Mikkelin ja Savonlinnan alueilla on otettu merkittäviä askelia paikallisen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen varmistamiseksi HELMI-hankkeen myötä. Vuoden aikana HELMI-hankeen henkilöstö on kontaktoinut yhteensä liki 500 yritystä, joista viimeisemmän puolen vuoden aikana noin 160 yritystä, Mikkelin ja Savonlinnan alueilla. Yhteydenottojen tavoitteena on ollut herätellä mikroyrityksiä ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoimintansa jatkuvuutta.
Nyt esille nousevat tulokset ovat kontaktoinnin viimeiseltä puolelta vuodelta:
Suurin osa (41 %) palvelutarpeista hankkeen toiminta-alueella keskittyy omistajanvaihdospalveluihin. ”Tämä kertoo siitä, että yrittäjien keskuudessa on tarvetta suunnitelmalliselle omistajanvaihdoksen valmistelulle ja prosessin tukemiselle” kertoo projektipäällikkö Kirsi Mättölä Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.
Kontaktoiduista yrityksistä noin puolet suunnittelee muutosta yritystoiminnan jatkuvuuteen, joko myymällä tai lopettamalla liiketoiminnan. Alle kymmenen prosenttia näistä yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa neuvontaa yrityksen hallittuun lopettamiseen, koska yrityksen/yrittäjyyden jatkonäkymiä omistajanvaihdoksen myötä ei nähdä todennäköiseksi.
Kehittäminen yleensä loppuu mikroyritysten kohdalla jo useita vuosia ennen omistajanvaihdosta, näin ollen kehittämishaluttomuus koskee todennäköisesti myös useimpia omistajanvaihdosta suunnittelevia yrityksiä. Tämä voi olla huolestuttavaa omistajanvaihdosten ja liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, sillä kehittämishaluttomuus voi laskea yrityksen houkuttelevuutta ostajien silmissä ja vaikeuttaa omistajanvaihdoksia.
Kontaktoinnin tulokset viittaat siihen, että monet yrittäjät eivät valmistele yritystään tulevaisuutta varten. Yrityksistä 15 % on ilmoittanut olevansa ns. stabiilissa tilassa, mikä tarkoittaa, että ne eivät aktiivisesti hae muutosta tai tee kehittäviä toimenpiteitä. Nämä seikat voivat vaikeuttaa omistajanvaihdosta ja vähentää yrityksen arvoa potentiaalisten ostajien silmissä.
”Valitettavasti edelleen koemme haasteita yrittäjien tavoittamisessa. Hankkeen kohderyhmän yrityksistä jopa 25 %:lla yritystoiminta on jo loppunut, yrittäjää ei ole tavoitettu tai yrittäjä ei ole kokenut tarvitsevansa hankkeen tarjoamia palveluja.” toteaa Kirsi Mättölä.
Tuloksista on kuitenkin havaittavissa myös positiivisia asioita: 13 % kohderyhmän yrityksistä on selkeästi halukkaita aktiivisesti kehittämään ja laajentamaan toimintaansa. Tämä luo mahdollisuuksia alueen yritystoiminnan kasvulle ja elinvoimaisuudelle.
Positiivista on myös se, että omistajanvaihdosprosessit on saatu käyntiin viimeisen puolen vuoden aikana noin 70 yrityksessä eli yli 40 %:ssa kontaktoiduista yrityksistä. Tämä on johtanut noin 25 toteutuneeseen omistajanvaihdokseen, mikä on merkittävä määrä mm. alueiden elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta.
HELMI-hankkeen, jonka toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.
Harva joutuu työelämässään niin kovaan paikkaan, kun Nina Rasola elokuussa 2000. Rasolan isä, RL-Palvelut Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Risto Rasola kuoli tapaturmaisesti 60-vuotiaana
Neljä päivää myöhemmin Nina Rasola palasi ulkomailta Mikkeliin ja 27-vuotiaasta opiskelijasta tuli osakeyhtiön toimitusjohtaja.
– Se oli hyppy syvään päätyyn. Olin ollut parina vuotena kesätöissä isän firmassa, mutta muuta en yrityksen toiminnasta tiennyt, Rasola muistelee.
Risto Rasola ei käyttänyt työssään tietokonetta eikä jättänyt jälkeensä muistiinpanoja tai virallisia dokumentteja.
Yrityksessä oli kuitenkin töissä yksi henkilö, joka oli perillä taloudesta ja hallinnosta. Lisäksi asiakkuudet oli kirjattu sähköiseen ohjelmistoon.
– Hallintoihminen ja asiakasrekisteri olivat meidän pelastuksemme, joita ilman emme olisi selvinneet, Rasola myöntää.
Varautuminen helpottaa läheisiä
Nina Rasolalle oli selvää, että yrityksen toiminta jatketaan, vaikka yllätyksiä putkahteli esiin. Oli lupa-asioita, sopimusten epäselvyyksiä ja yrityksen talousvaikeuksia sekä kymmenkunta työntekijää, joista täytyi pitää huolta.
Nuori nainen kohtasi myös ennakkoluuloja ympäristöhuoltoalan yrityksen toimitusjohtajana.
– Nuoruus pelasti, Rasola hymähtää.
Nina omistaa siskonsa Inga Rasolan kanssa osakeyhtiön yhdessä. Elokuu 2000 on jättänyt jälkensä ja nykyisin yrityksellä on varautumissuunnitelma avainhenkilöiden kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen liittyen.
Kaikki mahdollinen dokumentaatio, kuten vakuutukset ja sopimukset, on useamman henkilön saatavilla. Valtuuksia on jaettu virallisessa Suomi.fi -palvelussa laajasti ja asiakasrekisteri pidetään ajan tasalla.
Myös käyttöoikeuksia erilaisiin sähköisiin järjestelmiin, kuten sosiaaliseen mediaan ja yhtiön sähköpostiin, on monilla henkilöillä.
Osakeyhtiön hallituksessa on jaettu vastuita riskien hallinnan näkökulmasta. Hallitus arvioi ja päivittää tilannetta säännöllisesti.
– Haluamme helpottaa läheisten ja lasten taakkaa surun keskellä, Rasola sanoo.
Käytäntö on kuolemantapauksissa raaka
Suomessa on valtava määrä yrityksiä, joissa yrittäjän kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen ei ole varauduttu. Erityisen paljon on yhden ihmisen toiminimiyrityksiä, joissa tilannetta ei ole ajateltu.
