteistyöhön liittyvää kokonaisuutta osa-aikaisella työajalla. Teija Pylkkäsen mukaan Landsemin taustasta on työssä enemmän hyötyä kuin haittaa.

– En tiedä, mistä esimerkiksi Thomasin myyntihenkisyys tulee, mutta kaikilla syntyperäisillä suomalaisilla ei ole samanlaista taitoa lähestyä yrityksiä yhtä välittömästi ja viedä keskustelua samalla tavalla eteenpäin kuin hänellä.

Kielioppivirheille löytyy ymmärrystä

Pylkkäsen mukaan KasvuEsedun rekrytoinneissa ei oikeastaan ole väliä, mistä ihminen on lähtöisin. Yrityksessä työskentelee tälläkin hetkellä useita kansainvälisen taustan omaavia työntekijöitä.

– Palkkasimme juuri ukrainalaistaustaisen työntekijän tukemaan ukrainalaisten osaajien palkkaamista eteläsavolaisiin yrityksiin, Teija Pylkkänen kertoo.

Landsemin äidinkieli on norja. Hän puhuu myös sujuvaa suomea – niin sujuvaa, ettei esimerkiksi Teija Pylkkänen useinkaan muista, mistä Landsem on kotoisin. Lisäksi Landsemin kielitaitojen listaan voi lisätä myös sujuvan englannin sekä ruotsin ja tanskan.

Suomeksi kirjoittaminen on Landsemille joissain työtehtävissä haaste.

– Joskus tehtäviä räätälöidään sen mukaan: jos tehdään esimerkiksi esitteitä, niille tehdään ylimääräinen kielitsekkaus, Pylkkänen kertoo.

Landsem on oppinut suomen kielen itse, mutta on pohtinut, että kenties kielioppia pitäisi ottaa vielä paremmin haltuun kielikurssilla.

– Saan töissä aika paljon anteeksi ja ymmärrystä kielioppivirheille, koska kollegat ja asiakkaat tietävät, etten ole suomalainen, Landsem sanoo.

Landsemin työ KasvuEsedussa on tällä hetkellä pitkälti kontaktointia ja myynnin kehittämistä paikallisten yritysten kanssa. Hän myös opettaa myyntiä yrittäjyyttä opiskeleville.

– KasvuEsedussa haluamme olla aktiivisesti apuna paikallisten yritysten kasvussa ja kehityksessä, ja meillä on siihen paljon annettavaa. Kun yrityskenttä on vahva, ihmiset jäävät ja hakeutuvat tänne asumaan, kaupungilla menee hyvin ja opiskelijoita riittää. Haluamme ruokkia hyvää kierrettä, Landsem sanoo.

KasvuEsedun palveluissa hyödynnetään myös työntekijöiden osaamista.

– Jos yritys on kiinnostunut esimerkiksi selvittämään Norjan tai Ruotsin markkinoita ja vientiä Pohjoismaihin, voimme hyödyntää muun muassa kielitaitoani ja ottaa projektiin muutakin osaamista firman sisältä, Landsem sanoo.

”Yritysten pitää uskaltaa katsoa rajojen ulkopuolelle”

Landsem haluaa olla vahvasti mukana Mikkelin kehityksessä. Hänen sydäntään lähellä on erityisesti Pohjoismaiden yhteistyö ja pohjoismaisten liikesuhteiden edistäminen.

– Minulla on vahva palo vahvistaa suomalaisten yritysten yhteyksiä etenkin Norjaan. Kaikkialla pohjoismaissa markkinat ovat hyvin samantyyppiset, joten jos jokin tuote tai palvelu myy hyvin Suomessa, miksei se myisi Norjassakin? Suomella on Nokian jäljiltä hyvä maine Norjassa, ja siellä tiedetään, että suomalaisten kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä, Landsem sanoo.

Landsemin mielestä myös Mikkelissä pitäisi uskaltaa tavoitella rohkeammin isompia ympyröitä.

– Meillä on Mikkelissä monen eri alan osaamista yrityksissä ja Xamkissa, Esedussa ja Aalto-yliopistossa. Yritysten pitäisi rohkeammin etsiä oppilaitoksissa olevaa osaamista, uskaltaa ottaa riskejä muualta tulevien palkkaamisessa ja katsoa rajojen ulkopuolelle aktiivisesti. Mikkeliä pitää saada nostettua isommaksi myös kansainvälisellä tasolla. Se vaatii rohkeutta ja avoimuutta myös poliittisilta päättäjiltä.

– Myös Mikkelin turismia voitaisiin kasvattaa paljon enemmän. Etenkin pohjoismaisille turisteille tällä seudulla on monenlaisia helmiä esimerkiksi luontomatkailussa. Matkailualan yritykset voisivat kehittää aktiivisemmin kimpassa paketteja, joita markkinoitaisiin erilaisille ikäryhmille. Mikkeli pitää saada lentoon!

Kuinka Landsem alunperin päätyi Mikkeliin? Hän naurahtaa, että kaiken takana on nainen.

– Vaimoni on syntynyt ja kasvanut Ristiina-Mikkeli-akselilla, ja tapasimme lukioikäisinä, kun opiskelin vaihto-oppilaana Helsingissä ruotsinkielisessä lukiossa. Nyt meillä on neljä lasta, joista vanhin on ensimmäisellä luokalla, ja pari vuotta sitten valmistunut talo kymmenen kilometrin päässä Mikkelin keskustasta, Landsem kertoo.

Asuinpaikka valikoitui vaimon kotiseudulle myös siksi, että lukion jälkeen Landsem pääsi opiskelemaan Mikkelin ammattikorkeakoulun – nykyään Xamkin – kansainväliselle tradenomilinjalle, josta hän valmistui 2019. Hän harkitsi opintoja myös Norjassa, mutta valitsi Mikkelin.

– Täällä on hyvä olla. Viihdyn tosi hyvin etenkin Itä-Suomessa, ja Mikkeli on keskeinen paikka Itä-Suomessa, Landsem sanoo.

“Fakta on, että Suomessa eivät työntekijät riitä“

Sekä Thomas Landsem että Teija Pylkkänen ovat sitä mieltä, että Etelä-Savossa hukataan tällä hetkellä valtavasti potentiaalia, jota kansainvälisiltä osaajilta löytyy. Vaikka tilanne ulkomaalaisten palkkaamisessa on hieman parantunut lähivuosina, työllistymisessä on vielä esteitä.

– Maahanmuuttajissa on monen alan osaamista, kuten lakimiehiä, lääkäreitä ja insinöörejä, mutta kieli on usein este rekrytoinnille. On kuitenkin huono ratkaisu, että koulutamme osaajia täällä ja sitten päästämme heidät pois, kun he ovat kuitenkin tänne asettautuneet. Fakta on, että Suomessa eivät työntekijät riitä ja heitä pitää hakea jostain muualta, Teija Pylkkänen sanoo.

Landsem on tavannut Mikkelissä useita ulkomaalaisia osaajia, jotka ovat pyytäneet häntä auttamaan heitä työn löytämisessä.

– Usein he ovat jopa Xamkilta tai Aalto-yliopistosta valmistuneita, suomalaisen koulutuksen saaneita, jotka eivät ole onnistuneet työllistymään Etelä-Savossa. Siksi moni lähtee suoraan valmistuttuaan töihin Helsinkiin. Sitten Mikkelissä ihmetellään, miksi Helsinki kasvaa mutta Mikkeli ei, Landsem toteaa.

Apua kansainväliseen rekrytointiin

KasvuEsedu auttaa yrityksiä myös kansainvälisissä rekrytoinneissa, viime aikoina esimerkiksi ukrainalaisten työllistämisessä, josta on monilla yrityksillä erittäin hyvät kokemukset. Kielimuurin ylittämiseen on olemassa erilaisia apuvälineitä.

– Työnantajat kertovat, että muualta tulleet tekevät töitä ihan loistavasti. He tuovat yritykseen aina uutta virtaa ja osaamista. Monella työpaikalla kommunikoidaan esimerkiksi Google Kääntäjän tai sen ja Whatsapp-viestien avulla, ja myös uusia kielityökaluja on kehitetty, Teija Pylkkänen sanoo.

Pylkkäsen mukaan kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi voi aiheuttaa myös pelkoja esimerkiksi työpaikkojen henkilöstössä. Moni taho kuitenkin tukee ja auttaa rekrytoinneissa.

– Me tarjoamme esimerkiksi Ely-keskuksen maksamaa työhönvalmennuksen palvelua kansainvälisille työntekijöille. Jos sopivien osaajien löytäminen on vaikeaa, meidän kontaktiemme kautta sellaisen voi löytää.

Landsemin mielestä yritykselle voi olla etua palkata työhön joku muu kuin natiivisuomalainen, esimerkiksi alueen oppilaitoksissa opiskeleva tai sieltä valmistunut kansainvälinen opiskelija.

– Muualta tullut voi tuoda yritykselle uusia markkinoita ja kasvu- ja kehityspotentiaalia. Jos ei uskalla palkata pidemmäksi aikaa, voisiko vaihtoehtona olla määräaikainen työ, tai sitten työssäoppimaan tai työkokeiluun ottaminen?

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti

Kansikuva: KasvuEsedu on Etelä-Savon Koulutus Oy:n tytäryhtiö, joka järjestää koulutuspalveluita ja muita osaamisen kehittämisen palveluita varsinkin alueen elinkeinoelämää palvellen. Yrityksessä työskentelee tälläkin hetkellä useita kansainvälisen taustan omaavia työntekijöitä.

Uudessa juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Brasiliasta lähtöisin oleva Ulisses Camargo rakastui Saimaan alueeseen ja työskentelee nyt mikkeliläisessä Mindhivessa tekoälyasiantuntijana ja tuotantopäällikkönä.

Järvimaisemissa Juvalla sijaitseva yli satavuotias vanha mylly. Se oli oikeastaan syy, jonka vuoksi Ulisses Camargo päätyi Etelä-Savoon ja siihen missä hän on nyt, kertomaan tarinaansa mikkeliläisen it-yrityksen Mindhiven sohvalle toimitusjohtaja Ville Venäläisen viereen.

Camargo oli opiskellut biologiaa ja muuttanut Brasilian Manauksesta Helsinkiin suorittamaan tohtorintutkintoaan vuonna 2012. Maisterintutkielmaansa varten hän nauhoitti kymmeniä tuhansia tunteja Amazonin alueen trooppisten lintujen ääniä. Tohtorintutkimus Helsingin yliopistossa jatkoi saman teeman parissa, mutta yhdisti data-analyysiä, ohjelmistokehitystä ja biologiaa: Camargo opetti tietokoneet tunnistamaan lintulajit äänten perusteella ja koodaamaan ne analysoitavaksi dataksi.

Väiteltyään tohtoriksi 2019 Camargo päätti muuttaa puolisonsa kanssa Saimaan alueelle, josta pariskunta oli jo hankkinut vapaa-ajan asunnokseen mökin – juvalaisen vanhan myllyn puutarhoineen.

