Todennäköisesti alle puolet eteläsavolaisista pk-yrityksistä on vasta ehtinyt laskea tai lasketuttaa oman hiilijalanjälkensä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki arvioi. Hiilijalanjälkilaskelma tulee ajankohtaiseksi yritykselle esimerkiksi silloin, kun sen asiakasyritys haluaa näkyville koko alihankintaketjunsa hiilipäästöt tai yritys haluaa osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin.
Miksi pk-yrityksen kannattaa laskea hiilijalanjälki?
”Päästötiedot varmistavat pääsyn asiakkaiden toimitusketjuihin, ne parantavat yrityksen kilpailukykyä ja tuovat usein myös, yllättäen, säästöjä. Aloittaa voi kevyesti peruslaskennasta, kuten sähkön, lämmön ja polttoaineen kulutuksesta ja matkustamisen hiilipäästöistä. Voi käyttää valmiita työkaluja ja toimialapohjia. Kannattaa nimetä vastuuhenkilö ja määritellä aikataulu tekemiselle, on hyvä dokumentoida rajaukset ja hyödyntää alueellista neuvontaa. Tärkeintä on aloittaa. Laskelmien tarkkuutta voi parantaa ajan myötä”, kertoo Paakki.
Moni eteläsavolainen pk-yritys on jo havahtunut siihen, että julkisissa ja yksityisissä tarjouspyynnöissä pyydetään päästötietoja ja vähennystavoitteita.
”Nopea ratkaisu edetä on tehdä peruslaskenta olemassa olevilla kulutustiedoilla, esittää suunnitelma tietojen keruusta, kuvata käytetty menetelmä, rajaukset ja parannussuunnitelma. Voi myös kuvata konkreettiset vähennystoimet ja niiden seurannan. Tämä täyttää usein tarjouspyyntöjen vähimmäisvaatimukset ja osoittaa kehityspolun.”
Joukko mikseiläisiä on osallistunut Keskuskauppakamarin järjestämään valtakunnalliseen Ilmasto-ohjelma 25:een, jonka aikana osallistujat laskevat hiilijalanjäljen yritykselle tai organisaatiolle, jossa työskentelevät.
Miksein hiilijalanjälki on reilut 27 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Vertailulukuna voi käyttää suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä, joka on liki puolittunut 20 vuodessa ja on nyt 7,7 tonnia CO2e.
”Laskimme oman hiilijalanjälkemme, koska halusimme johtaa esimerkillä ja vahvistaa työmme uskottavuutta. Meillä Mikseissä on viisi strategista kärkeä, joiden läpileikkaavana teemana on vastuullisuus. Vastuullisuus näkyy meillä hankinnoissa ja yritysten kanssa toteutettavissa hankkeissa, jotka liittyvät esimerkiksi kiertotalouteen ja matkailuun.”
Hiilijalanjäljen laskenta antaa Miksein vastuullisuustavoitteille lähtötason ja auttaa toimimaan kustannustehokkaasti esimerkiksi energiaan, matkustamiseen ja hankintoihin liittyvässä päätöksenteossa. Se myös helpottaa hankkeiden raportointia ja viestintää.
”Ymmärrän hyvin, että pk-yrityksillä ei välttämättä ole aikaa tehdä hiilijalanjälkilaskelmia, jollei sen nähdä tuovan heti liiketoiminnallista hyötyä. Alihankintaketjuissa toimivien yritysten pitää kuitenkin huolehtia laskelma kuntoon, etteivät asiakkuudet vaarantuisi sen puuttumisen takia. Tosin pk-yrityksillä on nyt haastavat ajat, joten resurssit ja ajankäyttö täytyy miettiä tapauskohtaisesti.”
Kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja raportointiin käytetään GHG-protokollaa (Greenhouse Gas Protocol), jossa päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: Scope 1, Scope 2 ja Scope 3. Miksein laskelmissa käytettiin kaikkea kolmea luokitusta. Paakki sanoo, että kun suurimmat päästölähteet on nyt tunnistettu, laskelmien pohjalta voidaan miettiä, miten hiilijalanjälkeä voi pienentää.
”Priorisoimme toimenpiteitä, asetamme ja seuraamme vuosittaisia vähennystavoitteita, ohjaamme hankintakriteerejä ja matkustuslinjauksia, arvioimme hankkeiden vaikutuksia ja viestimme läpinäkyvästi edistymisestämme. Tämä on jatkuvan kehittämisen tie.”
Miksein hankesalkku on laaja. Vastuullisuus on jo pitkään ollut tärkeänä teemana etenkin kiertotalouteen, matkailuun ja yritysten kasvuun liittyvissä hankkeissa.
”Esimerkiksi matkailuhankkeissa näkyy, että markkinat hoitavat asiaa, kun asiakkaat ja matkanjärjestäjät edellyttävät yrityksiltä vastuullisuutta. Yritykset itse ratkaisevat, toimivatko ne ennakoivasti vai tilanteen mukaan. Ei voi sanoa, mikä on oikea tapa tai aikataulu, sillä kyseessä on aina investointi, joka vaatii aikaa ja ihmisresursseja.”
Julkisissa kilpailutuksissa edellytetään laskelmia
Lainsäädäntö edellyttää julkisilta toimijoilta koko ajan lisää toimenpiteitä EU:n hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Hankintojen erityisasiantuntija Ilkka Liljander MikseiMikkelistä muistuttaa, että julkisiin kilpailutuksiin asetetaan vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia ja arviointikriteerejä.