Yrityksen avainhenkilöstä luopuminen on kaikissa tilanteissa menetys, mutta erityisesti kuolemantapauksissa käytäntö on raaka.
Yritystoimintaan liittyy yrityksen koosta ja yritysmuodosta riippumatta sopimuksia ja velvoitteita, mitkä eivät automaattisesti pääty yrittäjän kuolemaan. Kulut juoksevat yhä.
– Kuolemantapauksessa asiointikanavat menevät poikki heti. Mikäli valtuutuksia asioiden hoitamiseen ei ole kenellekään, voi mennä viikkoja tai jopa kuukausia, ennen kuin pystyy tekemään yhtään mitään, Nina Rasola huomauttaa.
Yrityksen avainhenkilöllä on lisäksi aina hiljaista tietoa, joka voi olla toiminnan kannalta kaikkein arvokkainta.
Rasola sanoo oman kokemuksensa perusteella, että jokaisella yrityksellä pitäisi olla ”musta laatikko”.
– Kun kaikilla yrittäjillä olisi edes yksi paperi, josta löytyy kaikki tarvittava, jopa sitä hiljaista tietoa eli sellainen musta laatikko, joka avataan vain hätätapauksessa.
Maksuton koulutus kaikille yrittäjille
Itä-Savon Uusyrityskeskus, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus haluavat herätellä yrittäjiä miettimään yrityksensä ja läheistensä tulevaisuutta mahdollisissa kriisitilanteissa.
Keskiviikkona 18. syyskuuta 2024 kello 15-16.30 järjestetään maksuton koulutus siitä, mitä tapahtuu, jos yrittäjä itse ei enää kykene hoitamaan yrityksen asioita.
– Kaikille yrittäjille avoimessa koulutuksessa käsitellään sitä, millaisia oikeudellisia toimenpiteitä tarvitaan, mikäli yrittäjä kuolee äkillisesti tai tulee pysyvästi työkyvyttömäksi, kertoo Miksein yrityskehittäjä Kirsi Mättölä.
Koulutuksessa käydään läpi tärkeimmät juridiset asiakirjat, jotka jokaisella yrittäjällä kannattaa olla kunnossa.
Lisäksi koulutus tarjoaa myös käytännönläheisiä neuvoja ja työkaluja siihen, miten yrittäjä voi varautua elämän yllättäviin käänteisiin.
Kouluttajana toimii lakimies, varatuomari, OTM Harri Skopa, Lakiasiaintoimisto Saimaa Oy. Tilaisuus toteutetaan Teams-etäyhteydellä ja linkki lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittaudu 13.9. mennessä!
Teksti: Tanja Rihu
Kuva: RL-Palvelut Oy
HELMI- hankkeessa edistämme liiketoimintojen jatkuvuutta ja yritysten kasvua mm. onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta. Tarjoamme yrityksille omistajanvaihdokseen luottamuksellista ja maksutonta neuvontaa. Hankkeen toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, ja rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.
Omistatko rakennuksen, joka tullaan saneeraamaan tai purkamaan? Voit pidentää kohteen irtaimiston ja rakennusmateriaalien käyttöikää esimerkiksi järjestämällä kohteessa pop up-myyntitapahtuman.
EU-rahoitteinen KIELO-hanke järjesti Mikkelissä purkukohteen pop up-myyntitapahtuman paikallisen kierrätyskeskus Uutta Elämään ja Mikkelin kaupungin kanssa, lue kooste tapahtuman tunnelmista täältä. Innostuitko? Nappaa tästä artikkelista KIELO-hankkeen vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen!
Vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen:
Käykää yhdessä myyjän ja kiinteistön omistajan kanssa tutustumassa myyntikohteeseen paikan päällä hyvissä ajoin etukäteen. Sopikaa mm. myynnin ajankohta, myytävät tuotteet hintoineen, irrotustapa, tarjotaanko tuotteille kanto- ja/tai poiskuljetuspalvelua, käytettävissä olevat henkilöstöresurssit, markkinointikanavat sekä vastuukysymykset.
Varaa aikaa myyjälle tutustua kohteeseen
Ennakkomainokset myytävistä tuotteista lisäävät tapahtuman houkuttelevuutta.
Asiakkaille on miellyttävämpää, kun heitä voi myyntipäivänä ohjata isossa kohteessa jo suoraan tiettyyn suuntaan mistä mitäkin löytyy.
Sopikaa hyvissä ajoin vastuuhenkilöt tapahtuman markkinointiin ja itse myyntipäivälle
Varatkaa riittävästi maksupäätteitä ja henkilökuntaa tapahtumapäivälle.
Useampi myyntipäivä helpottaa myyntiä, koska ostajille voi herätä tapahtuman aikana innostus ostaa useampia tuotteita, eikä kaikkea välttämättä ehdi saman päivän aikana irrottamaan ja viemään pois.
Ennakkomarkkinoinnin lisäksi kannattaa huomioida, että tienvarsimainonta kerää mukavasti lisää kävijöitä itse tapahtumapäivänä.
Jos kohteessa on sisäilmaongelmia tai muuta, joka voi aiheuttaa terveyshaittaa, arvioikaa tapauskohtaisesti siihen liittyvät riskit ja muistakaa viestiä asiasta avoimesti.
Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.
Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Kierrätyskeskus Uutta Elämää, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n EU-rahoitteinen KIELO-hanke järjestivät yhdessä kaikille avoimen käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman purkupäätöksen saaneella Urheilupuiston koululla aurinkoisena elokuun perjantaina 9.8.2024 klo 10-15. Tapahtuma oli osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.
Pop up-myyntitapahtumassa mukavasti kävijöitä ja löytämisen iloa
Tapahtuma keräsi hyvin väkeä, noin 80 kävijää ikähaarukaltaan alle kouluikäisestä eläkeläiseen. Kävijöissä oli rakennusalan yrittäjiä sekä yksityisiä ihmisiä, joista osa oli tullut myyntipäivään ostamisen sijaan nostalgisoimaan vanhoja muistoja vuonna 1951 valmistuneen koulun tiloihin.
Tapahtuma toteutettiin niin, että ostajat saivat kierrellä ja tutustua kohteeseen vapaasti tapahtuman aikana. Mikäli kohteesta löytyi jotakin mieleistä ostettavaa, ostaja neuvotteli hinnasta kierrätyskeskuksen myyjän kanssa, maksoi tuotteen, irrotti tuotteet itse omin työkaluin ja vei ostoksensa pois kohteesta tapahtuman aikana.