– Olimme väsyneitä elämään Helsingissä. Sää oli tuulinen ja pimeää, ja halusimme kokeilla asua sisämaassa ja viljellä puutarhaa. Olemme aina rakastaneet Saimaan aluetta, Camargo kertoo.

Etelä-Savossa Camargo aloitti suomen kielen opinnot. Vuoden 2020 alussa hän tuli piipahtamaan Miksein tilaisuudessa, jossa oli tarkoitus verkostoitua muiden harjoittelu- ja työpaikkoja etsivien maahanmuuttajien kanssa ja löytää opintoihin sopiva harjoittelupaikka.

Tilaisuuden lopuksi Miksein edustaja esitteli Camargon Ville Venäläiselle, joka aivan sattumalta käveli Tuma-talon käytävällä vastaan.

– Kun ajelin tilaisuudesta kohti kotia, ajattelin, että Mindhive olisi oivallinen paikka tehdä työharjoittelu. Kotiin päästyäni Ville olikin jo lähettänyt minulle sähköpostia, Camargo muistelee hymyillen.

Työharjoittelujakso poiki Camargolle työpaikan tekoälyn ja data-analytiikan parissa.

Työkielenä on englanti

Ville Venäläisen näkökulmasta Camargon rekrytointiprosessi oli harvinaisen onnistunut.

– Etsimme tottakai koko ajan hyviä tyyppejä, ja Ulissesin kanssa kävi hyvä tuuri. Ulisses opetteli hommat kahdessa viikossa ja samalla testasimme, sopivatko ajattelutapamme yhteen, Venäläinen kertoo.

Mindhiven 13:sta työntekijästä noin kolmannes on syntyjään muualta kuin Suomesta. Yrityksen työkieleksi on strategisesti valittu englanti, jotta se mahdollistaa myös maahanmuuttavien asiantuntijoiden työllistymisen sekä samalla petaa toimintaa kansainvälisyyteen.

– Olemme etsineet meille töihin ihmisiä, jotka haluavat asua Suomessa, mutta kansalaisuudella ei ole väliä. En näe eroa syntyperäisten suomalaisten ja muiden välillä, vaan meillä ratkaisevat taidot ja asenne, Venäläinen sanoo.

Yrityksen kaikissa tilanteissa, myös asiakastapaamisissa, puhutaan englantia. Venäläisen mukaan moni suomenkielinen luulee, että ihmisillä on iso kynnys asioida englanniksi, mutta käytännön kokemus osoittaa toista.

– Kun asiakkaat tottuvat asioimaan englanniksi, se ei ole ongelma. Toki yrityksenä meidän pitää palvella asiakkaitamme, ja jos on asiakkaan toive, vaihdamme kielen tarvittaessa suomeksi, Venäläinen sanoo.

– Moni suomalainen on arka puhumaan englantia, vaikka kielitaito on oikeasti hyvä, Ulisses Camargo toteaa.

Hän muistuttaa leikillään: usein sanotaan, että maailman puhutuin työkieli on huono englanti.

Uusia näkökulmia ja ovia kansainvälisille markkinoille

Ulisses Camargo työskentelee Mindhivessa tekoäly- ja dataprojekteissa ja myös hallinnoi projekteja yhdessä tiimien kanssa. Työ on ollut antoisaa.

– Pidän startup-yrityksessä työskentelystä, koska voin aidosti vaikuttaa siihen, miten teemme asioita. Meillä kokeillaan asioita ja opitaan matkalla, ja rakenteet ovat joustavat, toisin kuin isoissa perinteisissä firmoissa. Tykkään myös työskennellä teknologian parissa ja ratkaista asiakkaiden ongelmia älykkään teknologian avulla, sillä se on lähtökohta myös koulutuksessani, Camargo sanoo.

Camargon osaaminen on laajentanut myös Mindhiven palveluita.

– Koska startupina uusiudumme koko ajan, Ulissesin myötä Mindhive on muuttunut hieman enemmän tekoäly-yritykseksi, Ville Venäläinen sanoo.

Venäläisen mukaan kansainväliset työntekijät tuovat yritykseen paitsi oman osaamisensa, myös mahdollisuuden laajentaa markkinoita.

– Suomalaisen yrityksen on helpompi kansainvälistyä ja kasvaa, jos rekrytoidaan ihmisiä, jotka ovat lähtöisin eri puolilta maailmaa. Kansainvälistyminen on myös meidän tavoitteemme: osa asiakkaistamme työskentelee kansainvälisesti ja teemme myös tuotteita, joille tavoittelemme globaaleja markkinoita, Venäläinen sanoo.

Camargo työskenteli aiemmin Helsingin yliopistolla tutkimusryhmässä, jonka jäsenet edustivat yli 60:ta eri kansallisuutta. Ryhmä menestyi erinomaisesti juuri diversiteetin vuoksi.

– Eri kansallisuuksista tulevat näkevät usein asiat eri näkökulmista, mikä on iso rikkaus. Muista kulttuureista tulevat voivat tarjota yrityksille näköalan kulttuuriinsa ja siten avata oven kyseisen maan markkinoille, Camargo sanoo.

”Luvat ja paperiasiat ovat vain byrokratiaa”

Nykyisin Venäläinen ja Camargo hoitavat Mindhiven rekrytoinnit yhdessä.

Rekrytointia ei tehdä aggressiivisesti ilmoittelemalla, vaan enemmänkin osaajien haku on eri paikoista etsimistä.

– Aggressiivinen rekrytointi ei ole tämän kaltaisessa yrityksessä järkevää, vaan on parempi jotenkin muuten yrittää löytää ihmisiä, jotka jo ovat alalla tai ainakin tuntevat alaa, Ville Venäläinen kertoo.

– Rekrytoinnin vaikein osa on löytää taitava ihminen, sillä alallamme on iso kilpailu osaajista. Onneksi etätyö mahdollistaa sen, että meillä työskentelee myös muualla Suomessa asuvia ihmisiä, Ulisses Camargo sanoo.

Yritykseen on löytynyt kansainvälisiä osaajia muun muassa Xamkin tietojenkäsittelyn ja ohjelmistotekniikan opiskelijoista, jotka ovat aloittaneet ensin harjoittelussa ja sitten työllistyneet. Ville Venäläisen mukaan työharjoittelun perusteella rekrytointi on usein tehokkaampaa kuin virallinen haastatteluihin perustuva prosessi: kun saa ihmisen kokeilemaan työtä vähän pidemmäksi aikaa, asenteen ja osaamisen saa paremmin selville kuin yksittäisessä työhaastattelussa.

– Olemme hakeneet meille sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita, ja erityisesti kansainväliset ovat pärjänneet varsin hyvin, Venäläinen sanoo.

Kansainvälisiä työntekijöitä voi löytyä myös Miksein avustuksella, joka voi yhdistää osaajat ja työpaikat.

Ulisses Camargon mukaan kansainvälisen työntekijän palkkaaminen voi olla yritykselle piirun verran työläämpää kuin natiivisuomalaisen, mutta muutoin prosessi ei ole erityisen hankala.

– Esimerkiksi oleskelulupien ja muiden paperiasioiden kuntoon saaminen ei ole vaikeaa, sillä neuvoja on saatavilla. Se on vain byrokratiaa, joka on hoidettavissa, Camargo sanoo.

Lisää palveluita englanniksi ja helpompia kieliopintoja

Ulisses Camargo on sujahtanut melko mutkattomasti töihin ja asumaan Etelä-Savoon. Mitä hänen mielestään pitäisi tehdä, jotta muutkin kansainväliset osaajat tulisivat alueelle ja työllistyisivät yrityksiin?

– Ihmisiä pitäisi tukea kielen kanssa. Pitäisi olla tukea siihen, että täällä voisi toimia ja työskennellä englanniksi. Yksi suurimmista esteistä on, että isotkin firmat toimivat suomen kielellä. Jos haluat kasvaa kansainväliseksi, täytyy operoida englanniksi ja myös tarjota palveluita englanniksi. Myös yhteiskunnan palveluita pitäisi olla laajemmin saatavilla englanniksi.

Camargo tietää omakohtaisesti, että suomen kielen opiskelu ei välttämättä onnistu arjen kiireissä. Hänellä on ollut koko ajan paljon työtä, ensin tohtoriopintojen, sitten työnhaun ja töiden parissa.

– Työelämässä oleville kielen opiskelu on hankalaa, koska kielikurssit ovat keskellä päivää. Iso ongelma on myös, että samoja suomen kielen kursseja tarjotaan sekä korkeasti että matalasti koulutetuille. Korkeasti koulutetuilla on usein ihan eri tavoitteet kielen oppimisessa kuin matalapalkka-aloille työllistyvillä. Tämä voisi olla yksi asia, jota pitäisi kehittää.

Camargo uskoo viihtyvänsä Etelä-Savossa myös tulevaisuudessa. Hänestä Mikkeli on hyvällä tavalla pieni kaupunki, jossa on paljon mahdollisuuksia. Yliopisto ja korkeakoulutus takaavat hyvän ilmapiirin.

– Haluaisin nähdä tämän alueen kehittyvän ja kasvavan, ja sitä varten teemme Mindhivessakin yhteistyötä esimerkiksi monen alueen yrityksen ja Xamkin kanssa, hän sanoo.

– Alueen kehittyminen avaa enemmän työmahdollisuuksia myös kansainvälisille työntekijöille. Itse haluaisin kehittää akateemista uraani ja kehittyä myös johtamisessa, mutta luulen, että voin kehittää näitä asioita myös Mindhivessa sitä mukaa kun yritys kasvaa.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti

Kansikuva: Ville Venäläinen (oikealla) ja Ulisses Camargo (vasemmalla) hoitavat Mindhiven rekrytoinnit yhdessä. Yritykseen on löytynyt kansainvälisiä osaajia muun muassa Xamkin tietojenkäsittelyn ja ohjelmistotekniikan opiskelijoista, jotka ovat aloittaneet ensin harjoittelussa ja sitten työllistyneet.

Katso myös Työvoimapula-aloihin liittyvä yritysselvitys Etelä-Savon maakunnan alueella.

HKScanin Mikkelin yksikössä Tikkalassa vietettiin 24.2.2023 yksikön 20-vuotissyntymäpäiviä. Nykyään 170 henkilöä työllistävä tuotantolaitos on vuosien saatossa kasvanut ruoka-alan moniosaajaksi.

”HKScan työllistää 7000 henkilöä seitsemässä maassa. Meillä on toimintoja Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa”, Tikkalassa tehdaspäällikkönä toimiva Tero Pöntinen kertoo.

Pöntisellä itsellään on menossa nyt viides vuosi Mikkelin yksikön päällikkönä. Metsätalousinsinööriksi aikanaan kouluttautunut Pöntinen on tehnyt suurimman osan työurastaan metsäteollisuuden eri tehtävissä. Ruoka-alalle siirtyminen toi mukanaan kokeneelle johtajalle paljon uuden oppimista.