”Tämä koskee jo kaikkia toimialoja ja erikokoisia yrityksiä. Hankintayksiköt voivat asettaa ehdottomia vaatimuksia palvelun tai tuotteen ominaisuuksille ja tuotannolle. Sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen vastuuseen liittyvät vaatimukset ja arviointikriteerit lisääntyvät pikkuhiljaa, mutta vääjäämättömästi.”
Liljander suositteleekin, että jokainen yritys laatisi oman vastuullisuusohjelmansa ja kuvaisi erityispiirteet, jotka ilmentävät toimialan yleistä vastuullisuutta.
”Vastuullisuuden toteutuminen vaihtelee paljon toimialasta ja hankinnasta toiseen. Tuotteen tai palvelun tuottamisen ja hyödyntämisen hiilijalan- ja/tai kädenjälki on hyvä laskea jo nyt.”
Vinkiksi hän sanoo, että yritys voi olla yhteydessä hankintayksikköön ja sen asiantuntijoihin markkinavuoropuhelun aikana tai vapaamuotoisesti koska tahansa.
”Tällä hetkellä vaatimukset liittyvät aika tasaisesti Scope-mittareihin 1 ja 2. Riippuu kuitenkin paljon toimialasta ja hankinnan sisällöstä, miten hankintaa tehdään. Scope 3:een liittyviin vaatimuksiin ei vielä kovin usein törmää, joten sen suhteen ei ole aivan niin kiire.”
Vastuullisuus kuuluu yritysten nykyarkeen
Hiilijalanjäljen laskennassa käytettävän Scope-asteikon 1-luokka tarkastelee yrityksen omia suoria päästöjä, 2-luokka liittyy välillisiin päästöihin, kuten ostettuun energiaan ja 3-luokka ottaa huomioon kaikki epäsuorat päästöt arvoketjussa, kuten hankinnat, kuljetukset, jätteet ja työntekijöiden työmatkat.
MikseiMikkelille laskettiin hiilijalanjälki kaikilla kolmella Scopella, jotta saatiin mahdollisimman kattava kuva toiminnan vaikutuksista.
”Suurin osa hiilijalanjäljestämme syntyy Scope 2 ja 3-luokan päästöistä, kuten lämmön, sähkön ja veden kulutuksesta toimistolla, työntekijöiden liikkumisesta töihin ja kotiin sekä liikematkustamisesta. Kaikkien kolmen Scopen tarkastelu oli meille järkevämpää, vaikka Scope 3-laskenta ei ollutkaan Hiilijalanjälki laskettu -merkkiin tarpeen, sanoo kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.
”Yritysvastuullisuuteen ohjaavat nykyään niin lainsäädäntö, rahoitusmarkkinat kuin myös yrityskumppanuudet ja asiakkaat. Yrityksillä olisi hyvä olla kättä pidempää esittää näille tahoille siitä, miten vastuullisuutta toteutetaan. Kun yritys löytää itselleen luontevat tavat toimia vastuullisesti, se edesauttaa yritystä menestymään ja on motivoivaa.”
Järvinen on huomannut, että monesti oman alan erityispiirteet tunnetaan yrityksissä varsin hyvin, mutta apua ja ulkopuolista näkemystä tarvitaan sen huomaamiseen, missä oma yritys toimii jo vastuullisesti.
”Monet yritykset ovat kuitenkin jo laskeneet hiilijalanjälkeään ja säästäneet resursseja, kuten energiaa ja materiaaleja. Lisäksi on pyritty löytämään uusia käyttötapoja ja käyttöpaikkoja yrityksen tuottamalle sivuvirtamateriaalille.”
Miksein hiilijalanjäljen laskuprosessia hän piti kohtuullisen helppona prosessina.
”Keskuskauppakamarin koulutuksessa lähdettiin liikkeelle perusasioista ja kuultiin hyviä käytännön esimerkkejä. Sitten saimme käyttöön hiilijalanjälkilaskentaa varten laskupohjan, jossa oli valmiiksi eriteltynä eri päästölähteitä ja niiden päästökertoimia. Laskelma lähetettiin Keskuskauppakamarille, missä se tarkistettiin, saimme palautetta ja lopuksi Hiilijalanjälki laskettu -merkin.”
Laskelmia varten kerättiin tietoa eri lähteistä, kuten tarkasteltiin laskutusta, arvioitiin jätemääriä ja kysyttiin työntekijöiltä heidän työmatkoistaan ja liikematkustamisesta. Tärkeänä pidettiin, että löydetään järkevät ja realistiset tavat laskea eri kulutuksia.
”Jatkossa voimme parantaa tarkkuutta ja ottaa huomioon esimerkiksi järjestämämme tapahtumat, voimme hankkia tarkempaa dataa ja oppia tämän prosessin kautta Miksein resurssien kulutuksesta ja vaikutuksesta ympäristöön. Taloudellisten hyötyjen lisäksi resurssiviisas toiminta tekee yrityksestä ympäristölle ystävällisemmän ja vähentää sen riippuvuutta maapallon rajallisista raaka-aineista. Resurssiviisas materiaalien käyttö on tärkeää, kun raaka-aineet eivät ole enää yhtä helposti saatavilla kuin aiemmin tai niiden hinnat nousevat markkinoilla. Nämä asiat liittyvät suoraan myös turvallisuuteemme ja huoltovarmuuteemme.”
Mikä on Hiilijalanjälki laskettu -merkki? Hiilijalanjälki laskettu -merkki osoittaa organisaation aloittaneen ilmastotyönsä laskemalla oman toimintansa päästöt kansainvälisen GHG-protokollan avulla. Lue lisää Keskuskauppakamarin sivulta.
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuva: Anna Virrantaus
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 2.10.2025