Vaikka hinnat olivat alhaiset vaihdellen 0,5 eurosta 80 euroon, saatiin tapahtumasta mukavasti myyntituottoa kierrätyskeskukselle. Ennen kaikkea tärkeintä oli, että kävijät tekivät hyviä löytöjä ja että hyväkuntoisten tuotteiden elinkaarta saatiin pidennettyä sen sijaan, että ne olisi toimitettu rakennuksen purkamisen yhteydessä paikalliseen Metsäsairila Oy:n jätteiden lajittelu- ja kierrätyskeskukseen jatkojalostettavaksi materiaalina.
Suihkun sekoittajat, käsienpesualtaat ja vessanpöntöt tekivät kauppansa pop up-myyntitapahtumassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Ostajia kiinnostivat erityisesti väliovet ja kostean tilan kalusteet
Kohteesta myytiin laidasta laitaan kohteessa kiinteästi kiinni olevia materiaaleja, kuten väliovia karmeineen, kaapistoja, käsienpesualtaita, vessanpönttöjä, suihkun sekoittajia, suihkuseiniä ja erikoisempia tuotteita, kuten puolapuita, metallisia suojakaiteita ja teknisen työn pöytiä. Ostajille tehtyjen haastattelujen perusteella materiaalit jatkoivat elämäänsä ihmisten autotalleissa, harrastetiloissa tai mökeillä.
Koska kohde oli ollut viisi vuotta tyhjillään ja todettu jo sitä ennen sisäilmaongelmaiseksi, tapahtumassa myytävistä oli rajattu pois tekstiilit ja kevyt irtaimisto. Myytävien tuotteiden turvallisuudesta, terveellisyydestä ja takuusta otti vastuun ostaja itse. Moni kävijä toivoi, että olisi voinut ostaa kotiinsa pienen palan kohteen historiaa esimerkiksi tuolin muodossa, koska eivät vie kotona niin paljoa tilaa kuin esimerkiksi kaapistot. Kävijöille kerrottiin sisäilmaongelmista ja tarjottiin hengityssuojainta rakennuksen ulko-ovella.
Ostajia olisi löytynyt myös mm. kohteen pihakiveyksille, ulkotilojen teräsportaille, räystäspelleille, mutta niitä kohteesta ei voitu myydä, koska kohteelle ei ollut vielä myönnetty purkulupaa.
Koulun sisätiloissa olleet suojakaiteet saavat uuden käyttötarkoituksen puutarhassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Väliovet karmeineen olivat yksi eniten myyty rakennusmateriaali tapahtumassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Positiiviset kokemukset tapahtumasta kannustavat jatkamaan materiaalien myyntiä
Koska tapahtuma onnistui yli odotusten, Mikkelin kaupunki haluaa tehdä jatkossa vastaavan tyyppistä yhteistyötä kierrätyskeskus Uutta Elämään kanssa tulevissa purkukohteissa.
Aina yhteistyö ei rajallisten resurssien takia ole kuitenkaan mahdollista kierrätyskeskuksen kanssa, jonka vuoksi alalle kaivattaisiin uutta liiketoimintaa erityisesti Etelä-Savon alueelle, jossa purkua ja saneerausta tullaan lähivuosina tekemään runsaasti.
Hyvä esimerkki liiketoiminnasta on pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä toimiva kierrätysoperaattori Risain Oy, jonka avulla kiinteistönomistaja saa myyntiprosessin lisäksi osan kohteen myyntituotosta ja myytyjen tuotteiden hiilikädenjälkilaskelmat.
Sisäilmaongelmien kannalta jatkoa ajatellen olisi ihanteellista, jos purkukohteiden hyväkuntoiset materiaalit saataisiin myyntiin kohteesta jo ennen lämmityksen ja ilmanvaihdon katkaisemista.
Innostuitko?
Lue vinkit oman käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumasi järjestämiseen täältä.
Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.
Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Purku- tai saneerauskohteen irtaimiston ja rakennusmateriaalien jälleenmyynti on yksi kiertotalouden tuoma uusi liiketoimintamahdollisuus yrityksille. Tätä kokeillaan Mikkelissä konkreettisesti elokuun alussa Urheilupuiston koululla kaikille avoimessa käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumassa.
Tapahtumassa kierrätyskeskus Uutta Elämää Group myy suoraan kohteesta yrityksille sekä yksityisille kuluttajille hyväkuntoisia rakennus- ja sisustusmateriaaleja edullisin hinnoin. Myytäviin tuotteisiin sisältyy rakennuksessa kiinteästi kiinni olevia tuotteita, kuten hyllyjä, sisäikkunoita, sisäväliovia, seinäpeilejä, liitu- ja tussitauluja, suihkukaappeja, suihkuväliseiniä, vessanpyttyjä, käsienpesualtaita sekä paljon muuta.
Pop up -myynti järjestetään Urheilupuiston koululla (Anni Swanin katu 6, 50100 Mikkeli) perjantaina 9.8.2024 klo 10–15. Ostajien tulee irrottaa tuotteet itse omin työkaluin sekä huolehtia niiden kantamisesta sekä kuljetuksesta pois rakennuksesta ja tontilta ostamisen jälkeen. Maksuvälineenä käy pankkikortti. Kohteessa on todettu sisäilmaongelmia. Tarkemmat lisätiedot tapahtumasta löytyy osoitteesta: www.mikseimikkeli.fi/tapahtumat
Pop up -myyntikokeilun tarkoituksena on pidentää hyväkuntoisten rakennus- ja sisustusmateriaalien käyttöikää saattamalla niitä korkea-arvoisempaan käyttöön uusiin käyttökohteisiin sellaisenaan sen sijaan, että ne toimitettaisiin Metsäsairilan kierrätys- ja lajittelukeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.
”Meiltä kysellään säännöllisesti käytettyjen rakennusosien perään ja päätettiin vastata kysyntään järjestämällä pop up-myyntitapahtuma suoraan kohteesta.”, kertoo Pauliina KuukkaUutta Elämää Groupilta.
