Viime vuonna perustettu mikkeliläisyritys, Medscion Oy, sai tammikuussa valmiiksi Hävikkitutka-sovelluksen, joka vähentää lääkehävikkiä ja tuo siten hyvinvointialueille kustannussäästöjä. Nyt etsitään rahoitusta lääkkeiden saatavuushäiriöitä ratkovan sovelluksen kehittämiseen.

Mikkelin keskussairaalan sairaala-apteekin proviisori Juha Hyyryläisellä on takanaan 10 vuotta kokemusta farmasia-alalta julkisella puolella. Idea oman yrityksen perustamisesta ja alan kaipaamista työkaluista nojaa vahvasti hänen omaan kokemukseen.

”Olen ollut kolme kertaa asiantuntijana 150 miljoonan euron lääkehankintakierroksilla, vedän kliinisen farmasian tiimiä ja älylääkekaappiprojektia sekä toimin tutkimuslääkevastaavana ja turvallinen lääkehoito ja lääkeneuvottelukunnan työryhmän jäsenenä. Olen myös ollut suunnittelemassa Mikkelin keskussairaalan uudisosien hankkeita lääkehuollon osalta. Mikkeli on loistava näköalapaikka kehittää uusia sovelluksia alalle.”

Lääkkeiden saatavuusongelmat hallintaan

Viime vuosina terveydenhuollon julkisella puolella kustannusten hillinnästä on tullut entistä tärkeämpää. Hyyryläinen lähti ideoimaan yhtiölleen sovelluksia, jotka toisivat lääkkeiden saatavuuteen tehokkuutta ja lääkkeiden hävikki vähenisi. Hän korostaa, ettei aina ole syytä tehdä niin kuin on tehty ennen.

”Oma näkökulmani kehittämiseen on tekninen. Prosesseissa olisi paljon tehostettavaa. Esimerkiksi kun lääkkeiden saatavuudessa on häiriöitä, korvaavan valmisteen selvitystyö vie paljon työaikaa, kun työ tehdään kaikissa sairaala-apteekeissa jokaisella hyvinvointialueella erikseen. Käytännössä työprosessit ovat samanlaisia ja työkaluina käytetään excel- ja word-taulukoita ja sähköpostia. Tietoa kaivetaan 5-6 eri tietolähteestä, eikä yhtenäistä tietoa ole. Julkisella puolella meillä on mahdollista korvata tuotepuutteita farmaseuttisesti riittävän samankaltaisilla tuotteilla eli voimme soveltaa tiedon perusteella.”

Kehitteillä oleva sovellus kokoaa tietoa lääkeyrityksistä, tukuista ja viranomaistahoilta yhteen paikkaan, tekee selvitystyötä varten käyttäjälle ehdotuksia automaattisesti, jolloin saatavuushäiriöitä voitaisiin hallita tehokkaammin ja myös dokumentoida paremmin.

”Tällä hetkellä jopa 1-4 ihmisen työpanos kussakin sairaala-apteekissa kuluu saatavuushäiriöiden selvittelyyn ja ennakointiin. Sovelluksemme toisi sairaala-apteekkien arkeen mittavan työajan säästön.”

Medscion Pharma Solutions Oy etsii parhaillaan rahoittajia sovelluksen kehittämiseen. Juha Hyyryläinen kuulee mielellään asiasta kiinnostuneista sijoittajista, säätiöistä ja muista rahoituslähteistä.

Hävikkitutka tuo kustannussäästöjä

Tammikuussa 2025 yritys sai valmiiksi Hävikkitutka-sovelluksen. Lääkehävikin vähentämiseen on kehotettu jo pitkään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on sairaala-apteekkeja ja lääkekeskuksia koskevassa määräyksessään huomioinut lääkehävikin jo vuonna 2012. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuodesta 2017 ohjeistanut samaan. Myös EU-tasolta tulee sama viesti. Lääkehävikki on merkittävä kansantaloudellinen ongelma myös Suomessa.

