Kolmella mantereella vientikauppaa tekevä mikkeliläinen Luxhammar etsii noin kymmentä uutta osaajaa Mikkeliin tai Lahteen suunnittelemaan, valmistamaan, asentamaan ja huoltamaan puun lämpökäsittelyyn räätälöitäviä uuneja ja niiden lämpövoimaloita.
Luxhammarin perustaja Tero Lallukalle tulee tänä vuonna täyteen neljännesvuosisata yrittäjänä. Hän teki aikanaan sen, mistä erilaisissa kehittämisstrategioissa haaveillaan eli oli tutkijana kehittämässä innovaatiota ja perusti sen kaupallistamiseen yrityksen, joka on kasvanut viime vuodet vauhdikkaasti ja kansainvälistynyt.
Mitään tasaisia kasvun vuosia eivät Lallukankaan yrittäjävuodet ole olleet. Välillä on tarvittu irtiottoa ja kasvurauhaa, että on saatu yritys nostettua uudelle tasolle.
”Olen yrittäjäperheestä. Vanhempani painottivat aina sitä, että on onni löytää yhteistyökumppaneita, jotka tuntevat yrityksen toimialan laaja-alaisesti ja joilla on aiempaa kokemusta. Olen itse päätynyt samaan, että silloin yrityksellä on erinomainen lähtötilanne.”
Puun lämpökäsittelyn tutkimiseen ja siihen tarvittavan uunin tuotekehitykseen syntyi aikanaan sopiva tuotekehitys- ja tutkimusympäristö, kun Mikkelin ammattikorkeakoulu ja YTI-tutkimuskeskus yhdistivät voimansa ja loivat Puupolin Mikkelin kaupungin vahvalla tuella.
Muistona niiltä vuosilta Lallukalla on kultainen kypärä, jonka hän sai tultuaan palkituksi vuoden 2013 Mikkelin seudun innovaattorina ja suomalaisen lämpöpuu-toimialan luojana. Palkinnon myönsi Innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech.
”Pohjois-Amerikassa tituleeraavat minua vieläkin toimialan luojana.”
Uusi alku Miksein hautomosta
Tero Lallukan yrittäjyyden alkuvuosina alkoi lämpökäsittelyyn sopivien uunien valmistus Mikkelin Pursialassa yhteistyössä hollantilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. SWM-Wood jatkaa edelleen toimintaansa uusien omistajien luotsaamana lämpökäsitellen puuta asiakkailleen.
Vuoden 2000 jälkeen Lallukka keskittyi oman yrityksensä, Stellac Oy:n, kehittämiseen. Yritys onnistui pääsemään vauhtiin Pohjois-Amerikan markkinoilla. Mukaan saatiin kotimaisia sijoittajia, jotka valikoivat strategiaksi Pohjois-Amerikan valloituksen ja halusivat, että muut vientisuunnat, kuten Eurooppa ja Aasia, ajetaan alas.
”Siinä unohtui, että tällä toimialalla nousut ja laskut tapahtuvat eri mantereilla usein eri aikaan. Tuli vuosi 2008. Lehman Brothers -rahoitusyhtiö meni konkurssiin Pohjois-Amerikassa. Jäin Stellacista pois seuraavana vuonna. Kaksi vuotta myöhemmin yritykselle tuli konkurssi, ja uunien valmistus loppui Mikkelissä.”
Lallukka päätti ottaa hetkeksi etäisyyttä yrittäjyyteen ja sai sinä aikana idean, että uuneja pitäisi pystyä valmistamaan sarjatuotantona niin, että ne voidaan viedä asiakkaalle erikoiskuljetuksena ja koota haluttaessa myös paikan päällä. Rotariklubin jäsenyyden myötä löytyi uusi yhteistyökumppani, jolla oli sopiva tuotantolinja olemassa.
”Tarvittiin kuitenkin iso tuotekehityspanostus uutta lähtöä varten. Siinä saumassa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, silloiselta Miktech Oy:ltä, otti yhteyttä Marjo Niittuaho-Nastolin. Hän pyöritti siihen aikaan täällä yrityshautomoa. Marjo hautoi uutta liikeideaa kanssani, kertoi rahoituslähteistä ja niin käynnistin Luxhammar Oy:n vuonna 2012 kokonaan uudella teknologialla, edistyneellä prosessiohjauksella sekä ohjelmistoilla.”
Lallukka arvioi, että kahden vuoden hautomojakso toi paljon sellaista tietoa ja rahoituslähteitä, joita hän ei yksin olisi huomannut. Tuotannon käynnistys uudelleen vaati rahoitusta ja vei oman aikansa ennen kuin uunitoimitukset toivat rahaa yrityksen kassaan. Kaikeksi onneksi Lallukka löysi mikkeliläisen, tutun sijoittajan, joka ryhtyi osakkaaksi ja takaamaan lainaa.