”Rakentamisessa käytetään 50 % kaikista maailman luonnonvaroista. Rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. Lisäksi rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon. Näiden haasteiden taklaamiseksi tulemme järjestämään ensimmäisten joukossa tämän kohteen tontin kilpailutuksen niin, että ostajan on keksittävä rakennuksen materiaaleille uutta käyttöä. Kohteen arvokas historia jatkuu myös ihmisten kotona pop up -myynnistä ostettujen tuotteiden mukana.” kertoo Kalle RäinäMikkelin kaupungilta.
”Käytettyjen rakennusmateriaalien irrotus, kunnostus ja myynti ovat kiertotalouden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrityksille. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla toimiva kiertotalousoperaattori Risain Oy:n liiketoimintamalli perustuu purku- ja saneerauskohteiden irtaimiston ja rakennusosien myynnin edistämiseen sekä projektin tulosten raportointiin. Tämän tyyppiselle liiketoiminnalle olisi myös Etelä-Savossa kysyntää.”, kertoo KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina LuotolampiMikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Uutta Elämää Groupin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Tapahtuma on osa EU-rahoitteisen KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hankkeen toimenpiteitä sekä osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.
Tässä juttusarjassa esittelemme Mikkeliin sijoittuneita yrityksiä. Misawa Homes of Finlandin saha on toiminut Mikkelissä vuodesta 1994. Mikkeliin sijoittumisessa ratkaisivat tehokas energian saanti sahalaitokselle, laadukkaat luonnonvarat ja kaupungin johdon aktiivisuus.
Misawa Homes of Finlandin saha Mikkelin Pursialassa on mikkeliläisittäin ja myös koko valtakunnan mittakaavassa harvinainen yritys.
Sahalla valmistetaan puutavaraa suomalaisesta kuusesta. Koko tuotanto, joka on pääasiassa erikoismittaista lankkua, viedään Japaniin jatkojalostettavaksi liimapuuksi, ja sitä käytetään pääosin Misawa Homes -yrityksen rakentamien pientalojen rungoissa.
Misawan saha perustettiin Mikkeliin vuonna 1994. Se oli aikanaan toinen japanilainen yhtiö Suomessa.
Toimitusjohtaja Hitoshi Hayashin mukaan yhtiö päätyi aikoinaan etsimään paikkaa sahalle Suomesta, sillä se ei saanut tarvitsemaansa laatua toimittajiltaan Pohjois-Amerikasta ja Kanadasta.
– Toimimme aiemmin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, mutta tuolloin siellä oli epävakaat markkinat ja myös puutavaran hinta nousi. Tutkimme eri alueita, joilla voisimme toimia. Suomessa markkinoiden riski oli pienempi ja tarjolla oli laadukasta ja tasalaatuista puutavaraa, Hayashi sanoo.
Laadukkaan puun lisäksi sekin puolsi Suomeen tuloa, että puun korjuuketju oli tehokas ja puuta osattiin Suomessa käsitellä.
Misawa Homes of Finlandin tehdaspäällikkö Pasi Lähdelahti muistelee, että iso tekijä Misawan sijoittumisessa Mikkeliin 1990-luvulla oli se, että silloinen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen olivat yhtiön suuntaan aktiivisia.
– Mikkelissä tehtiin aktiivisesti töitä, jotta sahalle löytyisi hyvä paikka, Lähdelahti sanoo.
Paikka löytyi Pursialasta, jossa samalla paikalla oli aiemminkin sijainnut vanha saha, ja uuden sahan tarvitsema infrastruktuuri tontille kulkevine ratoineen oli valmiina.
Energiaa viereiseltä laitokselta, puumassaa energiaksi
Kolme merkittävää seikkaa ratkaisi Mikkeliin sijoittumisen.
Yksi tärkeimmistä syistä on yhteistyö Etelä-Savon Energian (Ese) kanssa, josta on ollut molemmille yhtiöille hyötyä. Misawa Homesin saha sijaitsee aivan Esen lämpölaitoksen vieressä.
– Käytämme Eseltä saatavaa sähkö- ja lämpöenergiaa, ja myymme meiltä puumassaa ja sahanpurua energiaksi Eselle, Hitoshi Hayashi kertoo.
Esen laitoksesta kulkee sahalle rakennettu putki, jota pitkin energia kulkee. Vastineeksi Misawa tuottaa puumassallaan noin 8–10 prosenttia Mikkelin lämpöenergiasta.
Toinen syy, jonka vuoksi Misawa halusi Mikkeliin, olivat luonnonvarat.
– 1990-luvulla kuusitukkia oli meilläpäin hyvin tarjolla, Pasi Lähdelahti sanoo.
Suomalaisen kuusen veroista ei kasva monessa paikassa maailmassa, ja Mikkelin ympäristössä sitä on ollut hyvin saatavilla.
Luonnonvaroista huolehtiminen on Misawalle erityisen tärkeää. Yhtiössä on ollut jo vuosien ajan tapana käydä istuttamassa puita Etelä-Savon metsiin yhdessä asiakkaidensa kanssa.
Kolmas ratkaiseva asia oli Mikkelin sijainti Suomen kartalla. Lähin merisatama on suhteellisen lähellä kaupunkia: Mikkelistä on vain noin 150 kilometrin matka Kotkan satamaan, jonne kuljetusliike vie valmiin puutavaran ja josta se lähtee aluksella merta pitkin ensin Saksaan ja sitten Japaniin.
Samat kolme syytä tuovat Misawa Homesille hyötyjä, joiden vuoksi sen kannattaa toimia Mikkelissä edelleen.
– Pystymme tuottamaan puutavaraa tehokkaasti ja tiukkojen laatuvaatimusten mukaisesti. Eteläsavolainen kuusi on vahvaa ja tasalaatuista, apulaisjohtaja Kengo Ara kehuu.
Tehdaspäällikkö Pasi Lähdelahti, toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi ja apulaisjohtaja Kengo Ara pitävät Mikkeliä hyvänä paikkana toimia. – Pystymme tuottamaan täällä puutavaraa tehokkaasti ja tiukkojen laatuvaatimusten mukaisesti. – Japani ikääntyy ja uuden rakentaminen vähenee, eli myös tilaukset meiltä vähenevät. Seuraavien 30 vuoden haasteena onkin löytää uusia asiakkaita, sanoo toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi (keskellä). Kuva Saku Niilo-Rämä
70 000 kuutiota puutavaraa Japaniin
Misawa Homes -yrityksellä on Japanissa seitsemän talotehdasta. Yritys on osa isoa Toyota-konsernia, johon kuuluvat muun muassa teräsvalmistaja, kuljetusyritys, vakuutusyhtiö ja tietokonepeliyritys.