”Mikkelin yksikössä tuotannossa on leikkeleitä, valmisruokaa ja hampurilaisia. Yksin perushampurilaisia tehdään 1,2 miljoonaa kappaletta kuukaudessa. Mikkelissä valmistetaan noin 150 eri tuotetta”, Pöntinen kertoo tämän hetken lukuja.

”Viimeaikojen uutuuksia Mikkelin yksikössä ovat yhteistyö siemenpyörykkätuotteiden valmistuksessa Boltsi Oy:n kanssa ja Helsingin Kauppiaiden Panini tuotteiden valmistus. Pienemmät ruoka-alan yritykset pitävät meitä kiinnostavana kumppanina”, Pöntinen kertoo.

Ruokakomponentit tuovat kasvua Tikkalaan

Tällä hetkellä pula keittiöhenkilökunnasta johtaa Suomessa tilanteeseen, jossa ammattikeittiöissä käytetään entistä enemmän puolivalmisteita.

”Einesten sijaan puhumme ruokakomponenteista. Meillä Tikkalassa on suurikokoinen ammattikeittiö”, Pöntinen kertoo.

Ruokakomponentit ovat esimerkiksi kypsiä lihoja, kuten siipikarjan siipiä, sisäfileitä ja porsaan leikkeitä. Kysyntää ruoan laittamista helpottamaan on myös kotikeittiöissä ja tähän HKScan on tuonut valmiit kasviskomponentit Via Kasvimaa -tuotesarjaan.

”Näemme kasvua kypsissä siipikarjatuotteissa. Myös tarve osaavasta henkilöstöstä on kasvanut.”

Hyvän ruoan perusvaatimuksia ovat laatu ja turvallisuus

”Ammattikeittiössä olennaista on se, että tekeminen on aidosti laadukasta. Kun toimimme vastuullisessa työssä, jossa valmistamme suomalaisille ruokaa päivittäin, laadukkuus ja tuoteturvallisuus ovat ydinasioita”, Pöntinen kuvaa toimintaa yksikössä.

Laadun ja turvallisuuden vaatimukset näkyvät niin henkilöstön työnkuvissa kuin käytännön työssäkin. Laatu- ja ympäristövastaava Nina Tahko tuntee yksikön läpikotaisin. Tahko tuli taloon vuonna 2004 kesätöihin, eikä ole muita töitä tämän jälkeen kaivannut.

”Kävin välillä opiskelemassa laborantiksi ja ympäristöteknologian insinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa, mutta työn monipuolisuus ja hyvä työporukka ovat pitäneet minut HKScanilla”, Tahko kertoo.

HKScanin Mikkelin yksikössä on osaajia kaikenlaisista koulutustaustoista ja henkilöstö koulutetaan ja perehdytetään tehtäviin huolellisesti. Viime vuosina on kehitetty erityisesti digitalisaation ja turvallisuuden osaamista.

Esimerkiksi tuotantojärjestelmät ovat digitalisoituneet, jolloin käytännössä koko henkilöstöllä on oltava riittävä ATK-osaaminen. Muutoksista huolimatta työhön kuuluu edelleen vahva käsillä tekemisen leima.

Tehtiin mitä tahansa, kehittämisessä kulkevat aina mukana myös elintarvikealan erityispiirteet: vastuullisuus, tuoteturvallisuus ja laatu. Vuosien saatossa myös ympäristövastuullisuuden merkitys on kasvanut ja yksikössä on hiilineutraaliuteen tähtäävä Zero Carbon -ohjelma.

Tikkalassa on tarvetta osaajille

HKScanin Mikkelin yksikkö sijaitsee Tikkalassa Otavantien varressa noin 7 kilometriä Mikkelin kaupungista. Yhtiön rekrytoinnissa tulee jonkin verran vastaan se, miten työpaikalle pääsee ilman omaa autoa.

”Meidän toiveenamme on, että Mikkelin ja Otavan väliä liikennöivät linja-autovuorot saataisiin sovitettua vuorotyöhön sopiviksi,” Pöntinen kertoo.

Lähivuosina Tikkalaan tarvitaan eläköityvien työntekijöiden tilalle noin parikymmentä uutta työntekijää. Jo nyt henkilöstö tulee laajalta alueelta: Mikkelin keskusta-alueelta, Ristiinasta, Kangasniemeltä, Mäntyharjusta ja Juvalta. Tikkalan kesätyöpaikat ovat tällä hetkellä avoinna ja syksyä kohden tulee myös uusia ympärivuotisia rekrytointitarpeita.

”Suunnittelemme uusinvestointeja ja työvuorouudistuksia, joiden toteutuessa tarvitsemme uusia työntekijöitä. Tällä hetkellä tuotanto yksikössä toimii kahdessa vuorossa ja kolmannessa vuorossa yöaikaan tehdään tuotantotilojen pesu- ja siivoustöitä”, Pöntinen kertoo.

Tulevaisuuden haaveena on toiminta viikonloppuisin, johon ratkaisua haetaan mahdollisesti myös uudenlaisista työaikamalleista.

”Jos teet töitä viikonlopun, saat 42 tunnin palkan ja koko arkiviikon vapaata”, Pöntinen kertoo käytännön esimerkkinä.

Tikkalassa toivotaan, että prosessiteollisuuden osaajia osattaisiin Mikkelin seudulla arvostaa ja hakea myös muualta. Nykyaikaisen prosessiteollisuuden osaajat ovat moniosaajia.

”Osaavaa huippuporukkaa tarvittaisiin ehdottomasti alueelle enemmän. Toivoisin meidän Mikkelissä yhdessä miettivän, miten teollisen työn vetovoimaa saataisiin kasvatettua. Meillä on kuitenkin niin monipuolisesti erilaista teollisuutta alueella”, Pöntinen kertoo.

HKScan on 110-vuotias yhtiö, jonka taival alkoi lihantuottajien perustamasta Lounais-Suomen Osuusteurastamosta vuonna 1913. Aikojen saatossa yhtiö on muuttunut lihatalosta ruokakonserniksi. Kahdenkymmenen toimintavuoden jälkeen tulevaisuus nähdään myös Tikkalan yksiköstä käsin valoisana.

”Meillä on hyvin suunniteltu tuotantoyksikkö ja isot asiat kunnossa. Meillä on hyvä työporukka ja itsessään se, että valmistamme suomalaisille ruokaa päivittäin, tekee työstä merkityksellistä”, Nina Tahko summaa ajatuksensa.

Kun Miina Montonen-Fehrmann perusti Mikkeliin Verhoomo Vermiinan 13 vuotta sitten, hän otti kunnia-asiakseen kierrättää entisöinnistä yli jäävät materiaalit mahdollisimman tarkkaan.

Mikkelissä puualan artesaaniksi opiskellessaan Montonen-Fehrmann löysi oman juttunsa verhoilukurssilla. Valmistuttuaan hän meni liki kahdeksi vuodeksi oppisopimukseen alan yrittäjälle ja tämän lopetettua hän perusti oman yrityksen 24-vuotiaana.

”Minusta on hienoa, kun voin antaa uuden elämän huonekaluille ja ajoneuvoille. Koen, että verhoomot ovat kierrätyksen ytimessä yhdessä suutareiden ja ompelijoiden kanssa. Kierrätys ja ekologisuus ovat omassa tekemisessäni yksi iso painopiste.”

Hän muistuttaa, että vaikka verhoomot käyttävätkin uusia kankaita, kunnostettu huonekalu kuormittaa maapalloa aina vähemmän kuin uutena ostettu.

”Mikkelissäkin on alkanut nyt tekstiilikierrätys. Toivon todella, että myös yritykset pystyvät kierrättämään entistä tehokkaammin tekstiilejä. Vanhoista huonekaluista tulee erilaisia kuituja, joihin on voinut ajan saatossa tarttua esimerkiksi homeenhajua, mutta puhdistettuna ja käsiteltynä niistä saisi uutta raaka-ainetta. Esimerkiksi Paimiossa poistotekstiilien jalostuslaitoksessa kierrätetään, hyötykäytetään ja jalostetaan kuituja uusiokäyttöön.”

Hyvärunkoinen huonekalu kannattaa kunnostaa

Vermiina verhoilee ja entisöi asiakkailleen huonekaluja. Asiakaskuntaan kuuluu myös lukuisia eri alojen yrityksiä. Ensimmäinen yritysasiakas oli yrityksen alussa Mikkelin ravirata.

”Yrityksille sanoisin, että laadukkaan toimistotuolin verhoilu saattaa tulla edullisemmaksi kuin uuden hyvälaatuisen tuolin ostaminen. Verhoilu antaa uuden ilmeen yrityksen tiloille, kun huonekalut ovat muuten mieleisiä. Jos liitokset heiluvat, ne pystyy kiristämään kuntoon ja puuosia voi korjata. Olen kuitenkin nähnyt, että jopa Artekin tuoleja on heitetty pois, vaikka ne kannattaisi ehdottomasti verhoiluttaa ja entisöidä, koska niissä pysyy arvo. Nyrkkisääntö olisi mielestäni, että kysy aina ensin verhoilijalta ennen kuin heität arvohuonekaluja pois.”

Erityisen mielissään hän on siitä, että nuoretkin ovat löytäneet verhoomoiden asiakkaiksi.

”Yhä nuoremmat teettävät nykyään uusia verhouksia. He ovat ehkä saaneet perinnöksi huonekaluja tai tehneet vintage-löydön kirpputorilta. Nuoret ovat valveutuneita kierrättäjiä, ja kierrätys on trendikästä. Itse en ajattele tätä trendinä, kun tämä on ollut niin pitkään työtäni.”

Verhoomosta löytyy apu moneen

Yksityisasiakkaat ovat verhoomon suurin asiakasryhmä. Myös vapaa-ajan asukkaat ovat löytäneet palvelut.

”Mökeille verhoilutetaan huonekalujen lisäksi etenkin patjoja. Minulle voi lähettää vaikka kuvan etukäteen ja kysyä tarjouspyyntöä. Pystyn myös kyyditsemään tarvittaessa huonekaluja asiakkaille Mikkelin alueella. Minulla on asiakkaita myös Pieksämäen seudulla, Juvalla, Anttolassa, Ristiinassa ja Otavassa.”

Verhoilijamestari kunnostaa myös moottoripyörien satuloita ja tekee veneisiin patjoja ja penkkejä. Myös autojen penkkejä entisöidään paljon.

”Monesti nämä tehtävät saattavat näyttää asiakkaan silmissä helpommilta kuin ovatkaan. Uusissa hyvin sähköistetyissä autoissa voi olla turvatyynyjä ja elektroniikkaa penkeissä, joten ne täytyy pystyä irrottamaan, että pääsee verhoiluihin kiinni, mikä tuo omat haasteensa. Vaikka pystyn tekemään paljon itse, joihinkin työvaiheisiin hyödynnän alihankkijoita.”

Verhoomosta voivat asiakkaat ostaa myös omiin projekteihinsa metritavaraa kangaspakasta tai paloina.