”Oli kuitenkin jotain, mihin en ollut osannut varautua eli yhtiökumppanini kuoli yllättäen ja samaan aikaan pankki vaati meiltä molemmilta osakkailta nimeä takauksiin. Siinä käytiin taas konkurssin partaalla. Yhtiökumppanin perikunta kun viimein suostui luopumaan omistuksesta, niin yhtiö saatiin taas käyntiin ja vauhtiin tutun yhteistyökumppanin ryhtyessä toiseksi osakkaaksi.”
Korona vauhditti kasvuun
Luxhammar myy asiakkailleen räätälöityjä uunitoimituksia kokoonpanoineen, asennuksineen, varaosineen ja huoltoineen. Paketteihin kuuluvat myös uunien toiminnan varmistavat lämpövoimalat.
Yksi merkittävä tuote ovat käsittelykaavat eli uuneille optimoidaan kaavat, joiden perusteella puuta voidaan lämpökäsitellä halutun kaltaiseksi. Käsittelykaavoille on kysyntää silloinkin, jos uunikauppa käy verkkaisemmin.
”Meillä on nyt olemassa käsittelykaavat yli 200 puulajille, ja niistä on käytössä noin 140 kaavaa eri puolilla maailmaa. Kaavoja pitää päivittää asiakkaiden toiveiden mukaan, kun käyttöön otetaan uusia puulajeja. Kaavoja päivittämällä on mahdollista nopeuttaa käsittelyaikoja. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa pystyttiin uusilla kaavoilla nopeuttamaan käsittelyaikaa niin, että tuotanto tuplaantui aiempaan verrattuna asiakkaan ryhdyttyä käyttämään Radiata-mäntyä.”
Luxhammar toimii Mikkelissä kahdessa toimipisteessä. Hallinto löytyy Molanderinmäeltä ja tuotekehitystä tehdään Rantakylässä. Valmistusta on Mikkelin lisäksi myös toisen osakkaan tuotantotiloissa Lahdessa.
Muutaman vuoden kesti, että yritys sai toimintansa pyörimään entiseen tapaan ja vientikauppa veti jälleen. Sitten korona-aika sulki Yhdysvaltojen rajat.
”Amerikkalaiset maksavat tilauksista ennakkomaksuja shekeillä. Kävin hakemassa yhtäkin shekkiä kolme kertaa, mutta sitten koronasäädökset sulkivat rajat ja neljäs shekin noutoreissu jäi tekemättä. Siinä käytiin vaikeassa tilanteessa.”
Lopulta korona-aika kuitenkin yllätti positiivisesti. Amerikkalaiset innostuivat rakentamaan lämpökäsitellystä puusta terasseja, lattioita, ikkunoita ja ovia.
”Puun hinta kaksinkertaistui, kun rakennusmateriaalien kysyntä räjähti. Puun tuottajille koitti paras aika. Toisaalta tuotekin oli jo tuttu ja olimme ennättäneet myydä lämpökäsitellyn puun tuottajille uuneja jo useampia vuosia.”
Hyvät kasvunäkymät
Ilmastonmuutoksen torjunta on laajentanut lämpökäsitellyn puun kysyntää maailmalla. Trooppisten puiden käyttöä pystytään korvaamaan lämpökäsitellyllä puulla.
”Tummalle puulle on vahvaa kysyntää. Lämpökäsitellyn puun raaka-aine voi olla kasvatusmetsässä kasvatettua vaaleaa puuta, josta saadaan käsittelyllä asiakkaan toivoman väristä, sään, lahon ja termiittien kestävää puuraaka-ainetta. Lämpökäsitellyllä puulla voi nykyään olla vaikka tammeen tai saarniin viittavia brändinimiä, joista ei voi edes päätellä alkuperäistä puulajia.”
Lämpökäsitellystä puusta ei liukene kemikaaleja ympäristöön, eikä se ole elinkaarensa missään vaiheessa ongelmajätettä. Lämpökäsittely tekee puusta myös antibakteerisen.
Lallukka esittelee Rantakylän testiympäristössä maan kanssa kontaktissa ollutta neljännesvuosisadan vanhaa laiturinosaa, jonka yläpuoli on patinoitunut, mutta alapuoli edelleen vaalea, eikä lahoa näy.
”Lämpökäsitellyn puun voi lopuksi vaikka polttaa. Se pysyy hieman kuivempana kuin tavanomainen puu, joten sen lämpöarvo on hiukan parempi.”
Jossain vaiheessa maailmanmarkkinoille tuli myös tee-se-itse -uuneja, mutta niistä ei muodostunut uhkaa tutuille tuotteille.
”Koronan myötä markkina on vain kasvanut.”