Mikkelissä sahan tuotannon läpi kulkee keskimäärin 17 täysperävaunullisen rekan puumäärä vuorokaudessa. Kuusitukit lajitellaan ja sahataan erikoismittoihin. Laudat pinotaan, kuivataan puutavarakuivaamoissa Esen voimalaitoksen tuottamalla lämmöllä ja paketoidaan ennen kuljetusta Kotkaan ja siitä eteenpäin.
Erikoismittoihin sahattua lautaa käytetään Japanissa pääasiassa japanilaisten pientalojen rakentamiseen. Eteläsavolainen kuusi päätyy yleensä talon runkoelementteihin, joko lattioihin, seiniin tai kattoon piiloon verhoiltuna.
– Sahatavaraa käytetään jonkin verran myös laivojen rakentamisessa, Hayashi sanoo.
Misawa Homes of Finlandin toiminta on ollut pitkään hyvin vakaata. Kengo Ara esittelee yhtiön lukemia vuodelta 2022: tuolloin Mikkelin sahalta vietiin kaikkiaan 70 000 kuutiota puutavaraa Japaniin ja yhtiön liikevaihto oli reilut 21 miljoonaa euroa. Viime vuosina liikevaihto on ollut 22–24 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti muutaman prosentin luokkaa.
Maaliskuussa neljä viikkoa kestäneet poliittiset lakot vaikuttivat kuitenkin myös Misawan sahan tuotantoon. Lakon takia tavaraa ei saatu lähtemään eteenpäin, varastot täyttyivät ja tuotanto jouduttiin keskeyttämään. Tuotannon henkilökunta jouduttiin jalkauttamaan huhtikuun alussa.
Työvoiman löytäminen melko haastavaa
Työntekijöitä Misawan sahalla on ollut perustamisesta lähtien keskimäärin 35. Suurimmillaan työntekijöiden määrä oli vuonna 1997, kun sahalla siirryttiin kahteen vuoroon ja työntekijöitä oli 40.
Tällä hetkellä sahalla on työntekijöitä noin 37. Kaksi johtajaa on työkomennuksella Japanista, muu henkilökunta tulee lähempää, Mikkelistä ja lähialueilta.
Pasi Lähdelahti tunnustaa, että Mikkeliin on melko haastavaa löytää työvoimaa.
– Nuoremmissa työntekijöissä vaihtuvuus on isompaa. Kun vanhempia työntekijöitä jää eläkkeelle, uutta yhtä pysyvää työvoimaa on haastavampaa löytää tilalle.
Misawa on käyttänyt rekrytoinneissa henkilövuokrausfirmaa, josta työntekijöitä on ollut ensin vuokralla ja sitten otettu vakituiseksi.
Tällä hetkellä sahalla ei ole virallisesti avoimia työpaikkoja, mutta jos sopivia tekijöitä löytyisi, yksi palkattaisiin heti huolto- ja kunnossapitotehtäviin.
– Tehtävässä tarvitaan erikoistaitoja, joita ei ole ihan kenellä tahansa, Pasi Lähdelahti sanoo.
Mikkelissä ei ole tällä hetkellä sahateollisuuden koulutusta, eikä Misawalla ole koettu tarpeelliseksi tehdä yhteistyötä mikkeliläisten oppilaitosten kanssa muulla tavoin.
Myös yhteistyö kaupungin kanssa on ollut melko vähäistä, sillä yhtiö on toiminut vakaasti eikä esimerkiksi isoja laajentumisia ole suunnitteilla. Misawalla ollaan silti erityisen ylpeitä yrityspalkinnosta, jonka Mikkelin kaupunki myönsi yhtiölle vuonna 2018.
– Juhlimme syksyllä 30-vuotisjuhliamme, ja kaupunginjohtaja on kutsuttu juhliin, Hitoshi Hayashi sanoo.
Seuraavien vuosien haasteena löytää uusia asiakkaita
Misawan tulevaisuus Mikkelissä näyttää melko pysyvältä. Tulevaisuudessa on kuitenkin isoja kysymysmerkkejä.
– Japani ikääntyy ja uuden rakentaminen vähenee, eli myös tilaukset meiltä vähenevät. Tämä on meille melko iso ongelma. Seuraavien 30 vuoden haasteena onkin löytää uusia asiakkaita, sanoo toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi.
– Yhtiön johtaja kuitenkin tykkää todella paljon Misawan Mikkelin-yksiköstä ja haluaa säilyttää sen, hän lisää.
Hayashin mukaan esimerkiksi Yhdysvallat ja Australia ovat potentiaalisia maita, joista voisi olla mahdollista löytää uusia asiakasyrityksiä.
Talonrakennusala on kasvussa myös Iso-Britanniassa, jossa Hayashi on hiljattain käynyt työmatkalla markkinoimassa laadukasta suomalaista puutavaraa.
Tähän artikkeliin on KIELO-hankkeen toimesta koottu vinkkejä ikkunalasien ja lasiväliseinien uudelleenkäyttöön, sillä tätä materiaalia löytyy myös Mikkelin seudun purkukohteista. Uudelleenkäyttö avaa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia myös eteläsavolaisille purku- ja rakennusalaan liittyville toimijoille.
Lasiväliseinä itsessään on ikuinen ja helppohoitoinen rakennusosa.
Lasin valmistuksessa käytetään hiekkaa, joka on arvokas luonnonvara ja sen määrä maailmalla on vähenemässä. Tekniikka&Talous-lehden keväällä 2024 julkaiseman artikkelin mukaan hiekan salakuljetus on maailman kolmanneksi suurin mafiabisnes väärennösten ja huumeiden jälkeen sekä 500-kertaisesti isompaa kuin asekauppa.
Ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on 0 kgCO₂e (A1-A3) uudessa rakennuksessa. Eli uudelleenkäytön avulla voidaan pienentää merkittävästi uuden rakennuskohteen hiilijalanjälkeä ja vähentää neitseellisten luonnonvarojen kulutusta.
Mitä keinoja lasiväliseinien uudelleenkäyttöön on?
Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta olisi paras käyttää lasiväliseinärakenteita sellaisenaan tai pienin muutoksin jo olemassa olevassa kohteessa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, asiantuntevan suunnittelijan avulla seinät voidaan hyödyntää toisessa kohteessa.