”Tämäntyyppistä ulosmyyntiä on myös kansalaisopistojen harrasteryhmille.”

Mikkelin urheilupuiston kupeella sijaitsevan verhoomon tiloista löytyy myös pieni putiikki, jossa yrittäjä myy itse kunnostamiaan huonekaluja sekä ompelemiaan sisustustyynyjä, laukkuja ja lastenvaatteita.

”Olen erityisen ylpeä siitä, että yrittäjävuosina olen pystynyt saamaan kaksi lasta ja pitämään kesälomat. Yrittäjäurani aikana vuonna 2014 suoritin myös erikoisammattitutkinnon eli verhoilijamestarin tutkinnon. Asiakkaita on riittänyt mukavasti, vaikkei tällä alalla rikastumaan oikein pystykään. Haluan kannustaa muitakin naisia yrittäjyyteen ja antaa uskoa siihen, että äitiyden ja yrittäjyyden pystyy yhdistämään.”

Lisää kiertotaloudesta: EcoSairila.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuva: Verhoomo Vermiinan yrittäjä Miina Montonen-Fehrmann

Kolmella mantereella vientikauppaa tekevä mikkeliläinen Luxhammar etsii noin kymmentä uutta osaajaa Mikkeliin tai Lahteen suunnittelemaan, valmistamaan, asentamaan ja huoltamaan puun lämpökäsittelyyn räätälöitäviä uuneja ja niiden lämpövoimaloita.

Luxhammarin perustaja Tero Lallukalle tulee tänä vuonna täyteen neljännesvuosisata yrittäjänä. Hän teki aikanaan sen, mistä erilaisissa kehittämisstrategioissa haaveillaan eli oli tutkijana kehittämässä innovaatiota ja perusti sen kaupallistamiseen yrityksen, joka on kasvanut viime vuodet vauhdikkaasti ja kansainvälistynyt.

Mitään tasaisia kasvun vuosia eivät Lallukankaan yrittäjävuodet ole olleet. Välillä on tarvittu irtiottoa ja kasvurauhaa, että on saatu yritys nostettua uudelle tasolle.

”Olen yrittäjäperheestä. Vanhempani painottivat aina sitä, että on onni löytää yhteistyökumppaneita, jotka tuntevat yrityksen toimialan laaja-alaisesti ja joilla on aiempaa kokemusta. Olen itse päätynyt samaan, että silloin yrityksellä on erinomainen lähtötilanne.”

Puun lämpökäsittelyn tutkimiseen ja siihen tarvittavan uunin tuotekehitykseen syntyi aikanaan sopiva tuotekehitys- ja tutkimusympäristö, kun Mikkelin ammattikorkeakoulu ja YTI-tutkimuskeskus yhdistivät voimansa ja loivat Puupolin Mikkelin kaupungin vahvalla tuella.

Muistona niiltä vuosilta Lallukalla on kultainen kypärä, jonka hän sai tultuaan palkituksi vuoden 2013 Mikkelin seudun innovaattorina ja suomalaisen lämpöpuu-toimialan luojana. Palkinnon myönsi Innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech.

”Pohjois-Amerikassa tituleeraavat minua vieläkin toimialan luojana.”

Uusi alku Miksein hautomosta

Tero Lallukan yrittäjyyden alkuvuosina alkoi lämpökäsittelyyn sopivien uunien valmistus Mikkelin Pursialassa yhteistyössä hollantilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. SWM-Wood jatkaa edelleen toimintaansa uusien omistajien luotsaamana lämpökäsitellen puuta asiakkailleen.

Vuoden 2000 jälkeen Lallukka keskittyi oman yrityksensä, Stellac Oy:n, kehittämiseen. Yritys onnistui pääsemään vauhtiin Pohjois-Amerikan markkinoilla. Mukaan saatiin kotimaisia sijoittajia, jotka valikoivat strategiaksi Pohjois-Amerikan valloituksen ja halusivat, että muut vientisuunnat, kuten Eurooppa ja Aasia, ajetaan alas.

”Siinä unohtui, että tällä toimialalla nousut ja laskut tapahtuvat eri mantereilla usein eri aikaan. Tuli vuosi 2008. Lehman Brothers -rahoitusyhtiö meni konkurssiin Pohjois-Amerikassa. Jäin Stellacista pois seuraavana vuonna. Kaksi vuotta myöhemmin yritykselle tuli konkurssi, ja uunien valmistus loppui Mikkelissä.”

Lallukka päätti ottaa hetkeksi etäisyyttä yrittäjyyteen ja sai sinä aikana idean, että uuneja pitäisi pystyä valmistamaan sarjatuotantona niin, että ne voidaan viedä asiakkaalle erikoiskuljetuksena ja koota haluttaessa myös paikan päällä. Rotariklubin jäsenyyden myötä löytyi uusi yhteistyökumppani, jolla oli sopiva tuotantolinja olemassa.

”Tarvittiin kuitenkin iso tuotekehityspanostus uutta lähtöä varten. Siinä saumassa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, silloiselta Miktech Oy:ltä, otti yhteyttä Marjo Niittuaho-Nastolin. Hän pyöritti siihen aikaan täällä yrityshautomoa. Marjo hautoi uutta liikeideaa kanssani, kertoi rahoituslähteistä ja niin käynnistin Luxhammar Oy:n vuonna 2012 kokonaan uudella teknologialla, edistyneellä prosessiohjauksella sekä ohjelmistoilla.”

Lallukka arvioi, että kahden vuoden hautomojakso toi paljon sellaista tietoa ja rahoituslähteitä, joita hän ei yksin olisi huomannut. Tuotannon käynnistys uudelleen vaati rahoitusta ja vei oman aikansa ennen kuin uunitoimitukset toivat rahaa yrityksen kassaan. Kaikeksi onneksi Lallukka löysi mikkeliläisen, tutun sijoittajan, joka ryhtyi osakkaaksi ja takaamaan lainaa.

”Oli kuitenkin jotain, mihin en ollut osannut varautua eli yhtiökumppanini kuoli yllättäen ja samaan aikaan pankki vaati meiltä molemmilta osakkailta nimeä takauksiin. Siinä käytiin taas konkurssin partaalla. Yhtiökumppanin perikunta kun viimein suostui luopumaan omistuksesta, niin yhtiö saatiin taas käyntiin ja vauhtiin tutun yhteistyökumppanin ryhtyessä toiseksi osakkaaksi.”

Korona vauhditti kasvuun

Luxhammar myy asiakkailleen räätälöityjä uunitoimituksia kokoonpanoineen, asennuksineen, varaosineen ja huoltoineen. Paketteihin kuuluvat myös uunien toiminnan varmistavat lämpövoimalat.

Yksi merkittävä tuote ovat käsittelykaavat eli uuneille optimoidaan kaavat, joiden perusteella puuta voidaan lämpökäsitellä halutun kaltaiseksi. Käsittelykaavoille on kysyntää silloinkin, jos uunikauppa käy verkkaisemmin.

”Meillä on nyt olemassa käsittelykaavat yli 200 puulajille, ja niistä on käytössä noin 140 kaavaa eri puolilla maailmaa. Kaavoja pitää päivittää asiakkaiden toiveiden mukaan, kun käyttöön otetaan uusia puulajeja. Kaavoja päivittämällä on mahdollista nopeuttaa käsittelyaikoja. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa pystyttiin uusilla kaavoilla nopeuttamaan käsittelyaikaa niin, että tuotanto tuplaantui aiempaan verrattuna asiakkaan ryhdyttyä käyttämään Radiata-mäntyä.”

Luxhammar toimii Mikkelissä kahdessa toimipisteessä. Hallinto löytyy Molanderinmäeltä ja tuotekehitystä tehdään Rantakylässä. Valmistusta on Mikkelin lisäksi myös toisen osakkaan tuotantotiloissa Lahdessa.

Muutaman vuoden kesti, että yritys sai toimintansa pyörimään entiseen tapaan ja vientikauppa veti jälleen. Sitten korona-aika sulki Yhdysvaltojen rajat.

”Amerikkalaiset maksavat tilauksista ennakkomaksuja shekeillä. Kävin hakemassa yhtäkin shekkiä kolme kertaa, mutta sitten koronasäädökset sulkivat rajat ja neljäs shekin noutoreissu jäi tekemättä. Siinä käytiin vaikeassa tilanteessa.”

Lopulta korona-aika kuitenkin yllätti positiivisesti. Amerikkalaiset innostuivat rakentamaan lämpökäsitellystä puusta terasseja, lattioita, ikkunoita ja ovia.

”Puun hinta kaksinkertaistui, kun rakennusmateriaalien kysyntä räjähti. Puun tuottajille koitti paras aika. Toisaalta tuotekin oli jo tuttu ja olimme ennättäneet myydä lämpökäsitellyn puun tuottajille uuneja jo useampia vuosia.”

Hyvät kasvunäkymät

Ilmastonmuutoksen torjunta on laajentanut lämpökäsitellyn puun kysyntää maailmalla. Trooppisten puiden käyttöä pystytään korvaamaan lämpökäsitellyllä puulla.

”Tummalle puulle on vahvaa kysyntää. Lämpökäsitellyn puun raaka-aine voi olla kasvatusmetsässä kasvatettua vaaleaa puuta, josta saadaan käsittelyllä asiakkaan toivoman väristä, sään, lahon ja termiittien kestävää puuraaka-ainetta. Lämpökäsitellyllä puulla voi nykyään olla vaikka tammeen tai saarniin viittavia brändinimiä, joista ei voi edes päätellä alkuperäistä puulajia.”

Lämpökäsitellystä puusta ei liukene kemikaaleja ympäristöön, eikä se ole elinkaarensa missään vaiheessa ongelmajätettä. Lämpökäsittely tekee puusta myös antibakteerisen.

Lallukka esittelee Rantakylän testiympäristössä maan kanssa kontaktissa ollutta neljännesvuosisadan vanhaa laiturinosaa, jonka yläpuoli on patinoitunut, mutta alapuoli edelleen vaalea, eikä lahoa näy.

”Lämpökäsitellyn puun voi lopuksi vaikka polttaa. Se pysyy hieman kuivempana kuin tavanomainen puu, joten sen lämpöarvo on hiukan parempi.”

Jossain vaiheessa maailmanmarkkinoille tuli myös tee-se-itse -uuneja, mutta niistä ei muodostunut uhkaa tutuille tuotteille.

”Koronan myötä markkina on vain kasvanut.”

Tällä hetkellä Luxhammar toimittaa kahta tuotantoyksikköä kotimaahan. Toinen tulee Kerimäelle ja toinen Kotkan seudulle. Tilauskirjoissa näkyy myös kaksi uutta tilausta kotimaahan.

”Meillä on sekä vanhoja että uusia asiakkaita kotimaassa. He myyvät lämpökäsittelemäänsä puuta rakennuspuuseppien tuotteisiin, kuten ikkunoihin, oviin, terassien lattialaudoiksi, piharakennuksiin ja parketiksi.”