”Arvio on, että noin viisi prosenttia julkisen terveydenhuollon lääketukuista ostettavista lääkkeistä päätyy hävikiksi. Laskennallisesti tämä vastaa sitä, että lääkkeitä vanhenee noin 45 miljoonalla eurolla vuodessa hyllyyn. Mielestäni on tärkeää muistaa myös se, että hävikiksi päätyvien lääkkeiden koko elinkaari on ollut turha aina valmistuksesta, kuljetuksiin, varastointiin, hyllytykseen ja hävitykseen. Kun lääkehävikki pienenee, rahaa säästyy ja luonto kiittää.”

Medscionin kehittämä Hävikkitutka-sovellus tuo nykytilanteeseen kolme parannusta. Sen avulla on helppoa raportoida lääkehävikistä, tunnistaa lääkehävikin kulut ja ennakoida mahdollista tulevaa hävikkiä.

”Hävikkitutkan tiedon varassa on helpompi nähdä, pitäisikö tiettyjen lääkkeiden hyllyvarastomääriä pienentää, minkälaisia kustannuksia hävikistä muodostuu ja miten voidaan ennakoida tulevia lääkkeiden käyttötarpeita paremmin.”

Sovellus on herättänyt alalla kiinnostusta, ja ensimmäisiä sopimuksia solmitaan parhaillaan.

Ketterä tiimi haluaa kasvaa lähialueilla

Medscion toimii ketterästi kolmen osakkaan työnjaolla. Toimitusjohtaja Juha Hyyryläinen innovoi, myy ja markkinoi. Teknologiapäällikkö Simo Haatainen vastaa teknisestä tuotekehityksestä. Asiantuntijana toimii tohtori Tuomas Mansikkala, Oulun yliopiston postdoc-tutkija ja 14WORLD-tohtoriohjelman datavastaava.  Yritys hyödyntää tekoälyä osana tuotekehitystään.

Medscion haluaa kehittää terveydenhuollon julkiselle puolelle uusia innovaatioita, jotka tuovat kustannustehokkuutta ja säästävät työaikaa. Juha Hyyryläinen toivookin, että hyvinvointialueiden päättäjät eri puolilla maata muistaisivat, että säästöpaineidenkin aikana kannattaa edistää uusia asioita, jotka tuovat tehokkuutta toimintaan.

”Jos hyvinvointialue investoi 10 000 euroa ja saa sillä 200 000 euron vuosisäästöt, miksei sitä investointia voisi tehdä”, hän havainnollistaa.

Yritys haluaa ensin saada Hävikkitutkan ja lääkkeiden saatavuusongelmia ratkovan sovelluksensa käyttöön kotimaassa ja sen jälkeen on luontevaa laajentaa kansainvälisesti.

”Sairaala-apteekkien jälkeen tähtäämme avoapteekkipuolelle. Meillä on Suomessa yli 600 avoapteekkia ja niillä on sivuapteekkeja. Yksi markkina-alueistamme on siellä. Kun saamme tehtyä proof of concept -prosessit kotimaassa, sitten on luontevaa lähteä laajentumaan Pohjoismaihin ja Baltiaan, joissa on samantyyppisiä toimintamalleja kuin täällä meillä. Keski-Eurooppaa varten on sitten jo tehtävä iso markkinaselvitys, sillä siellä käytänteet ovat erityyppisiä.”

Yrityksen perustamisvaiheessa Juha Hyyryläinen koki saaneensa arvokasta käytännön tietoa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolinilta, joka on erikoistunut luotsaamaan startup-yrityksiä niiden tuotekehityksessä, rahoituksessa, kasvussa ja kansainvälisyydessä.

”Sain Miksei Oy:n Marjolta arvokkaita neuvoja yrityksen alkumetreille, osakaskäytänteisiin, osakeantiin ja rahoitusasioihin. Aikanaan varmasti saamme myös kansainvälistymiseen liittyen tukea.”