Vanhat lasiväliseinät eivät täytä nykyisiä ääneneristävyysvaatimuksia, miten uudelleenkäyttö onnistuu?
Lasin laminoinnilla ja tiivisteiden lisäyksellä päästään lähemmäs nykyisiä ominaisuuksia. Uudessa rakennuskohteessa uudelleenkäytettäville rakennusosille tulee tehdä rakennuspaikkakohtainen varmentaminen niiden kelpoisuuden osoittamiseksi, koska niillä ei ole CE-merkintää.
Esimerkiksi sisärakentamiseen erikoistunut Inlook Oy tarjoaa palvelua, jossa lasiväliseinien ääneneristävyysominaisuuksia voidaan mitata laboratorio-olosuhteissa. Myös uudelleenkäytettyjä rakennusosia ja uudelleenkäytön kokonaispalvelua tarjoavalla Spolia Design Oy:lla on kokemusta lasirakenteiden uudelleenkäytön prosessista: – irrotus – kunnostus – varastointi – laadun varmistus – toimitus asiakkaalle.
Haittaako, jos kohde on sisäilmaongelmainen?
Ei haittaa, jos materiaaleissa ei ole näkyvää mikrobikasvustoa. Kovat pinnat ovat puhdistettavissa Työterveyslaitoksen Ohje korjausten jälkeiseen siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen työpaikoilla – ohjeistuksen mukaisesti. Kun puhdistus tehdään ammattimaisesti, tuotteiden jatkokäyttö on mahdollista. Puhdistuksen jälkeen pinnoille voidaan tehdä myös uusi pintakäsittely, kuten hionta ja maalaus.
Minulla ei ole lasiväliseinille tiedossa uutta käyttökohdetta, mitä teen?
Ei hätää! Inlook Oy ja Spolia Design Oy ovat kiinnostuneita keskustelemaan mahdollisesta yhteistyöstä. Aiheesta kannattaa ottaa yhteyttä myös kierrätysoperaattori Risainiin, jonka liiketoimintamalli on resurssitehokas menetelmä purku- ja saneerauskohteiden rakennusosien myynnin edistämiseen ja projektin tulosten raportointiin.
Haluan kohteeseen uudet lasiväliseinät. Voiko lasiväliseiniä valmistaa purkukohteiden ikkunalaseista?
Kyllä voi, Inlook Oy on tehnyt purkukohteen lasiruuduista uusia lasiväliseiniä.
Eikö purkuikkunoiden käyttäminen lasiväliseinien valmistuksessa ole kallista verrattuna perinteiseen valmistustapaan?
Hieman kalliimpaa. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että suurin osa lasiväliseinän hinnasta tulee lasista. Tulevaisuudessa menetelmät yleistyvät ja toimijoita tulee lisää, jolla on positiivinen vaikutus hintaan.
Uudelleenkäyttö ei onnistu eikä siitä ole olemassa onnistuneita esimerkkejä.
Väärin! Kiertotalous tuo mukanaan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rakennusmateriaaleja voitaisiin tarjota esimerkiksi palveluina ja tuotteiden kunnostus sekä huolto luovat lisää työpaikkoja. KIELO-hankkeen asiantuntijan kanssa voit keskustella lisää miten uudelleenkäyttö saadaan osaksi yrityksesi liiketoimintaa tai miten lasiväliseinät ja/tai ikkunat voidaan saada kohteestasi uuteen käyttöön.
Onnistuneena esimerkkinä esim. 5,5 miljoonaa vuokrattavaa neliömetriä omistava Castellum Ab on parantanut kilpailukykyään asettamalla tavoitteekseen vastuullisuusohjelmaansa, että kaikissa heidän omistamissaan kiinteistöissä tullaan suosimaan ensisijaisesti rakennusosien uudelleenkäyttöä tilojen saneerauksessa vuoteen 2030 mennessä. Heillä on jo Ruotsissa, Göteborgissa käytössä yhteinen välivarasto käytetyille materiaaleille ja sisäinen tietokanta-alusta, josta kohteiden suunnittelijat voivat selata saatavilla olevia tuotteita. Halutessasi voit katsoa tallenteen Castellumin kiertotaloustoimenpiteiden esityksestä ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa täällä (Castellumin esitys alkaa kohdasta n. 4h 22min 30s). Eli rakennukset tulisikin nähdä rakennusosapankkeina.
Myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa kiertotalouden suuntaan: Nummelasta käsin valtakunnallisesti toimiva Muotolevy Oy tarjoaa kiinteistöasiakkailleen järjestelmäseinien elinkaaripalvelua, joka kiertotalousratkaisuna tarjoaa järjestelmäseinien ja -ovien uudelleen- ja uusiokäytön tulevien tilamuutosten yhteydessä.
– Järjestelmäseinä on oikeasti järjestelmäseinä vasta, kun sitä käytetään uudelleen ja uudelleen elinkaarensa loppuun ympäristövastuullisesti, sanoo Kare Suojanen Muotolevyltä.
Kehen voin ottaa yhteyttä, jos haluan lisätietoja?
Ehjänä purettu ikkunalasi odottaa työpöydällä karmeja. Kuva: Inlook OyEhjänä puretuista ikkunalaseista valmistettu lasiväliseinäelementti Inlookin tehtaalla. Kuva: Inlook Oy
Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kuvat: Inlook Oy
Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Mikkelissä sijaitsee useita valtakunnallisestikin merkittäviä muistiorganisaatioita sekä erikoismuseoita. Sotahistoriasta kertoo tiedekeskuksen keinoin Sodan ja Rauhan keskus Muisti. Perinteisemmät sotahistoriamuseot Jalkaväkimuseo ja Päämajamuseo uudistavat näyttelyitään täksi kesäksi.
Jalkaväkimuseon historia ulottuu 1960-luvun alkuun, kun Jalkaväen säätiö alkoi suunnitella museon perustamista Mikkeliin. Museo avattiin lopulta juhlallisesti Savon prikaatin vuosipäivää edeltävänä päivänä 12.6.1982. Avajaisissa esiteltiin yleisölle perusnäyttely.
Museo sijaitsee Mikkelin varuskunnan entisellä ns. vanhalla kasarmialueella kahdessa historiallisessa puurakennuksessa. Jalkaväkimuseon säätiön ylläpitämän museo säilyttää jalkaväen historiaa, perinteitä ja kulttuuria sekä välittää asiantuntijatietoa.