Vientiin menee tällä hetkellä uuneja, joissa lämpökäsitellään lehtipuuta parkettien, huonekalujen tai vaikkapa musiikki-instrumenttien raaka-aineeksi. Tehtaalla valmistellaan parhaillaan uunitoimituksia Filippiineille ja Malesiaan. Myös Tsekkeihin, Yhdysvaltoihin ja Saksaan on tilauskirjoissa tilauksia odottamassa.

Osaavia tekijöitä Mikkeliin ja Lahteen

Jokainen uunitoimitus tarvitsee oman projektipäällikön. Tero Lallukka toivookin vientimarkkinoiden kasvaessa löytävänsä nopeasti lisää projektipäälliköitä.

”Olisi hienoa kuulla puuinsinööreistä, joita kiinnostavat projektipäällikön tai suunnittelijan tehtävät. Työ on lämpökäsittelylaitteistojen suunnittelua, rakentamista ja projektien koordinointia. Tai tuotekehitystyötä laboratoriossamme. Yksi projekti kestää noin puolisen vuotta suunnittelusta asennukseen työmaalla. Käyttöönotto työmaalla vie 2-3 kuukautta. Tässä työssä pääsee myös matkustelemaan.”

Koneenrakennuksen insinöörejäkin tarvitaan suunnitteluun, tuotekehitykseen, valmistuksen ohjaukseen sekä projekteissa toimimiseen. Matkusteluakin riittää, mikäli työntekijällä on siihen mahdollisuus. Työtehtäviä on myös kemisteille.

Lisäksi Lallukka toivoo löytävänsä investointituotteita maailmalla kaupitelleita ammattilaisia, joilla olisi valmius tehdä vientikauppaa Keski-Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian suuntaan.

”Meillä on kolmella mantereella asiakkaita ja kova kysyntä tuotteille. Tällä hetkellä esimerkiksi Kanadassa olisi isot kasvumahdollisuudet.”

Kehittämistyö vaatii resursseja

Mikkelin päättäjille Lallukalla on terveisiä, että seutu tarvitsee lisää resursseja kehittämiseen.

”Luxhammar pääsi erinomaisesti käyntiin kiitos Miksein osaajien, kuten Marjo Niittuaho-Nastolinin ja Aki Hakalan. Suosittelen palveluita muillekin kasvu- ja tuotekehitysyrityksille. On tärkeää saada tälle alueelle lisää työpaikkoja. Päättäjien on kuitenkin muistettava, että kehittäjillä on oltava resursseja yritysten tukemiseen.”

Hän myös muistuttaa, että tutkimusten mukaan uudet työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin. Uuden Etelä-Savon pääomarahaston hän arvioi pystyvän tukemaan yrityksiä niin, että alueelle syntyy uusia työpaikkoja.

”Pääomarahasto on todella hieno juttu, ja sitä kautta saadaan varmasti uusia työpaikkoja. Jollei yrityksiä saada menestymään täällä, niin alijäämiä on vaikea korjata. Yritysten perustamiseen, tänne saamiseen ja täällä olevien tukemiseen pitää löytyä resursseja.”

Lallukka toivoo oppilaitosten kehittävän ja ylläpitävän kansainvälistä vaihtoa, että alueelle saadaan uusia osaajia ja että valmistuvilla opiskelijoilla olisi kansainvälistä kokemusta.

”Meillä on ollut useita koulutettuja maahanmuuttajia ja opiskelun kautta tänne tulleita töissä ja kokemukset ovat olleet todella hyvät. Yritysten kannattaa kokeilla myös kansainvälisten osaajien työllistämistä.”

Luxhammar työllistää parhaillaan Mikkelissä kymmenisen ihmistä ja Lahden tuotantoyhtiö 60 työntekijää, jotka tekevät myös muuta tuotantoa. Tämän ja ensi vuoden aikana yhtiö haluaa löytää kymmenkunta uutta osaajaa Mikkeliin tai Lahteen.

Yhtiön liikevaihto on tänä vuonna muutaman miljoonan euron luokkaa. Ensi vuoden tavoitteeksi on asetettu kymmenen miljoonan euron liikevaihto, sillä tilauskanta on erinomainen.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kansikuva: Tero Lallukka ja Kristian Krakau, joka tekee muun muassa tuotekehitystestejä.

Kaksi vuotta Kyyhkylän kartanon matkailupalveluita kehittänyt Leila Repo aloittaa uudenlaisten hyvinvointi- ja terveyspalvelujen markkinoinnin kansainvälisille asiakkaille.

Kuopiossa lapsuutensa viettänyt Repo on työskennellyt pankki- ja vakuutusalalla tarjoten kansainvälisiä sijoitus- ja säästötuotteita. Hänellä on ollut myös useita omia yrityksiä. Vuonna 2012 hän alkoi kehittää hyvinvointi- ja terveyskonseptia yhteistyössä työeläkeyhtiöiden kanssa.

”Konsepti pilotoitiin Kyyhkylässä vuonna 2015-16, joten silloin tutustuin paikan mahdollisuuksiin ja myös kaupungin kehitysyhtiön asiantuntijoihin. Minuun teki vaikutuksen tämä ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen ympäristö Saimaan rannalla vain seitsemän kilometrin päässä Mikkelin torilta.”

Puumalassa vuosikausia mökkeillyt Repo vuokrasi kaksi vuotta sitten Kiinteistökehitys Naistinki Oy:ltä Kyyhkylän alueella matkailijoille palveluja tarjonneet rakennukset. Matkailupalveluita markkinoidaan nimellä Kyyhkylä Wellbeing Resort. Kyyhkylän yksiköt kuuluvat Wellbeing 365 -ketjuun.

”Vuoden alusta alamme tarjota Kyyhkylässä hyvinvointi-, terveys- ja matkailupalvelut yhdistävää konseptia kaikille kiinnostuneille asiakkaille. Olemme uranuurtajia tällaisen palvelun tarjoajina.”

Leila Repo on ollut jo parisen vuotta kirjoilla Puumalassa. Toinen koti sijaitsee Hyvinkäällä.

”Käytännössä kuljen täällä Kyyhkylässä töissä Puumalan Viljakansaaresta. Yritän olla täällä paikan päällä maanantaista torstaihin.”

Keskiössä kokonaisvaltainen tekeminen

”Kokonaisvaltaisten palvelujen tarjoamisesta puhutaan nykyään paljon. Me tarjoamme oikeasti kokonaisvaltaisia hyvinvointi- ja terveyspalveluja asiakkaillemme.”

Kyyhkylä tarjoaa lääkäreiden, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, sairaanhoitajien, lähihoitajien, liikunnanohjaajien ja sosionomien palveluja.

”Asiakkaamme saavat täältä hyvin laajan valikoiman erilaisia terveys-, hyvinvointi-, liikunta- ja hemmottelupalveluita.”

Alueella voi harrastaa monipuolisesti retkeilyä ja liikuntaa luonnossa, kuten soutua, melontaa, sup-lautailua, tennistä, rantalentopalloa tai minigolfia. Talvella voi myös hiihtää, lumikenkäillä ja nauttia alueen laavusta tai kodasta.

Repo aikoo aluksi keskittyä etenkin Lähi-idästä suuntautuvien asiakasryhmien tavoittamiseen.

”Olen ollut vuodesta 2017 Arab Health -messuilla Dubaissa. Kyse on suurimmista alan messuista maailmassa. Olen saanut solmittua yhteistyösuhteita etenkin saudeihin. Saudi-Arabian lisäksi markkinoinnin kohdemaita ovat alkuvaiheessa Kuwait, Bahrain ja Arabiemiraateista Dubai. Olen myös viemässä täällä kehitettyä konseptia arabimaihin, jotta siellä voitaisiin tarjota vastaavantyyppisiä palveluita.”

Monimuotoisia palveluja

Kyyhkylän pihapiirin historiallisiin rakennuksiin kuuluu kartano, jossa toimivat ravintola ja hotelli. Hotelli Kartanon yläkerran hotellihuoneet on päivitetty nykyaikaan perinteitä kunnioittaen.

”Olemme käytännössä tällä hetkellä ainoa Mikkelin keskustan tuntumassa, Saimaan rannalla hotellimajoitusta tarjoava yritys. Halumme on luoda vieraillemme unohtumaton kokemus vierailusta meillä.”

Alakerrassa tilausravintolana toiminut Ravintola Kartano muuttuu vähitellen á la carte -ravintolaksi. Syksyviikonloppuisin siellä on tarjottu suosittuja brunsseja viikonloppuisin.

”Ideana on, että tarjontamme ei kilpaile alueella jo olemassa olevien ravintoloiden kanssa, vaan kehitämme uusia palveluita ja luomme omia juttujamme ja hankimme sitä kautta uskollista asiakaskuntaa.”

Pihapiirissä toimivasta, kymmenisen vuotta sitten valmistuneesta modernista Hotelli Rusthollista löytyy 24 kahden hengen huonetta, kuusi yhden hengen huonetta, kaksi luksussviittiä, kokoustiloja ja saunaosasto saunatupineen. Yhteensä matkailupuolella on noin 100 petipaikkaa.

”Olen huomannut, että harva mikkeliläinenkään tietää, että meillä on tällainen hotelli täällä. Hotellialueemme sijaitsee käytännössä omassa rauhassaan rantatien varrella.”

Kyyhkylän rannassa kesäisin kävijöitä palvelee Bistro Rantakyyhky ison uimalaiturin vieressä.

”Rantakyyhky on tavallaan kruununjalokivemme, jonka merkityksen tiedostamme. Nyt mietimme, pyöritämmekö sitä itse vai etsimmekö sitä pyörittämään alihankkijan. Tämäkin asia on työlistallani.”

Rannasta löytyy myös Viinikellari Kimallus, tilava rantasauna ja yöpyä voi myös kelluvassa Järvi-Iglussa. Rantatien varrella sijaitsee myös suosittu juhlien jatkopaikka, tanssilato.

”Rannan lähistöllä olevat palvelut ovat enemmän vuodenaikaan sidottuja, vaikka ehkäpä Bistro Rantakyyhkykin voisi joskus toimia vaikka latukahvilana.”

Kuntoutuskeskuksen Ravintola Armas tarjoaa kävijöille paikan päällä tehtyä kotiruokaa edulliseen hintaan. Tarjolla on niin aamupalaa, lounasta kuin päivällistäkin.

”Armas on kohtaamispaikka, jossa kuntoutusasiakkaamme, vastaanottopalveluiden asukkaat ja henkilökuntamme käy ruokailemassa. Olemme porrastaneet ruokailuaikoja niin, että jonoilta vältytään. Jatkossa ajatuksena on, että tarjoaisimme myös eri kulttuurien erikoisuuksia, kun meillä on täällä tosi monikulttuurinen yhteisö jo nyt eli voidaan puhua niin kutsutusta fuusiokeittiöstä. Armas toivottaa tervetulleeksi myös ulkopuoliset asiakkaat.”