Tällä hetkellä Luxhammar toimittaa kahta tuotantoyksikköä kotimaahan. Toinen tulee Kerimäelle ja toinen Kotkan seudulle. Tilauskirjoissa näkyy myös kaksi uutta tilausta kotimaahan.
”Meillä on sekä vanhoja että uusia asiakkaita kotimaassa. He myyvät lämpökäsittelemäänsä puuta rakennuspuuseppien tuotteisiin, kuten ikkunoihin, oviin, terassien lattialaudoiksi, piharakennuksiin ja parketiksi.”
Vientiin menee tällä hetkellä uuneja, joissa lämpökäsitellään lehtipuuta parkettien, huonekalujen tai vaikkapa musiikki-instrumenttien raaka-aineeksi. Tehtaalla valmistellaan parhaillaan uunitoimituksia Filippiineille ja Malesiaan. Myös Tsekkeihin, Yhdysvaltoihin ja Saksaan on tilauskirjoissa tilauksia odottamassa.
Osaavia tekijöitä Mikkeliin ja Lahteen
Jokainen uunitoimitus tarvitsee oman projektipäällikön. Tero Lallukka toivookin vientimarkkinoiden kasvaessa löytävänsä nopeasti lisää projektipäälliköitä.
”Olisi hienoa kuulla puuinsinööreistä, joita kiinnostavat projektipäällikön tai suunnittelijan tehtävät. Työ on lämpökäsittelylaitteistojen suunnittelua, rakentamista ja projektien koordinointia. Tai tuotekehitystyötä laboratoriossamme. Yksi projekti kestää noin puolisen vuotta suunnittelusta asennukseen työmaalla. Käyttöönotto työmaalla vie 2-3 kuukautta. Tässä työssä pääsee myös matkustelemaan.”
Koneenrakennuksen insinöörejäkin tarvitaan suunnitteluun, tuotekehitykseen, valmistuksen ohjaukseen sekä projekteissa toimimiseen. Matkusteluakin riittää, mikäli työntekijällä on siihen mahdollisuus. Työtehtäviä on myös kemisteille.
Lisäksi Lallukka toivoo löytävänsä investointituotteita maailmalla kaupitelleita ammattilaisia, joilla olisi valmius tehdä vientikauppaa Keski-Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian suuntaan.
”Meillä on kolmella mantereella asiakkaita ja kova kysyntä tuotteille. Tällä hetkellä esimerkiksi Kanadassa olisi isot kasvumahdollisuudet.”
Kehittämistyö vaatii resursseja
Mikkelin päättäjille Lallukalla on terveisiä, että seutu tarvitsee lisää resursseja kehittämiseen.
”Luxhammar pääsi erinomaisesti käyntiin kiitos Miksein osaajien, kuten Marjo Niittuaho-Nastolinin ja Aki Hakalan. Suosittelen palveluita muillekin kasvu- ja tuotekehitysyrityksille. On tärkeää saada tälle alueelle lisää työpaikkoja. Päättäjien on kuitenkin muistettava, että kehittäjillä on oltava resursseja yritysten tukemiseen.”
Hän myös muistuttaa, että tutkimusten mukaan uudet työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin. Uuden Etelä-Savon pääomarahaston hän arvioi pystyvän tukemaan yrityksiä niin, että alueelle syntyy uusia työpaikkoja.
”Pääomarahasto on todella hieno juttu, ja sitä kautta saadaan varmasti uusia työpaikkoja. Jollei yrityksiä saada menestymään täällä, niin alijäämiä on vaikea korjata. Yritysten perustamiseen, tänne saamiseen ja täällä olevien tukemiseen pitää löytyä resursseja.”
Lallukka toivoo oppilaitosten kehittävän ja ylläpitävän kansainvälistä vaihtoa, että alueelle saadaan uusia osaajia ja että valmistuvilla opiskelijoilla olisi kansainvälistä kokemusta.
”Meillä on ollut useita koulutettuja maahanmuuttajia ja opiskelun kautta tänne tulleita töissä ja kokemukset ovat olleet todella hyvät. Yritysten kannattaa kokeilla myös kansainvälisten osaajien työllistämistä.”
Luxhammar työllistää parhaillaan Mikkelissä kymmenisen ihmistä ja Lahden tuotantoyhtiö 60 työntekijää, jotka tekevät myös muuta tuotantoa. Tämän ja ensi vuoden aikana yhtiö haluaa löytää kymmenkunta uutta osaajaa Mikkeliin tai Lahteen.
Yhtiön liikevaihto on tänä vuonna muutaman miljoonan euron luokkaa. Ensi vuoden tavoitteeksi on asetettu kymmenen miljoonan euron liikevaihto, sillä tilauskanta on erinomainen.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuva: Tero Lallukka ja Kristian Krakau, joka tekee muun muassa tuotekehitystestejä.