Lisätiedot

Juha Hyyryläinen
toimitusjohtaja, Medscion Oy
puh. 040 840 4208, juha.hyyrylainen(at) medscion.fi

Marjo Niittuaho-Nastolin
kehityspäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
puh. 0440 361615, marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Miksein hallinnoima Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Vastuullisesti valmistettuja kalastustuotteita tarjoava Norolan on vahvalla kasvu-uralla.  Mikkelissä toimiva yritys nähdään helmikuussa Nelosella alkavalla Leijonan luola -sarjan tuotantokaudella.  Vuonna 2019 perustettu Norolan on keskittynyt alusta asti kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ohjelmasta haetaan valtakunnallista näkyvyyttä, joka tukee yrityksen strategiaa.

“Olemme kehittäneet alusta asti verkkokauppaa kansainvälisiä markkinoita varten. Verkkokauppa on ollut merkittävä kanava uusien asiakkaiden tavoittamisessa, ja se on herättänyt myös jälleenmyyjien kiinnostuksen”, Norolanin toimitusjohtaja Jyrki Kasanen kertoo yrityksen kasvustrategiasta.

Kasvu kansainvälisillä ja kotimaisilla markkinoilla

Norolanin liiketoiminta pohjautuu ainutlaatuiseen D2C (Direct-to-Consumer) -malliin, joka on kalastustuotealalla ennennäkemätön.

“Rakennamme Norolanista brändiä, joka tarjoaa kalastajille ja ulkoilijoille jotain täysin uutta. Emme tyydy vain seuraamaan trendejä. Tavoitteemme on luoda niitä ja toimia suunnannäyttäjänä alallamme”, Kasanen kuvailee.

Norolanin markkinointistrategia perustuu kahteen vaiheeseen: vahva digitaalinen läsnäolo verkkokaupan kautta ja jälleenmyyjäverkoston rakentaminen. Tällä hetkellä Norolanin tuotteita myy Suomessa oman verkkokaupan lisäksi useita alan erikoisliikkeitä sekä valtakunnalliset ketjut, kuten Prisma ja Tokmanni.

Ruotsissa Norolanilla on ruotsinkielinen verkkokauppa ja noin 30 jälleenmyyjää. Norjassa on norjankielinen verkkokauppa ja muutama jälleenmyyjä jonka osalta markkinointityö on käynnissä.

“Kevään aikana suunnitelmissa on laajentua Ranskan ja Saksan markkinoille”, Kasanen paljastaa.

Oma tuotekehitys kasvun moottorina

Yrityksen kasvun taustalla on vahva oma tuotekehitys. Kasanen, joka on itse intohimoinen kalastaja, kehitti ensimmäiset tuotteet omiin tarpeisiinsa. Nyt valikoimaan kuuluu sekä kesä-  että talvikalastukseen kehitettyjä uistimia, vaatteita ja muita kalastustuotteita.

“Tuotekehitys on meillä kaiken perusta”, Kasanen korostaa.

Norolanilla työskentelee tuotekehityksen parissa Tapani Tissari ja hänen tiiminsä, joka koostuu kokeneista alan ammattilaisista.

“Haluamme luoda tuotteita, jotka kestävät aikaa ja haastavat kertakäyttökulttuuria. Annamme myös asiakkaillemme 100-prosenttisen tyytyväisyystakuun”, Kasanen lisää.

Vastuullisuus ja kotimainen käsityö etusijalla

Norolanin liikevaihto on kasvanut viidessä vuodessa yli 800 000 euroon. Yrityksellä on seitsemän vakituista työntekijää, ja kiireaikoina työntekijämäärä nousee jopa 12:een. “Pidämme huolen, että tuotteemme valmistuvat vastuullisesti ja kotimaisena käsityönä. Tulevaisuudessa tulemme palkkaamaan lisää osaajia ja kehittämään alihankintaketjuamme”, Kasanen kertoo.

Leijonan luola tuo näkyvyyttä

Norolan on valittu mukaan helmikuussa Nelosella alkavalle kaudelle Leijonan luola -ohjelmaan, jonka nauhoitukset pidettiin joulukuussa.