Tekijätiimi laajenee

Repo on iloinen, että hän on löytänyt ympärilleen hyvän tiimin, jonka kanssa asioita voi toteuttaa yhdessä. Vuoden alusta ydintiimiin tulee lisää uusia vastuunkantajia. Mikkeliläinen yrityskehittäjä Niko Halonen aloittaa vuoden alussa operatiivisena johtajana, jotta Repo voi keskittyä konseptin kehittämiseen ja myyntiin.

”Rakastan myyntiä ja näin minulle vapautuu siihen aikaa.”

Kuusamolainen matkailualan kokenut osaaja Anne Murto vastaa jatkossa etenkin kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa toimisesta.

”Annella on yli 20 vuoden kokemus matkanjärjestäjien kanssa toimimisesta ja luontomatkailusta.”

Wellbeing 365 -ketjulla on Kuusamon Rukalla myös majoituskohde Villa Rukavuorenhuippu.

”Mieheni pyörittää Kuusamossa Driving Academy -palveluja talvisin kansainvälisille asiakkaille yhdessä Juha Kankkusen kanssa. Majoituskohde on siinä käytössä ja sitä vuokrataan myös ulkopuolisille.”

Työpaikkoja tarjolla

Kun Leila Repo otti Kyyhkylän matkailu- ja kuntoutuspalvelujen vetovastuun, alueella oli töissä 20 ihmistä. Nyt työntekijämäärä on noussut noin 70:een. Kuntoutuskeskus tarjoaa palveluja itse maksaville sekä Kelan kuntoutuksiin tuleville työikäisille asiakkaille.

Korona vei matkailu- ja ravitsemuspuolelta paljon osaajia, joten työntekijäpula on näkynyt Kyyhkylässäkin. Tämän vuoden kesästä kuntoutuskeskuksen tiloissa toiminut myös vastaanottokeskus.

”Olen itsekin karjalaisen evakon tytär. Kyyhkylä toimi sodan ajan hätämajoituspaikkana. Olen iloinen ja onnellinen, että olemme nyt pystyneet auttamaan sotaa pakoon lähteneitä ihmisiä.”

Vastaanottokeskuksen asiakkaista on löytynyt Kyyhkylään myös työntekijöitä.

”Tällä hetkellä meillä on töissä 11 tilapäisen suojelun tarvitsijaa tai turvapaikanhakijaa keittiöllä, siivouksessa ja kiinteistönhuollossa, pian varmaan myös vastaanotossa. Edellytyksenä on, että ihminen pystyy puhumaan englantia. Valitettavasti vain harva Ukrainasta sotaa pakoon joutuneista puhuu englantia. Muillekin seudun yrityksille sanoisin, että meillä on hyvät kokemukset kansainvälisistä työntekijöistämme ja mielellämme kerromme heille erilaisista työntekomahdollisuuksista tällä seudulla.”

Wellbeing365 Oy on elokuussa 2019 perustettu yritys, johon kuuluvat matkailupalveluista vastaava Kyyhkylän Kartano Oy ja kuntoutus- sekä vastaanottopalveluista vastaava Kyyhkylä Oy. Vastaanottopalveluista vastaa Wellbeing365 Oy.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tupalan Lekatiellä tehdään parhaillaan maansiirtotöitä. Vahvasti kasvava Harri Haavikko Oy raivaa uuden hallinsa naapuritontille lisää varastointitilaa. Kotimaan lisäksi myös vientimarkkinat laajenevat.

Moni eteläsavolainen kasvuyritys löytää eväät kasvuun kotimaakunnan ulkopuolelta. Esimerkiksi Harri Haavikko Oy:n myynnistä noin kymmenisen prosenttia tulee kotimaakunnasta.

”Alusta saakka meillä on ollut tavoitteena kasvaa vientiyritykseksi. Vientiponnistelumme ovat alussa, mutta lupaavat noin 5-10 prosentin osuutta vuoden 2023 tuotannosta”, toimitusjohtaja Harri Haavikko kuvaa.

Yritys on etsinyt ketterästi markkinoilta markkinarakoa, jolla kasvaa. Alkujaan yritys keskittyi vuodesta 2017 alkaen tarjoamaan teollisuudelle palveluja, jotka liittyivät mekaaniseen ja sähkökunnossapitoon sekä asennuksiin.

”Oma taustani on ICT-puolella, joten halusin tuoda sieltä tuttuja elinkaari- ja johtamismalleja osaksi omaa liiketoimintaa. Ajatuksena oli kehittää toimintamalli, jolla voi hallita rajapintoja ja työkaluja fiksusti. Halusin oman tehtaan ja tarjota tuotteita ja palveluja teollisuudelle.”

Halli valmistui Tupalaan vuonna 2016, ja alussa se oli yritysyhteisön käytössä. Harri Haavikko Oy:n roolina oli toimia operaattorina, joka tukee yhteisön, Hakko hubin, myynti-, tuotanto-, hallinto- ja kehitysprosesseja.

”Olin huomannut, että kun työt loppuvat, yritykset alkavat myydä. Kun sitten kauppaa syntyy, lopetetaan myynti ja palataan tuotantomoodiin. Näin, minkälaisia arvoketjuja meillä on ja missä syntyy hukkaa tai epäjatkumoja. Ajatuksena oli, että hoidan ne prosessit, jotka yrityksiltä jäävät hoitamatta”, johtamisesta akateemisia tutkintoja suorittanut Haavikko kuvaa.

Oma tuotekehitys keskiöön

Oman yrityksen tuotekehitys alkoi synnyttää tuote- ja palveluinnovaatioita teollisuudelle, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Merkittävin niistä on cRoom-laitetila, joka suunnitellaan, valmistetaan ja varustellaan asiakkaan toivomin ominaisuuksin.

”Vuonna 2018 keväällä syntyi cRoom-laitetila strategisen kumppanin käytännön tarpeen innoittamana kanssa. Pilotoimme tuotetta ensin kaksi vuotta liiketoiminnan, markkinan, tuotannon ja palvelukonseptin osalta. Koeponnistimme pienin askelin. Saimme onnenkantamoisena hankittua rakenne- ja menetelmäpatentin käsillä olleen rakenneongelman ratkaisemiseksi. Hankittu sandwich-rakenne mahdollisti kohtuullisella jatkokehityksellä erinomaisen tuotteen ja palvelun rakentamisen.”

Laitetiloja menee tällä hetkellä etenkin sähkö-, automaatio-, tele-, LVI- ja turvatiloiksi.

”Tilat suunnitellaan ja varustellaan asiakastarpeen mukaan, mutta tyypilliset perusratkaisut ovat löytäneet paikkansa tuotannosta. Osaamme edesauttaa toimintoja konsultatiivisella myynnillä.”

”Tänä vuonna laitetilojen tuotanto on jo 90 prosenttia liikevaihdostamme, ja se on osaltaan nelinkertaistunut vuodessa. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tuotanto vuonna 2023, sillä kysyntää riittää ja myynti on pitkällä vuoden 2023 osalta. Tällä hetkellä olemme Suomessa toiseksi suurin toimija tällä lohkolla. Tavoitteena on nousta ykköseksi ja samalla halutuimmaksi kumppaniksi sekä kehittää tuotteita, joita muilla ei ole.”

Tuotevalikoima on ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen verrattuna perinteisiin teräs- tai puurakenteisiin laitesuojiin.

”Laitetilamme ovat noin 40-60 prosenttia kevyempiä kuin kilpailijoiden vastaavat. Rakenteen keveys yhdistettynä erinomaiseen kantavuuteen ja kestoon mahdollistaa suurien tilojen ja pitkien avointen jännevälien toteuttamisen. Käytännön toiminnassa nämä tekijät mahdollistavat laitetilojen toteuttamisen valmiiksi varusteltuna, testattuna ja toimitettuna suurempina kokonaisuuksina. Toisaalta on kohteita, joissa erinäiset rajoittavat tekijät ympäristössä estävät perinteiset toimitukset, mutta me voimme tehdä mahdottomasta mahdollista.”

Valtakunnallinen kasvuyritys

Harri Haavikko Oy toimii valtakunnallisesti. Tällä hetkellä isoja asiakkuuksia on etenkin länsirannikolla ja Pohjois-Suomessa.

”Meille ovat tärkeitä Vaasan, Kokkolan, Oulun ja Seinäjoen seudut. Tekisi mieli viedä tutustumisretkille eteläsavolaisia katsomaan, miten esimerkiksi Kokkolan teollisuusalueella asioita hoidetaan. Siellä pyöritetään 700 hehtaarin suuruista aluetta, jonka palvelut on hyvin organisoitu, turvatoimet ovat kunnossa, perehdytys toimii ja pelinsäännöt ovat selvät. Kaikki tämä luo me-henkeä.”

Yritystä on kosiskeltu laajentamaan useisiin kaupunkeihin erilaisilla täkyillä, mutta Harri Haavikko on sitoutunut kotikaupungissaan toimimiseen, mikäli sen voi tehdä kannattavasti.

”Mielessä on jo seuraava iso kasvuloikka, jonka mahdollistavat koko ajan nouseva laatutaso, kustannustehokas kulurakenne, hinnoittelu sekä resurssien optimaalinen käyttö.”

Nykyiseen halliin yrityksen tuotanto siirtyi vasta kesällä 2020, ja heti seuraavana syksynä alettiin laajentaa hallia. Hallin pinta-ala on kasvanut 600 neliöstä 1200 neliöön. Tänä kesänä yritys vuokrasi hallin naapurista hehtaarin kokoisen tontin, jota käytetään alkuvaiheessa varastointiin.

”Tavoitteena on aikanaan laajentaa naapuritontille. Myös tontin osto kiinnostaisi meitä, mutta ehtojen pitäisi olla kokonaisedulliset.”

Kovan luokan osaajille töitä

Yritys työllistää tällä hetkellä omien tuotteiden valmistuksessa ja suunnittelussa 16 vakinaista työntekijää. Lisäksi alihankkijaverkostossa on yhteistyöyrityksiä, jotka hoitavat muun muassa kokoonpanoon pelti- ja teräsosia, toteuttavat laitetilojen lattiapinnoituksia, asentavat sadevesikourut ja syöksyt sekä tukevat sähköasennuksissa ja laitetilojen toimituksissa.

Lisää osaavia, kokeneita ihmisiä etsitään koko ajan. Tällä hetkellä tarvetta olisi kokeneelle pääsuunnittelijalle, joka hallitsee rakenne- ja rakennuspuolen suunnittelua.

”Tärkeintä on kyky hahmottaa suunnittelutyön mahdollisuuksia ja ajatella itsenäisesti.”

Myös tuotantoon etsitään kokoonpanijoita sekä tila- ja varustelutöihin sähköasentajia.

”Tarvitsemme kovia, kokeneita osaajia, sillä rakennamme parhaillaan kulttuuria, jossa nuoret osaajat voivat kasvaa ja kehittyä. Haluan antaa nyt organisaatiollemme tilaa ja aikaa kasvaa. Toki sitä samaa haluan itsellenikin.”