”Vielä 1990-luvullakin museossa saattoi olla vierailulla samana päivänä 4-5 veteraaniryhmää eri puolilta maata. 2000-luvun alussa kävijämäärät laskivat, mutta ovat siitä elpyneet. Historian suosituin näyttely on tähän mennessä ollut Nainen sodassa”, vuonna 2016 museonjohtajaksi tullut Markku Riittinen kertoo.
Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen
Ennen koronaa vuonna 2019 museossa vieraili peräti 11000 kävijää. Koronavuosina museo oli suljettuna vain kaksi kuukautta, mutta henkilökunta teki töitä koko ajan. Maanpuolustusjärjestöt tuovat omia ryhmiään edelleen museokäynneille. Pandemiavuosina museon löysivät lapsiperheet ja erilaiset pien- ja koululaisryhmät. Nykyään museossa käykin kaikenikäisiä.
”Olemme ylpeästi vitriinimuseo. Meillä on esillä vanhoja esineitä ja kerromme niihin liittyviä tarinoita. Meillä on kirjanpidossa noin 2000 esinettä. Lisäksi meillä on käytännössä pysyvästi lainassa Puolustusvoimien Sotamuseolta noin 4000 esinettä. Lainoja on myös yksityisiltä ihmisiltä sekä muun muassa Turun museolta 40 vuoden laina-ajalla.”
Museota pyörittää Riittisen lisäksi FM, museoassistentti Riikka Sinokki, joka muun muassa suunnittelee ja toteuttaa yhteistyökumppaneiden kanssa digitaalisia ja toiminnallisia palveluita.
”Meillä on nykyään näyttelyissä digitaalisia elementtejä ja annamme kävijöiden kokeilla vaikkapa ekoaseen käyttöä. Lapset ja nuoret voivat vaikkapa värittää tietokoneella suojeluskuntamerkkejä. Meillä on myös vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä sisällissotatesti.”
Museon pyörittämiseen osallistuu vuosittain myös yli 100 vapaaehtoista, joista moni on mukana pitkin vuotta. Museo työllistää myös suuren joukon harjoittelijoita oppilaitoksista.
Kokoelma karttuu lahjoituksista
Museo kertoo tarinaa suomalaisen jalkaväen historiasta Ruotsin vallan ajasta alkaen. Tällä hetkellä kokoelmia haluttaisiin kartuttaa erityisesti Ruotsin vallan aikaisilla esineillä sekä jääkäreiden varusteilla, mikä niistä joku haluaisi luopua.
”Meitä kiinnostavat erityisesti esineet, joiden tarina tunnetaan eli haluamme kertoa, kuka esineen on tehnyt, missä ja miten sitä on mahdollisesti käytetty. Esine on sitä arvokkaampi, mitä enemmän siitä tiedetään. Meillä on myös virallinen asekeräilijästatus. Myös aseista meitä kiinnostavat tällä hetkellä vain Ruotsin vallan aikaiset.”
Museo järjestää kuukausittain asiantuntijaluentoja, jotka vetävät 40-130 kuuntelijaa. Uutta on, että tilaisuuksia voi seurata verkon välityksellä suorana youtube-kanavalla ja myöhemmin niitä voi seurata tallenteina.
Jalkaväkimuseo liittyi vuonna viime vuonna osaksi digimuseo-verkostoa. Näyttelyihin on rakennettu digitaalisia ns. hot spot -pisteitä, joissa kävijä saa halutessaan lisätietoja esineistä teksteinä ja kuvina.
Museo sain eduskunnalta ns. joululahjarahaa 50 000 euroa, jolla toteutetaan Ihantalan taistelusta kertova uutuusnäyttely sekä jatketaan museon digitalisointia.
”Ihantalan taistelu saa oman huoneen, jossa teknologia mahdollistaa taistelun seuraamisen läheltä.”
Jalkaväkimuseo on mukana mittavassa Päämaja-hankkeessa, joka tutustuttaa matkailijaa laajasti alueen sotahistoriaan. Mikkeli on edelleen merkittävä kaupunki, sillä täällä toimii Maavoimien esikunta ja varuskunta, joka hallinnoi turvallisuus- ja puolustusjärjestelmiä.
Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kävijälle tarjoutuu mahdollisuus päästä Mannerheimin jalanjäljille. Hän voi myös tutustua vaikkapa Karkialammen varuskunta-alueeseen, Porrassalmen taisteluun, Ristiinan Sotakkouluun ja lukuisiin museoihin.
”Mikkelissä on vuosikymmenten varrella suorittanut varusmiespalvelustaan kymmeniä tuhansia suomalaisia, joten pyrimme yhdessä tarjoamaan heille elämyksiä yön yli -reissuihin. Karkialammilla on mahdollista jopa yöpyä puolijoukkueteltassa ja entisistä kasarmin tuvista on tehty hostellihuoneita.”
Museo on mukana laajassa Päämaja-hankkeessa, joka kehittää Mikkelin seudun matkailua. Matkailun kehittäjille Riittisellä ja Sinokilla on yksi toive. Tarvittaisiin matkanjärjestäjiä palveleva toimija tai palvelu, joka räätälöisi toivotun palvelupaketin ja hoitaisi kaikki varaukset kohteisiin.
”Meiltä toivotaan ns. yhden luukun palvelupistettä meiltä, mutta siihen emme veny nykyhenkilökunnalla ja se edellyttäisi luvitusta. Palvelupaketeille olisi kysyntää. Maailmalla järjestetään vaikkapa sokkomatkoja. Mikkelissä voitaisiin tarjota Sotilas Savolaisen sokkomatkoja, joiden kohteet selviävät vasta matkalla. Myös varuskuntien perinneruokien varaan voisi rakentaa Maistuva matka -tarjontaa. Menussa voisi olla sotilaiden tuntemia ruokia, kuten piikkilankaestettä, vorsmackia tai vääpelin räkää.”
Tarvetta rakennus- tai sisustusmateriaaleille? Tule tekemään edullisia ostoksia!
Kierrätyskeskus Uutta Elämää Group, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy järjestävät elokuun alussa kaikille avoimen käytettyjen rakennus- ja sisustusmateriaalien pop up -myyntitapahtuman Mikkelin keskustassa. Tapahtuma on osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.