“Meitä pyydettiin mukaan ohjelmaan jo pari vuotta sitten, mutta silloin ajankohta ei ollut oikea. Tänä vuonna yksi enkelisijoittajistamme vakuutti meidät ohjelman hyödyistä, ja päätimme hakea itse mukaan”, Kasanen kertoo.

Yritys on tällä hetkellä viimeistelemässä rahoituskierrostaan.

“Tavoitteemme on saada sopimukset uusien sijoittajien kanssa valmiiksi tammikuun aikana”, Kasanen lisää.

Leijonan luolan tuotantokausi alkaa televisiossa helmikuussa. Kasanen ei kuitenkaan tiedä, missä jaksossa Norolanin esiintyminen nähdään.

“Nauhoituksissa vietimme noin tunnin leijonien kanssa. Vaikka kysymykset olivat tiukkoja, tilanne oli opettavainen ja hauska. Lopputulosta emme voi paljastaa etukäteen”, Kasanen kertoo.

Lisätiedot

Jyrki Kasanen, sposti:  jyrki(at)norolan.com, puh. 050 910 0501, Norolan Artisanlures Oy, toimitusjohtaja, perustaja

https://norolan.com/

Marjo Niittuaho-Nastolin, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi, puh. 0400 361 615, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kehityspäällikkö,yritysrahoitus, startup-yritysten sparraaminen, Etelä-Savon pääomarahasto,  Fiban ry:n Mikkelin alueen yhteyshenkilö

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Neljän vuoden tuotekehityksen tuloksena valmistunut Dribla-aktiivisuusmatto on löytänyt ensimmäiset pääomasijoittajat. Tilausten toimitukset pääsevät vauhtiin loppusyksyllä, kun tuotantolinja Mikkelissä valmistuu. Nyt yritys etsii yhteistyökumppaneita jakeluun ja kansainvälistymiseen.

Uran ammattijalkapalloilijana koti- ja ulkomailla tehnyt Janne Moilanen sai idean aktiivisuusmatosta vuonna 2000, kun hän harjoitteli harjoituskartioilla kaatosateessa ennen ulkomaisen jalkapalloseuran testiä. Treeni oli mukava, mutta mieleen hiipi, että voisipa tätä tehdä sisätiloissa. Viime vuodet Moilanen on toteuttanut yrittäjänä erilaisia tapahtumia.

”Kun korona-aikana tuli lockdown ja tapahtumien järjestäminen hiljeni, mietin yöllä lapsia, jotka nauttivat liikunnasta, mutta kököttivät silloin sisällä. Toin tötsät olohuoneen matolle ja aloin kehitellä mattoideaani kodin harrastehuoneessa”, kolmen lapsen isä kuvaa.

Jo ensimmäinen idea oli lähellä lopullisen tuotteen toimintatapaa, mutta alkuun tuotekehitys vei kohti monimutkaisempaa toteutusta.

”Välillä tuntui kuin olisi pyramidisokkelossa, josta pitäisi osata ulos. Käytännössä testaamalla sitten huomasi, mitkä ratkaisut toimivat ja mitkä eivät. En tiennyt, että kehittelyvaihe voisi olla näin pitkä. Minulla oli visio, mutta tarvitsin ulkopuolista teknistä osaamista. Olen tinkimätön pienissä yksityiskohdissa. Päätin heti alussa, että tehdään tuote, jonka mikään yksityiskohta ei vaivaa minua. Tällä hetkellä tarvitaan startup-yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen ulkopuolisia neuvoja ja apua.”

Tuotekehitykseen vauhtia ulkopuolisesta rahoituksesta

Alkuvaiheessa Moilanen kehitti tuotetta toisen osakeyhtiönsä, tapahtumatuotantoon keskittyneen Torisport Oy:n kautta. Kun yritys sai korona-avustusta, tuotekehitys pääsi kunnolla alkuun.

”Usko alkoi nousta. Tekniikkaa muutettiin ja yksinkertaistettiin. Tuotantokulut laskivat, ja tekemisestä tuli realistisempaa.”