Vienti kasvaa nyt vauhdilla

Viennissä yritys tekee yhteistyötä toisen mikkeliläisen yrityksen, Inray Oy:n kanssa.

”Inray on hyvä esimerkki yrityksestä, joka edustaa mikkeliläistä huippuosaamista ja on Suomen mitassa laajasti tunnettu, vaikka paikallisesti sitä ei välttämättä kovin laajasti tiedetä. Yrityksen vientiponnistelut ovat hyvässä vauhdissa.”

Harri Haavikko Oy tuottaa Inray Oy:n asiakkaille erityisvaatimukset täyttäviä laitetiloja muun muassa Tanskaan yrityssektorin asiakkaalle. Uusin yhteistyöhanke alkoi äskettäin.

”Meillä on ollut vientiä aiemminkin Pohjoismaihin sekä itäiseen ja läntiseen Eurooppaan. Vientimarkkinoiden avaamisessa puhutaan useiden vuosien työstä, mutta siinä olemme nyt hyvässä vauhdissa, ja vientiin liittyy paljon sellaisia asioita, joita ei voi tässä vaiheessa vielä julkistaa.”

Yritys on ollut mukana myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n vientivalmennuksissa.

”Liputan täysin Miksein tekemän työn puolesta. Olemme olleet mukana muutamissa Karoliina Tilaeuksen vetämissä vientihankkeissa, koska vientiä avatessa meidän kokoisen yrityksen omat kynnet loppuvat äkkiä.”

Haavikko on tehnyt vuosia yhteistyötä myös Miksein kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolinin ja hänen kollegoidensa kanssa.

”Mikseissä on muutamia osaajia, joilla on aito kyky ja osaaminen auttaa kasvavia yrityksiä skaalaamaan tuotteitaan ja palveluitaan. Aluekehittämisenkin kannalta olisi tärkeää, että panostettaisiin niihin paikallisiin yrityksiin, jotka kasvavat ja pystyvät viemään asioita maaliin. Ilman veturiyrityksiä ei tapahdu mitään. Muut pääsevät eteenpäin sitten siinä imussa.”

Harri Haavikko Oy:n liikevaihto on kasvanut noin viidessä vuodessa 150 000 tuhannesta yli kolmeen miljoonaan euroon.

”Tällä hetkellä tuulivoimapuistojen sähköasemat työllistävät meitä paljon. Haluammekin olla sillä liiketoiminta-alueella halutuin kumppani, jolta löytyvät hyvät ja vahvat tuotteet.”

Harri Haavikko Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koordinoimassa Biotalous ja Cleantech -miniklusterin vienti- ja kansainvälistymishankkeessa, joka kestää vuoden 2023 maaliskuun loppuun saakka. Hanke edistää yritysten kansainvälistymistä sekä uusien vientimarkkinoiden ja markkina-alueiden saavuttamista. EAKR-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kolmisen vuotta sitten perustettu mikkeliläinen Puuni Oy on jo istuttanut kaupungin kanssa yhteistyössä asiakkailleen puita hiilinieluiksi kolmeen eri kohteeseen.

Yritykset kehittävät toimintaansa mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja viestivät siitä. Kun välttämättömiä päästöjä halutaan hyvittää, puiden istutuksesta on tullut yksi läpinäkyvimmistä ilmastoteoista. Puuni Oy:n mukaan se on ilmastoteko, jolla on juuret.

Käytännössä Puuni Oy toimii niin, että kuntien kanssa sovituille alueille, ns. jättömaille, istutetaan puita kunnan omien metsänhoitajien ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden tekemän metsänhoitosuunnitelman mukaisesti alueelle soveltuvia puulajeja. Kaupunkien metsäammattilaiset istuttavat puut paikoilleen. Halutessaan taimet ostava yritys voi osallistua talkoisiin.

”Istutuspäivät sovitaan yhdessä kaupungin kanssa. Istutuksesta vastaavat metsänhoitoinsinööri ja metsurit. Halutessaan asiakasyrityksetkin ovat päässeet mukaan istuttamaan puita ja siten osallistumaan konkreettisesti nielun toteutukseen. Tavoitteena on luoda lehtosekametsää, jossa on mäntyä, koivua ja jos esimerkiksi pihlajat siementävät niissä, ne saavat kasvaa rauhassa.”

Hiilinielujen hoidosta ja puuston huoltohakkuista vastaavat kuntien metsäammattilaiset. Kuntien kanssa solmitut sopimukset varmistavat puille vähintään 100 vuoden kasvurauhan, mitä muun muassa Finnwatch pitää uskottavana hiilinielun ikänä.

”Emme istuta ns. talousmetsää, joka korjataan noin 40 vuoden kuluttua. Emme myöskään istuta alueille, joista on korjattu puut ja jonne pitää jo lakisääteisestikin istuttaa uudet taimet. Meille on erittäin tärkeää, että meidän istuttamamme metsä syntyy ainoastaan, koska asiakkaamme on niin halunnut. Näin varmistamme, että yrityksen ostama uudelleen metsitys tapahtuu heidän ilmastotekonsa seurauksena.

Myös jaloja lehtipuita on mahdollista istuttaa, jos Luke ja kunta sitä toivovat”, Puuni Oy:ssä myynnistä, markkinoinnista ja operatiivisesta toiminnasta vastaava Miikkael Niemi sanoo.

Insinööritaustainen Niemi aloitti nykyisessä tehtävässään vuoden alussa ja on sitä ennen toiminut kehitystehtävissä teollisuudessa ja pk-sektorilla.

Istutettavat maa-alueet ovat tyypillisesti esimerkiksi heinittyvää entistä peltomaata tai turvetuotannosta poistunutta suota. Maa-alue säilyy kunnan omistuksessa, ja huoltohakkuista kertyvät puut ovat kunnan omaisuutta.

”Kunnat ovat meille hyvä yhteistyökumppani, koska näin varmistamme, että hiilinieluja hoidetaan jatkuvasti ja ammattitaidolla. Kunnissa toimintaa myös seurataan ja arvioidaan, ja päätöksentekoon osallistuu useita toimijoita.”

Edelläkävijänä Mikkeli

Mikkeli oli ensimmäinen Puunin kanssa sopimuksen ilmastoyhteistyöstä tehnyt suomalaiskunta ja todennäköisesti myös maan ensimmäinen kunta, joka aloitti uudelleenmetsittämisen tavoitteena taistella ilmaston lämpenemistä vastaan. Puuni Oy on solminut Mikkelin kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen, jonka perusteella yrityksen asiakkaille on istutettu puita jo kolmeen kohteeseen Mikkelissä.

Pensaspelto on entistä maatalousmaata, jolle istutettiin keväällä 2020 koivikkoa. Myös Suonsaareen istutettiin samaan aikaan entiselle maatalousmaalle siperiankuusta ja rauduskoivua.

Kovalansuolla 15 hehtaarille aloitettiin istutukset tämän vuoden keväällä ja niitä jatketaan ensi keväänä. Entiselle turvetuotantoalueelle on istutettu mäntyjä ja tuhkaamisen ansiosta on saatu kasvamaan siemenestä myös hieskoivua.

”Mikkelissä on hyvät yhteistyökuviot ja jatkosuunnitelmat mahdollistavat hiilinielujen luomista laajemminkin.”

Mikkelin lisäksi Puuni Oy on istuttanut metsää myös Lempäälän kunnan alueella neljään kohteeseen.

”Lempäälässä yhdelle kohteista muodostuu ns. kansallisromanttinen koivikko, joka kaavoitetaan puistoalueeksi. Istutuskohteilla voi olla myös pitkäkestoista yhteisöllistä merkitystä alueen asukkaille.”

Käytännönläheinen visio

Puuni Oy:n kehittämisestä vastaa sen kolme perustajaa, joista tunnetuin on menestyksekkään kansainvälisen uran uimahyppääjänä tehnyt Joona Puhakka. Hän ideoi yrityksen toimintamallin ja toimii hallituksen puheenjohtajana.

”Taustalla on ajatus, että luomme yrityksille mahdollisuuden todentaa arvonsa ja ostaa selkeää ja helposti ymmärrettävää uudelleenmetsitystä, jonka seurauksena saamme sidottua hiiltä ilmakehästä pois hidastaen ilmaston lämpenemistä. Uskomme vahvasti, että kun saamme yritykset kunnolla mukaan, pystymme tekemään merkittäviä ja pysyviä toimenpiteitä luontomme ja ympäristömme puolesta. Ja kyllä, meillä on oma lehmä ojassa ja haluamme saada jätettyä Suomen metsät nykyistä parempaan kuntoon. Tässä kunnat saavat hyvää näkyvyyttä ja metsäalueet jäävät kuntalaisten perinnöksi”, Puhakka linjaa.

Niemi vakuuttaa, että puiden istutus on yrityksille loistava tapa tehdä konkreettista työtä ilmaston lämpenemistä vastaan ja samalla osoittaa käytännön toimien kautta yhtiön ympäristöarvoja.

”Hiilinieluja istutetaan sen verran, mitä asiakkaat niitä haluavat eli toiminnalla on suora kytkentä asiakkaan tarpeeseen. Takaamme läpinäkyvyyden, sillä kerromme kohteiden koordinaatit ja kuka tahansa voi käydä paikan päällä katsomassa puuston kasvua. Lisäksi meillä on lyhyt tuotantoketju, jossa ei ole välikäsiä tai monimutkaisia krediittijärjestelmiä. Hienoa on ollut myös se, että yleensä asiakasyritykset ihmettelevät, miten rahallisesti yllättävänkin halpaa puiden istutus ja nielujen hoitaminen voi olla.”

Puustellin väki jalkautui suolle

Perheomisteinen, yli satavuotias Harjavalta Oy valmistaa muun muassa Puustelli-tuotemerkillä keittiöitä. Mikkelissä sijaitsee yksi yrityksen harvoista omista tehtaanmyymälöistä. Siellä 27 vuotta työskennellyt, nykyään myymäläpäällikkönä toimiva Tero Immonen oli mukana keväällä istuttamassa puita Kovalansuolle.

”Siellä oli melkoinen kansanjuhla, kokki laittamassa ruokaa ja useita Puuni Oy:n asiakasyrityksiä oli mukana. Meiltä myymälästä lähti koko myyntipoppoo Kovalansuolle. Olen itse istuttanut tuhansia taimia ennenkin, joten se oli tuttua puuhaa. Paikalla oli aloittelijoita opastamassa kaksi kaupungin metsuria, ja he hoitivat urakan loppuun.”

Vastuullisuus näkyy vahvasti Puustellin keittiövalikoimassa. Tätä päivää on, että lastulevyn, laminaatin ja maalipintojen sijaan käytetään biokomposiittia. Tasoja valmistetaan muun muassa maasälvästä, savesta ja kvartseista. Nykyään keittiökaappien hyllyjä tehdään lasista ja ovia puusta. Myynnissä on myös Miinus-keittiö, jonka rakenteissa käytetään kotimaista patentoitua biokomposiittia, jossa hiilijalanjälki on 50 prosenttia pienempi tavalliseen kalustelevyyn verrattuna.