Tapahtuman tarkka ajankohta päivämäärineen ja kellonaikoineen, sijainti sekä muut tapahtuman yksityiskohdat, kuten myytävät tuotteet päivittyvät osoitteeseen: https://www.mikseimikkeli.fi/tapahtumat heinäkuun lopussa.
Ota sivusto seurantaan ja valmistaudu tekemään vastuullisia löytöjä! 🙂
Tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Mäntyharjulaisella Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy:n Jukka Pakkasella on käytännön kokemusta omista sekä muiden rakennusprojekteista, joissa on toimittu kiertotalousperiaattein.
Päiväkotitoimintojen siirto koulurakennukseen paransi tilojen käyttöastetta
Pakkanen on ollut suunnittelemassa Orimattilan Vuorenmäen koulun tilamuutoksia vuonna 2021, jossa tuotiin kouluun päiväkoti muuttamalla opetustiloja päiväkotikäyttöön. Tässä projektissa aloite rakennusosien uudelleenkäytöstä tuli rakennuttamispäällikkö KaiTevalta ja tilojen käyttäjiltä. He toivoivat, että saneerauksessa pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita, kuten väliovia, ikkunoita ja kiinteitä kalusteita.
Yhteistyötä tehtiin tiiviisti suunnittelijan ja tilan käyttäjien välillä. Projektissa päästiin kaikkia miellyttävään lopputulokseen, koska lopputulos palvelee tilojen käyttäjiä, paransi tilojen käyttöastetta, jätemäärä väheni ja saatiin kustannussäästöä.
Vuorenmaan koulurakennukseen tehtiin tilamuutos muuntamalla opetustilat päiväkotikäyttöön. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen OyKuvakaappaus Vuorenmaan koulun tilamuutoksesta arkkitehdin tekemästä pohjapiirustuksesta. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy
Rakennusosien uudelleenkäyttö voi tuoda kustannussäästöjä projektiin
Pakkanen on seurannut sivusta mielenkiinnolla tuttunsa rakennusprojektia maaseudulla. Maatalousyhtymä Matti ja Timo Ahokas rakensivat Orimattilaan viljankuivaamorakennuksen pääosin uudelleenkäytetyistä rakennusmateriaaleista kesällä 2020. Kohteen suunnitteli arkkitehti Jukka Koskinen Orimattilasta.
Kuivurirakennuksen siilot saatiin pystyyn nostetuista merikonteista. Järeämpi runkorakenne edellytti järeämpiä perustuksia, jonka vuoksi perustukset päädyttiin valamaan neitseellisestä betonista. Julkisivuverhouksessa käytettiin uudelleen entisten varastorakennuksien peltejä. Käytetyt pellit oli saatu ostettua yksityishenkilöiltä. Itse kuivauslaitteisto ja tarvittavat oheislaitteet hankittiin käytettynä. Rungon ja julkisivun puutavara sahuutettiin oman metsän puista. Rakennukselle haluttiin pitkä käyttöikä ja se varmistettiin asentamalla uusi aaltopeltikatto.
Kuivurirakennuksen toteutus tällä tavoin oli jonkin verran nopeampaa verrattuna perinteiseen toteutustapaan. Kustannuksiltaan hanke oli noin 30 % vastaavan valmispaketin hinnasta.
Viljankuivausrakennuksen viljasiiloina toimii pystyyn nostetut merikontit. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy
Viljankuivausrakennuksen julkisivut on verhoiltu uudelleenkäytetyllä aaltopellillä. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy
Olemassa olevien rakennusten kunnossapito on myös kiertotaloutta
Jukka Pakkanen on toteuttanut kiertotalouden mukaisia toimenpiteitä myös kotonaan Mäntyharjulla kunnostamalla vanhaa omakotitaloaan perinteitä kunnioittaen. Omakotitalon peruskorjauksessa esimerkiksi entiset ponttaamattomat lattialaudat on kiinnitetty hiottuna takaisin paikoilleen alapohjarakenteiden korjauksen jälkeen. Lattian rouhea ulkoasu on viimeistelty valkoisella läpikuultavalla vahakerroksella.
Talon pääsisäänkäynnillä rustiikkiseksi jätetty entinen ulko-ovi kertoo rakennuksen historiasta. Jukan mukaan kuistin alkuperäinen vinolaudoitus oli myös tarkoitus säilyttää näkyvänä seinäpintana, mutta tervapaperista oli imeytynyt terveydelle haitallista kreosoottia puuverhoukseen niin paljon, että laudoitus piti purkaa ja asentaa tilalle uusi. Uudelleenkäyttö ei siis aina ole mahdollista, mutta siihen on hyvä pyrkiä.
Vanhat lattialaudat hiottiin, kuultovahattiin ja kiinnitettiin takaisin paikoilleen alapohjan korjaustöiden jälkeen. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy
Talon historia on jätetty tarkoituksella näkyviin talon sisäänkäynnin vinolaudoituksessa ja alkuperäisen oven patinassa. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy
Seuraavana projektina hänellä on suunnitelmissa hyödyntää ehjänä purkamansa julkisivulaudat autotallin julkisivuverhouksessa. Punamultakäsittelyllä puun käyttöikää saa pidennettyä huomattavasti verrattuna nykyään käytettävään lateksimaaliin.
Pakkanen uskoo, että kiertotalous tulee yleistymään entisestään eikä näe rakennusosien uudelleenkäytölle estettä, elleivät ne aiheuta tilojen käyttäjille terveyshaittaa. Kotimaan lisäksi maailmalta löytyy myös hyviä esimerkkejä, kuten tuoreimmassa Betoni-lehden artikkelissa esiteltiin Berliiniin rakennettua Spore-monitoimitilaa, jonka julkisivussa on hyödynnetty purkutiiliä ja sisätiloissa entisen eläinsairaalan allaskalusteita.
Olemassa olevan säilyttäminen, kunnostaminen, mielikuvituksen käyttäminen ja pieni vaivannäkö auttaa säästämään rahaa, luonnonvaroja sekä energiaa, vähentää jätettä ja edistää kiertotaloutta. Kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä voimme rakentaa yhdessä kestävämpää tulevaisuutta, Pakkanen kannustaa.
Lisätietoja:
Jukka Pakkanen, p. 050 522 9173, jukka@arkkitehtisuunnittelu.com https://arkkitehtisuunnittelu.com/
Jenina Luotolampi, p. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi
Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kuvat: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy
Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