Sitten yritys sai kehitysrahoitusta, johon toisen puolen oli oltava omarahoitusta.

”Se pisti miettimään, uskonko itseeni niin paljon, että uskallan lähteä tähän täysillä omalla riskillä. Se oli kaikki peliin -tilanne. Asiat etenivät 3-4 kuukauden sykleissä, ja tuote parani.”

Osakeyhtiöksi Moilanen vaihtoi Driblan yhtiömuodon viime syksynä. Hän toimii yrityksen keulakuvana ja toimitusjohtajana.

”Etsin aktiivisesti rahoitusta ja kuuntelin startup-yrittäjien podcasteja päästäkseni sisään tähän maailmaan. Lopulta joku vinkkasi, että ota yhteyttä Marjo Niittuaho-Nastoliniin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä. Marjo olikin ensimmäisestä sekunnista alkaen innoissaan, ettei ollut 15 vuoteen nähnyt näin valmista projektia. Se antoi paljon uskoa. Marjon vinkistä hain Business Finlandin innovaatioseteliä ja patenttia kotimaahan. Tehtiin taas iso harppaus eteenpäin.”

Tuotantoketjuun löytyi alihankkijoita

Tuotantoketju alkoi hahmottua, ja kehittäjäpersoonien verkosto muodostua yrityksen ympärille. Aktiivisuusmaton käyttöpinnan, tekonurmimaton, valmistaa alajärveläinen Saltex Oy ja maton pohjakerroksen inkoolainen NMC Termonova. Sensorit tekee savonlinnalainen 3 K -elektroniikkatehdas, ja ohjelmistoratkaisut toteuttaa mikkeliläinen Metatavu Oy. Teknologiaa suojaavat kotelot valmistetaan jatkossa ruiskuvaluteknologialla.

”Kun kävin Metatavulla, näin miten koodarit olivat innostuneet kisaamaan matolla, joten siitä tuli uskoa, että kyllä tuote koukuttaa aikuisiakin käyttäjiä.”

Mattoja on nyt valmiina kolmea eri kokoa. Pienin Kids-matto soveltuu lapsille makuuhuonekäyttöön, Play-versio sopii harrastetiloihin ja olohuoneisiin ja Areena-mallia voidaan tehdä suurina pintoina tilauksesta.

Mattojen käyttäjille on valmiina yhdeksän erilaista peliä, joita pelataan älypuhelinsovelluksen avulla.  Matossa on erivärisiä valoja, jotka on ohjelmoitu eri pelien pelaamiseen. Maton sensorit reagoivat palloihin ja kosketukseen. Matolla liikutaan joko treenijalkineissa tai sukkasillaan.

”Matto tuo uutta liikkumiseen ja harjoitteluun kaikenikäisille. Meillä on myös kolme eritasoista muistipeliä, jotka sopivat lapsista ikäihmisille. Maton avulla voi kehittää omaa nopeuttaan, ketteryyttään, kehonhallintaansa ja jalkapallon lajitaitoja.”

Merkittäviä sijoituksia löytyi 1. rahoituskierrokselle

Rahoitusta etsiessään Janne Moilanen teki periaatepäätöksen, että hän voi luopua enintään 30 prosentista omistusta. Ensimmäiseksi sijoittajaksi löytyi sukulainen.

Toinen sijoittaja olikin sitten maailmanluokan tähti, Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni, Bundesliigassa palkittu Lukas Hradecký, joka pelaa tällä hetkellä saksalaisen Leverkusenin joukkueen väreissä.

Toisella yrittämällä mukaan saatiin myös Etelä-Savon pääomarahasto.

”Sijoittajilla on nyt 17 prosentin osuus yhtiöstä. Päätimme, että 1. rahoituskierros on nyt ummessa. Jätimme 3-4 kuukautta aikaa sille, että saamme tuotantolinjan valmiiksi täällä Mikkelissä ja jälleenmyyjien kanssa saadaan tehtyä sopimukset.

Jälleenmyyjäverkostoon etsitään kansainvälisiä toimijoita

Mattojen toimitukset alkavat tilaajille Mikkelin Sammonkadulta loka-marraskuussa. Aktiivisuusmatoilla on avainlippu todentamassa, että tuotteiden kotimaisuusaste on liki sata prosenttia.

”Tuotannossa olemme nyt päässeet sellaiseen vauhtiin, että yhden maton pystyy kokoamaan 15 minuutissa. Osaan itsekin kasasta mattoja. Siitä on kovasti apua neuvottelutilanteissa, kun pystyn kuvaamaan jokaisen osan ja valmistusvaiheen asiakkaille.”

Dribla on löytänyt tuotteilleen ensimmäiset kotimaiset jälleenmyyjät. Ensimmäinen jälleenmyyjä on suomalainen voimailulaitteiden verkkokauppa dinox.fi. Alustava sopimus on olemassa suomalaisen urheiluvälinekaupan kanssa. Myös kotimainen kauppaketju on tuomassa tuotteita myyntiin.

”Ideana on, että tuotteita pääsisi kokeilemaan julkisissa paikoissa, esimerkiksi lasten sisäleikkipaikoissa ja niitä voisi myös tilata sieltä. Lisäksi yksi suurista lajiliitoista on kiinnostunut tuomaan tuotteita omaan nettikauppaansa, ja yksi alan kuntosaliketjuista on kiinnostunut yhteistyöstä. Lähitulevaisuudessa haluaisin saada viritettyä yhteistyötä isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa, ja tässäkin on jo otettu ensiaskelia.”

Tukea lasten ja nuorten liikunnalle

Matoilla on vuoden takuu, ja yritys toimittaa uuden tilalle, jos jotain ongelmia ilmenee. Asiakkaille tarjotaan jatkossa mahdollisuus leasing-sopimuksiin.

”Lisäksi ajatuksena on, että esimerkiksi mattoja ostaneet urheiluseurat voisivat hankkia itselleen tuloja vuokraamalla mattoja vaikka omien seurojensa jäsenten syntymäpäiville. Olemme lähdössä seurakiertueelle eli käymme isojen kaupunkien suurimmissa jalkapalloseuroissa esittelemässä mahdollisuuksia. Olisi hienoa, jos etenkin junioriseurat ottaisivat tästä koppia. Kysyntää on myös kotitalouksissa, minkä takia olemme toistaiseksi yrittäneet pitää pienempien mattojen hinnat älypuhelimen hankintahinnoissa.”

Yritys on käynnistänyt myös Lahjoita liikettä lapsille -kampanjan, jotta yritykset innostuisivat hankkimaan ja lahjoittamaan aktiivisuusmattoja koululaisten ja päiväkotilasten käyttöön.

”Selvästi näkee, miten lapset innostuvat liikkumaan mattojen kanssa. Yrityksiä on jo innostunut hankkimaan niitä lasten ja nuorten käyttöön. Kampanjaan osallistuu muun muassa yksi pankkiryhmittymä ja yhden vakuutusyhtiön kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja.”

Janne Moilanen muistuttelee itselleen, että nyt pitää ajatella isosti ja tähtäimen on oltava tiukasti kansainvälistymisessä.

”Nyt on se tilanne, että meitä ollaan kysymässä joka paikkaan ja pyydetään mattoja testiin. Täytyy pitää kirkas fokus kansainvälistymisessä. Tavoitteena on löytää strategisesti tärkeitä myyjiä, alan merkittäviä pelureita. Kansainvälistyminen olisi luontevaa aloittaa Saksasta, joka on valtava markkina, ja Lukas Hradevský pelaa siellä. Yhdysvalloissa soccer on rajussa kasvussa ja muun muassa naisten maajoukkue voitti olympialaiset, joten siellä on valtava buumi soccerin ympärillä. USA:n markkina on niin valtava, että olemme miettineet sitä alusta asti ja se kiinnostaa kovasti tässä vaiheessa.”

Lisätietoja:

www.dribla.fi

Kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, yritysrahoitus, startup-yritykset, Etelä-Savon pääomarahasto: sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.