”Vastuullisuus näkyy kaikessa markkinointimateriaalissamme ja verkkosivustoillamme. Puuni Oy:n kanssa puiden istutuksesta sopi tehtaamme. Tampereen yrittäjävetoisella myymälällä on vastaavaa toimintaa Lempäälän istutuskohteilla. Olemme varmasti jatkossakin mukana, jos emoyhtiö niin haluaa. Kerron mielelläni myös asiakkaille siitä, että teemme oman osamme vastuullisuuden eteen täällä Mikkelin-myymälässäkin.”

Mikkeli etsii uusia alueita istutettavaksi

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä on ollut alusta saakka luomassa yhteistyötä Puuni Oy:n kanssa.

”Alun perin ajatus siitä, että muutetaan maailmaa ja tehdään kompensaatiot todellisiksi, oli aivan keskeinen, tartuimme siihen ja innostuimme.”

Mikkelille on Riihelän mielestä luontevaa olla edelläkävijänä tämäntyyppisessä yritysyhteistyössä.

”Kaupunkina olimme ensimmäisten joukossa konkretisoimassa hiilijalanjäljen laskentaa, henkilöstön osallistamista ja varsinaista kompensaatiota istutettavilla puilla. Alleviivaisin tässä kuitenkin Puunin toimintatapaa ja osaamista. Se haastoi meidätkin tekemään toisin ja toki kaupunkina tartuimme aivan välittömästi tilaisuuteen ja olemme osaltamme tukemassa uutta liiketoimintaa.”

Mikkelin kaupungilla on valmius ja halua hakea uusia alueita puiden istutukseen.

”Toki riippuu yrityksen kaupallisesta onnistumisestä, kuinka ja missä vaiheessa uudet alueet ovat ajankohtaisia.”

Riihelä vinkkaa muillekin kunnille, että tämäntyyppinen toimintamalli on helppo tapa lähteä mukaan ilmastotalkoisiin.

”Minusta koko ketjuajattelun implementointi osaksi kunnan tai yrityksen toimintaa ja henkilökunnan sekä asiakkaiden ymmärrystä on ilmastotalkoissa aivan keskeistä. Varsinainen puiden istutus on se aktiivisen toiminnan osuus, piste i:n päälle. Ymmärrys taustoineen ja konkretia yhdessä motivoivat varmasti kantamaan oman korren kekoon.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Pääkuva: Puuni Oy:n Petri Kämäräinen, Miikkael Niemi ja Juha Siitonen Kovalansuolla

Mikkeliläinen Inray Oy on kehittänyt röntgenskannereita, joille löytyy käyttöä esimerkiksi energia-, sellu- ja puunjalostusteollisuudessa. Viime vuodet vientimarkkinoita avannut yritys toimittaa nyt ensimmäisiä järjestelmiään ulkomaille.

Vuonna 2009 perustetun Inray Oy:n pääkonttori sijoittui kolme vuotta sitten Sammonkadun Tuma-taloon. Yrityksen perustivat mikkeliläiset Janne Kovanen ja Mika Muinonen. Nykyään Kovanen vetää yritystä toimitusjohtajana ja Muinonen vastaa myynnistä ja markkinoinnista.

Pääkonttori on Mikkelissä, ja ohjelmistoja koodataan myös Espanjan Malagassa parin koodarin voimin. Espanjan tytäryhtiö sai alkunsa Xamkin espanjalaisen opiskelijan työharjoittelujaksosta, joka venyi useita vuosia pitkäksi työsuhteeksi ennen kuin hän päätti palata kotimaahansa. Hän jatkaa edelleen Inrayn palveluksessa.

Palveluja energiasektorille

Inray myy asiakkailleen räätälöityjä järjestelmiä, jotka mittaavat reaaliaikaisesti biomassojen laatua, kuten kosteutta, tunnistavat raaka-aineita sekä pystyvät havaitsemaan materiaalivirroista kiviä, metalleja ja muita vierasesineitä. Mittaustiedon avulla laitokset pystyvät tehostamaan tuotantoaan.

”Tuotteemme käyvät tällä hetkellä hyvin kaupaksi. Maailmanlaajuisesti on pulaa hyvälaatuisista ja edullisista biopolttoaineista. Voimalaitokset joutuvatkin käyttämään aiempaa haastavampia polttoaineita, jolloin luotettava laadunmittaus on aiempaa tärkeämpää”, myyntijohtaja Muinonen sanoo. Hän valmistui aikanaan Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöosastolta mittaus- ja laitetekniikan insinööriksi ja siirtyi vuonna 2014 täysipäiväiseksi yrittäjäksi Inraylle.

Yrityksen asiakaskuntaan kuuluu sellu- ja energiateollisuuden toimijoita. Jatkossa odotetaan etenkin puunjalostusteollisuuden asiakkuuksien lisääntyvän.

”Modulaariset järjestelmämme on mahdollista räätälöidä eri asiakasryhmien tarpeisiin. Pystymme toimittamaan esimerkiksi käytössä olevien voimalaitosten haastaviin tiloihin ja olosuhteisiin sopivia ratkaisuja.”

Vienti lähdössä käyntiin

Vientimarkkinoita inraylaiset ovat kartoittaneet pitkään. Vuosien työn tuloksena Espanjassa ollaan pääsemässä mukaan uusiin biovoimalaitoshankkeisiin.

”Espanjan lisäksi tähtäämme etenkin Baltian maiden ja Pohjoismaiden markkinoille. Olemme olleet mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein vientihankkeissa ja sitä kautta onkin löytynyt kumppaneita Baltiasta ja Tanskasta.”

Muinonen on huomannut, että yrityksellä oli viisas strategia, kun viennin aloitukseen varattiin useampi vuosi aikaa.

”Kun viedään uuteen maahan uudenlaista teknologiaa, joka meillä Suomessa on jo tuttua, mutta siellä aivan uutta, läpimurtoon kuluu aikaa. Esimerkiksi Tanskan markkinat avautuivat vasta useiden vuosien asiakkaiden ”kouluttamisen” eli tietoisuuden lisäämisen myötä. Jatkuvasti kasvava referenssien määrä Suomessa on tietenkin edesauttanut myös Tanskan markkinoille pääsyä.”

Inray tekee yhteistyötä useiden paikallisten yritysten kanssa.

”Tanskan projektissa loppuasiakkaalla oli tiukat vaatimukset laitetilan rakenteiden, materiaalien ja korroosiosuojauksen osalta. Sopiva räätälöity laitetila projektiin löytyi Harri Haavikko Oy:ltä.”

Yhteistyö Harri Haavikon kanssa alkoi tänä vuonna. Yritykset ovat olleet yhdessä Tampereen energiamessuilla, ja molemmat ovat mukana myös Miksein vientihankkeessa.

”Tällainen yhteistyö onkin luontevaa, kun pyörimme samoilla markkinoilla.”

Muinonen on asettanut tavoitteeksi, että kun uusiin vientitapahtumiin lähdetään mukaan, niistä pitäisi kustakin löytyä 2-3 relevanttia kontaktia.

”On erittäin hyvä, kun pääsee keskustelemaan suoraan loppuasiakkaiden kanssa”, äskettäin vientihankkeen Puolan-vierailulle osallistunut Muinonen tuumii.

Uusia osaajia vauhdittamaan kasvua

Muinonen uskoo, että Inray kasvaa tästä eteenpäinkin tasaisesti. Yrityksen tämän vuoden liikevaihto tulee olemaan noin 1,5 miljoonaa euroa.

”Korona viivästytti monia uusia investointihankkeita, joihin olimme tarjoamassa ratkaisujamme. Ne ovat sittemmin realisoituneet kaupoiksi. Ne ovat toteutusvaiheessa tänä ja ensi vuonna. Projektien toteutukseen tarvitaan lisää henkilöstöä eri tehtäviin.”

Yritys pyrkii hyödyntämään tuotantoketjussaan mahdollisimman paljon eteläsavolaisia yhteistyökumppaneita. Mikkelin seudulta löytyvät sähköpuolen asennuksiin erikoistuneet alihankkijat ja täällä myös valmistuvat yrityksen tarvitsemat laitesuojat.

”Me keskitymme ydinosaamiseemme ja ostamme tarvittaessa käyttöönottoon ja asennukseen liittyviä palveluita alihankkijoiltamme myös eri puolilta maata.”

Yrityksen palveluksessa on noin kymmenen työntekijää, ja heidän lisäkseen joukko harjoittelijoita. Uusia työntekijöitä rekrytoidaan koko ajan.

”Etsimme etenkin projektipäälliköitä ja projekti-insinöörejä, joilla olisi tekniikan alan DI- tai insinöörikoulutus. Myös asennuksiin ja huoltoon liittyviä tehtäviä on tarjolla. Koulutuspohja ei aina ole oleellista, vaan osaaminen ja asenne työntekemiseen.”

Yritysneuvonnalla on tärkeä rooli

Muinonen tuntee hyvin Mikkelin seudun yritysten käytössä olevan asiantuntijaverkoston. Hän veti itsekin kehitysyhtiössä vuosina 2012-14 bioenergiasektorin kehittämishanketta.

”Muistan Inray Oy:n alkuvuosilta, miten tärkeää oli, että Mikseistä saimme alun kasvuvaiheeseen asiantuntevaa apua. Marjo Niittuaho-Nastolin on ollut monissa eri vaiheissa mukana yrityksemme kehittämisessä.”

Muinonen pitää tärkeänä, että Mikkelin seudulle sijoittumista pohtivat yritykset saavat tiedon siitä, että täällä neuvontapalvelut ovat helposti ulottuvilla ja laadukkaita.

”Hyvä yritysneuvonta auttaa houkuttelemaan uusia yrityksiä tänne ja varmistaa, että täältä löytyy helposti yhteistyöverkostoja, jotka auttavat yritystä kasvamaan, kehittymään ja kansainvälistymään.”

Miksein vientihankkeen yritysten kansainvälistymisasiantuntija Karoliina Tilaeus toivottaa kansainvälistymisestä kiinnostuneet uudet yritykset mukaan etsimään uusia vientimarkkinoita ja markkina-alueita.

”Esimerkiksi Puola ja Espanja on markkinana nyt todella mielenkiintoinen. Teimme Mikkelin seudun yritysten kanssa marraskuussa vientimatkan Puolaan ja Espanjaan ja vaikuttaa siltä, että myös lisää kauppaa alueemme yrityksille on tulossa. Espanjalaisten kanssa valmistelemme myös vastavierailua Etelä-Savoon ensi vuoden puolelle.”

Inray Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koordinoimassa Biotalous ja Cleantech -miniklusterin vienti- ja kansainvälistymishankkeessa. Hanke edistää yritysten kansainvälistymistä sekä uusien vientimarkkinoiden ja markkina-alueiden saavuttamista. Hankkeeseen otetaan jatkuvasti mukaan sellaisia yrityksiä, joita kansainvälistyminen kiinnostaa.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen