fbpx
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy > kestävä kehitys

Avainsana: kestävä kehitys

Mikalo Oy:n kiertotalouskokeilu: Autokatos uudelleenkäytetyistä rakennusmateriaaleista

Osasto: by Jenina Luotolampi
Mikkelin kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy kilpailutti vuosina 2023–2024 yhteistyössä KIELO-hankkeen kanssa purku-urakan kiertotalouskriteerein tavoitteenaan kokeilla rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä. Uudelleenkäytöstä saadut hiilidioksidipäästösäästöt olisivat olleet huomattavat, sillä ne olisivat vastanneet keskimäärin yhden suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä. Hankintaan varatun määrärahan ylitys osoittautui esteeksi käytännön toteutukselle, mutta itse kilpailutusprosessin opit tulevat jäämään käyttöön sekä muiden julkisten toimijoiden hyödynnettäväksi.

 

Mikkelissä kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy kilpailutti vuosina 2023–2024 purku-urakan kiertotalouskriteerein kokeillakseen rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä autokatoksen rakentamisessa.

Tarkoituksena oli edistää julkisten hankintojen avulla kiertotaloutta sekä testata rakennusmateriaalien uudelleenkäytön mahdollisuuksia käytännössä.

Kokeilun kohteeksi valikoitui vuonna 1979 rakennettu kolmikerroksinen asuinkerrostalo Vihuritaival 7 C-D Mikkelissä, Kaituenmäen kaupunginosassa. Kohde oli päätetty purkaa, koska se oli alkuperäiskunnossa ja ollut jo pitkään vajaalla käytöllä.

Samalla tontilla sijaitsi kaksi muuta Mikalon omistamaa vuokrakerrostaloa, Vihuritaival 7 A-B sekä Vihuritaival E, jotka oli tarkoitus saneerata. Ideana oli, että C-D-rakennuksen ehjänä purettavista betonielementeistä rakennettaisiin autokatos palvelemaan näiden kahden muun vastasaneeratun rakennuksen asukkaita.

Kuvassa kiertotalouskokeilun kohde Vihuritaival 7 C-D. Kuvalähde: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

Uudelleenkäytön suunnitelmat muuttuivat jo projektin alkuvaiheessa

Kun Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun KIELO-hankkeen hankehakemusta ja siinä toteutettavia rakennusmateriaalien uudelleenkäyttökokeiluja ideoitiin, pääteltiin Vihuritaival 7 C-D:n julkisivujen betonisandwich-elementtien perusteella, että rakennus olisi kauttaaltaan betonielementtirakenteinen.

Betonielementtien uudelleenkäyttöä haluttiin kokeilla, koska sen avulla voitaisiin saada vaikuttavat hiilidioksidipäästösäästöt, sillä tutkimusten mukaan uudelleenkäytettyjen betonielementtien hiilijalanjälki on vain noin 5 % verrattuna uuteen neitseellisistä raaka-aineista valmistettuun betonielementtiin.

Keväällä 2022 kohteessa tehdyissä tarkemmissa selvityksissä kuitenkin havaittiin, että rakennuksen runko olikin paikallavalettua betonia, ainoastaan julkisivu oli elementtirakenteinen. Tämä muutti uudelleenkäytön suunnitelmia: päätettiin hyödyntää katoksen rakentamisessa rakennuksen jo olemassa olevia kellarikerroksen kantavia seinä- ja välipohjarakenteita. Suunnitelmat uudelleenkäytöstä tehtiin yhteistyössä paikallisen Granlund Oy:n suunnittelutoimiston kanssa.

Kuvakaappaus arkkitehdin pääpiirustuksesta. Kuva: Granlund Mikkeli Oy

Kuvakaappaus arkkitehdin pääpiirustuksesta. Kuva: Granlund Mikkeli Oy

 

Markkinavuoropuhelun tavoitteena on varmistaa hankinnan onnistuminen


Kokeiluhankkeen osapuolilla ei ollut aiempaa kokemusta betonielementtien tai olemassa olevien rakenteiden uudelleenkäytöstä tai kohteen esipurusta, joten potentiaalisesti urakkaa tarjoaville yrityksille päätettiin antaa mahdollisuus antaa palautetta uudelleenkäyttösuunnitelmien toteutettavuudesta sekä itse kilpailutuksesta.

Kutsu markkinavuoropuheluun julkaistiin julkisten hankintojen tarjouspalvelu Cloudiassa toukokuussa 2023. Markkinavuoropuhelusta tiedotettiin potentiaalisia tarjoajia puhelimitse, sähköpostitse sekä ilmoittamalla tilaisuudesta MikseiMikkelin somekanavissa ja kaupungin tapahtumasivuilla.

Markkinavuoropuhelutilaisuus järjestettiin kesäkuussa 2023 Mikkelin kaupungintalolla. Tilaisuudessa käytiin osallistujien kesken läpi urakkaa, sen luonnos- ja uudelleenkäyttösuunnitelmia ja esipurkumahdollisuuksia, itse tarjouskilpailua sekä KIELO-hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä. Tapahtumaan osallistui 4 eri potentiaalista alan toimijaa, Mikalo Oy sekä MikseiMikkeliltä hankinta-asiantuntija, KIELO-hankkeen kiertotalousasiantuntija sekä projektin työntekijöitä Xamkilta.

Tarjouspyynnössä annettiin mahdollisuus kahteen eri toteutusvaihtoehtoon


Kun alueen kaavamuutos, kahden muun rakennuksen saneeraussuunnitelmat ja autokatoksen piirustukset olivat valmiit, tarjouskilpailu avattiin HILMA:ssa marraskuussa 2023, ja tarjouksille annettiin noin seitsemän viikon jättöaika, eli vuoden 2023 loppuun saakka.

Tarjouspyynnössä esitettiin kaksi erilaista toteutusvaihtoehtoa, Vaihtoehto 1 ja Vaihtoehto 2.

  • Vaihtoehto 1: Rakennus puretaan niin, että olemassa olevia kellarin seinä- ja välipohjarakenteita hyödynnetään uudelleen tontille rakennettavassa autokatoksessa. Lisäksi kaksi muuta asuinrakennusta tontilla saneerataan.
  • Vaihtoehto 2: Rakennus puretaan maan tasalle ilman materiaalien uudelleen- tai uusiokäyttöä, ja kaksi muuta asuinrakennusta tontilla saneerataan.

Tarjousten vertailukriteereinä käytettiin ensisijaisesti hintaa (85 pistettä). Lisäksi laadullisilla kriteereillä oli mahdollista saada enintään 10 lisäpistettä esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäytön tai innovatiivisten ratkaisujen perusteella.

Vihuritaival 7 C-D:n sisäpintoja oli joissakin asunnoissa kunnostettu vuosien varrella uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Kellarin seinärakenteiden jako soveltui hyvin autokatoksen toteuttamiseen. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Kilpailutukseen saatiin määräaikaan mennessä kaksi tarjousta

Määräaikaan mennessä saatiin kaksi tarjousta, mutta molemmat tarjouksista jouduttiin hylkäämään, koska tarjousten arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan.

Saatujen tarjousten perusteella autokatoksen rakentaminen hyödyntäen olemassa olevia rakenteita olisi edullisimmillaan ollut hieman yli puolet kalliimpi kuin sen rakentaminen täysin uusista materiaaleista. Toisessa tarjouksessa kiertotalousvaihtoehto oli n. 7 kertaa verrattuna uusista materiaaleista rakennettuun katokseen. Karkean vertailun eri toteutusvaihtoehtojen kustannuksista voit ladata tästä.

Kumpikin tarjoaja oli siis tarjousten perusteella valmis toteuttamaan autokatoksen hyödyntäen olemassa olevia rakenteita, toinen kuitenkin oli lisännyt tarjoukseensa selvästi ”varmuuskerrointa”. Toinen tarjoajista oli tehnyt myös muita ehdotuksia, miten purkumateriaaleja voitaisiin tontilla tai muussa tarjoajan kohteessa käyttää uudelleen. Molemmat tarjoajista olivat paikallisia yrityksiä.

Purettavaksi päätetyn rakennuksen purku-urakka kilpailutettiin ilman kiertotalouskriteerejä keväällä 2024, ja rakennus purettiin kesän aikana ”perinteisin menetelmin” ilman materiaalien uudelleen tai uusiokäyttöä. Kaksi muuta rakennusta tontilla jäivät odottamaan saneerausta.

 

Uudelleenkäyttöön liittyy haasteita ja mahdollisuuksia


Kokeilussa havaittiin, että kiertotalousratkaisujen korkeat alkuinvestoinnit rajoittavat niiden toteuttamista erityisesti taloudellisesti haastavina aikoina. Rakennusmateriaalien hinnannousu, talouden taantuma, kuntien ja kaupunkien säästöpaineet, ehjänä purkamisen kustannukset sekä suunnitelmat uudelleenkäytöstä lisäävät hankkeiden kustannuksia. Lisäksi kaikilla alan toimijoilla ei välttämättä ole kokemusta tai tietoa uudelleenkäytön hyödyistä, joka voi nostaa hankkeen kustannuksia.

Tarjoajat suosivat vakiintuneita toimintatapoja, jotka ovat taloudellisesti ja ajallisesti riskittömämpiä. Jatkoa ajatellen olisi voinut olla järkevämpää kilpailuttaa kahden muun rakennuksen saneeraus erillisenä urakkana, sillä saneeraus- ja uudisrakentajilla ei välttämättä ole raskasta purkukalustoa ja raskaspurkualan osaamista.

Toisaalta kiertotalouden edut ympäristölle ovat kiistattomat: uudelleenkäyttö pienentää rakennusprojektien hiilijalanjälkeä merkittävästi. Tässä kohteessa olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen autokatoksen runkorakenteissa olisi vähentänyt karkeasti laskien hiilidioksidipäästöjä n. 8 800 kg CO₂e verrattuna täysin uusista rakennusmateriaaleista rakennettuun katokseen. Betonirakenteiden uudelleenkäytössä on hyvä huomioida, että valmis betoni karbonatisoituu, eli sitoo ilmakehästä hiilidioksidia itseensä, jolloin betonirakenteet voivat toimia hiilinieluna.

Lukema 8 800 kg CO₂e vastaa yhden suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuoden aikana. Vertailun vuoksi, saman määrän hiilidioksidia tuottaisi, jos sähkösauna lämmitettäisiin 933,6 kertaa. Tämä havainnollistaa, kuinka suuresta päästömäärästä on kyse. (Lähde: https://www.openco2.net/fi/co2-muunnin) Karkean hiilijalanjälkilaskelman katoksen eri toteutusvaihtoehdoista voit ladata tästä.

Uudelleenkäyttö olisi myös auttanut luontokadon torjunnassa, koska rakentamisessa olisi tarvittu vähemmän neitseellisiä raaka-aineita.

Kun tilaajat ja työn tarjoajat saavat käytännön kokemuksia ehjänä purkamisesta ja materiaalien uudelleenkäytöstä, voi niihin liittyvät mahdolliset ennakkoluulot hälvetä ja vastaavanlaisia projekteja uskalletaan onnistumisten myötä toteuttaa myös jatkossa.

Alalle voisi syntyä uusia työpaikkoja erikoisosaamista vaativiin tehtäviin, kuten uudelleenkäyttöön soveltuvien materiaalien kartoittamiseen, ehjänä purkamiseen, suunnitteluun, kunnostukseen ja jälleenmyyntiin.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli ja toimenpiteet ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

OiOi laati kestävän kehityksen strategian

Osasto: by Anna Virrantaus

Elämyksellisiä virtuaaliympäristöjä luova OiOi Collective Oy huomasi kestävän kehityksen strategiaa tehdessään, että vastuullisuus onkin jo kaiken tekemisen keskiössä. Vastuullisuus on osoittautunut myös kilpailuvaltiksi, mikä konkretisoi yrityksen edelläkävijyyttä.

Mikkelistä ja Helsingistä toimiva yritys on alusta saakka valinnut toimeksiannoikseen sellaisia projekteja, jotka luovat ja lisäävät ihmisten hyvinvointia sekä fyysistä ja henkistä terveyttä. Teokset hyödyntävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat monipuolisia elämyksiä.

”Kaikki tekemisemme perustuu viimeisimpään tutkimustietoon, teknologiaan ja niiden luovaan soveltamiseen. Opimme toimeksiantoja tehdessämme lisää ja näemme, mihin suuntaan haluamme jatkossa panostaa ja keskittyä”, Mikkelistä käsin työskentelevä toimitusjohtaja Sami Kämppi sanoo.

Yrityksen tavoitteena on luoda merkityksellistä ja hyvinvointia edistävää media-arkkitehtuuria rakennettuun ympäristöön.

”Silloin tiedämme, että teemme jotain oikeasti arvokasta ympäröivään maailmaan.”

Mikkelissä yrityksen toimipiste sijaitsee Saimaa Stadiumilla, josta on kehittynyt hyvinvointitoimijoiden keskittymä eli hub.

”Täällä on ymmärretty hyvinvointi megatrendinä, joka jatkuu. Näin tämän kehityksen ja tarpeen jo vuosia sitten, mutta ymmärsin samalla, että tutkimuksen teko on hidasta ja kehitystyö vie aikansa. Kaikki tapahtuu ajallaan.”

Toimitusjohtaja Sami Kämppi uskoo, että samat arvot omaavien yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy kestäviä virtuaalisia elämystuotteita.

OiOi löysi Saimaa Stadiumilta samanhenkisten kehittäjien ja tutkijoiden ympäristön, jossa voi helposti kehittää yhteisesti tärkeinä koettuja asioita.

”Meillä on täällä erinomainen toimintaympäristö testata ja mittaroida asioita kehitystyömme pohjaksi. Pääsemme mukaan pioneerityöhön, ja OiOi toimii yhtenä mahdollistajana, kun tutkittua tietoa sovelletaan käytäntöön. Viimeisimpänä esimerkkinä on muuan muassa Xamkin Active Labissä juuri vertaisarviointiin lähtenyt Susanna Kumpulaisen tutkimus siitä, minkälaisia parantavia vaikutuksia luontotiloilla voi olla hyvinvoinnille esimerkiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta.”

Verkostomaisuus mahdollistaa kasvun

OiOi työllistää Helsingissä viisi osaajaa sekä kolme omien yritystensä kautta työskentelevää freelanceria. Yrityksellä on takanaan hyvä vuosi ja alkanut vuosikin näyttää hyvältä.

”Luomme ja teemme tulosta yhteistyökumppaneidemme kanssa muodostuneessa ekosysteemissä.”

Yhteistyökumppaneiksi valikoituu yrityksiä, jotka jakavat samat arvot ja korkeat laatustandardit.

”Samojen arvojen pohjalta rakennamme kestävää tulevaisuutta luontevasti.”

Koska OiOi vastaa toimeksiantojen koko tuotantoketjusta, kumppaniverkosto on laaja ja siihen kuuluu erikokoisia yrityksiä monilta eri aloilta.

”Eri projekteissa teemme joko kaiken itse tai valitsemme verkostostamme parhaiten soveltuvat yhteistyökumppanit, joiden kanssa asiat sujuvat. Tarvitaan myös keskinäistä kunnioitusta, yhteistyön arvon ymmärtämistä ja jatkuvaa verkostojen hoitoa.”

Työntekijöistä pidetään hyvää huolta

OiOi toimii tavalla, johon on sisäänrakennettu sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän vastuullisuuden perusperiaatteet. Sosiaaliseen vastuullisuuteen kuuluu, että uskotaan yhdessä luomiseen ja tekemisen älykkyyteen.

”Meillä jokainen työntekijä on oman alansa asiantuntija, mutta myös moniosaaja. Kaikilla on oma selkeä päärooli ja tekemiset menevät myös luontevasti lomittain.”

Yrityksen palkkapolitiikka on tasa-arvoista ja läpinäkyvää.

”Kaikki tietävät toistensa palkan ja sen vaatimukset. Tärkeää on kunnioittaa ihmisten työaikoja ja vapaapäiviä. Työhyvinvointia pidetään itsestään selvänä tavoitteena. Tämä on aivointensiivistä työtä, ja jotta suunnittelutyötä pystyy tekemään hyvin, pitää huolehtia myös työstä palautumisesta.”

Periaatteena on ymmärrys, että kun itse voi hyvin, se ruokkii luovuutta. Inspiroiva tekeminen, joustava työaika ja etätyöskentelymahdollisuudet koetaan myös palauttavaksi.

”Nämä periaatteet ovat hyväksi meille kaikille. Jokainen meistä on täällä töissä työn sisällön takia ja ymmärtää sen, että emme pysty toisaalta kilpailemaan palkoissa ja eduissa vaikka pelifirmojen kanssa, mutta työn merkityksellisyydellä taas voimme.”

Ympäristöystävällisiä ratkaisuja arkeen

Ympäristöystävällisyys näkyy kestävinä hankintoina, kierrätyksenä ja arjen pieninä tekoina, kuten joukkoliikenteen suosimisena.

”Itse suosin junia esimerkiksi käydessäni Helsingin yksikössä Maria O1 -hubissa. Otan usein pyörän mukaan ja sillä pääsen kätevästi entisen Marian sairaalan alueelle Baanaa pitkin. Täällä Mikkelissä pystyn pyöräilemään tai jopa hiihtämään luonnonsuojelualueen läpi töihin tänne Stadiumille Kalevankankaalle.”

Toki kansainvälisten asiakkaiden luonakin käydään, mutta matkojen määrä on vähentynyt ja samoilla reissuilla yritetään hoitaa useita asioita samalla kertaa.

”Korostamme yhteisluomisen ekosysteemimme merkitystä. Meillä ovat käytössä etätyöskentelyn työkalut, joilla on kätevää työskennellä yhdessä. Korona-aika muutti asiakkaiden ajattelua ja opittiin hyödyntämään etätyökaluja myös kokoustamiseen ja yhdessä luomiseen.”

Yrityksen päätuotteet ovat elämyksellisiä digitaalisia installaatioita, joita suunniteltaessa mietitään tarkkaan kestävät ratkaisut ja hankinnat.

”Huolehdimme installaatioiden koko elinkaaresta eli suunnittelusta, tuotannosta, asennuksista, huollosta ja kierrätyksestä. Kun installaatio tulee elinkaarensa päähän, huolehdimme asianmukaisesta kierrätyksestä. Haluamansa laitteet työntekoon jokainen työntekijä saa valita meillä itse. Työkoneet hankimme leasingillä ja osa työntekijöistä on halunnut puhelimen esimerkiksi kierrätettynä tai malleina, joihin voi vaihtaa tai päivittää itse osia, kuten Fairphoneen.”

Installaatioille voidaan laskea myös hiilijalanjälki.

”Pystymme laskemaan installaatioiden vaatiman energian. Mikäli asiakkaalla on jo vaikka aurinkopaneeleja katoilla, pystymme laskemaan, paljonko niitä pitäisi hankkia lisää, jotta installaatioiden kuluttama sähkö saataisiin tuotettua. Hankimme mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia laitteistoja ja hyödynnämme led-valaistusta. Mietimme myös, tuottaako installaatio lämpöenergiaa ja saisiko sen hyödynnettyä tilojen lämmitykseen.”

Hankintoja ei tehdä halvin hinta mielessä, vaan laatu edellä. Ostopäätösten takana ovat kestävän kehityksen, reilun kaupan ja ympäristöystävällisyyden periaatteet.

”On hyvä suunnitella laadukkaille laitteistoille sisältöjä, jotka kestävät aikaa jopa 10-20 vuotta. Haluamme, että installaatioissa käytetään laitteistoja, jotka ovat helppoja asentaa ja huoltaa, jotta ne kestävät aikaa. Digitaalisuus sitten mahdollistaa vuosien varrella sisältöjen rikastamisen ja päivittämisen.”

Taloudellinen riippumattomuus antaa vapauden

OiOi on luotu orgaanisesti kasvavaksi yritykseksi, joka toimii ilman tekemistä linjaavia rahoittajatahoja.

”Esimerkiksi startup-yrityksistä kiinnostuneet pääomasijoittajat haluavat myydä yrityksen muutaman vuoden kuluessa eli tehdä exitin. Tämä ei kuulu meidän strategiaamme, vaan haluamme olla luomassa uutta digitaalista toimialaa omilla ehdoilla omaan visioon luottaen.”

OiOi on toimittanut paljon medianäkyvyyttä saaneita ratkaisuja, kuten suomalaisen luonnon parantavasta voimasta syntyneen Aukion Helsingin lentokentälle. Toteutuksia löytyy muun muassa museoista, teemapuistoista, taidekohteista, erilaisista tapahtumakohteista, esittelytiloista ja julkisivukohteista. Korona-aikana yrityksen kyky toimia ketterästi usealla toimialalla osoitti vahvuutensa.

”Uskon, että jos olisimme toimineet erilaisella strategialla, yritys olisi jouduttu lopettamaan korona-aikana. Nyt meillä on monta toimialaa, joista jollain on aina ollut toimeksiantoja. Kun korona-aikana aktiviteettipuistot menivät kiinni, museoihin ja hoivakoteihin tarvittiin uusia ratkaisuja.”

Yritys on alusta saakka toteuttanut kansainvälisille asiakkaille räätälöityjä ratkaisuja.

”Haluamme myös kansainvälistyä luonnollista tahtia, ja olemme tehneet kv. projekteja yrityksen alkuajoista lähtien. Pian meiltä on tulossa taas merkittäviä kv. avauksia, mutta niistä lisää myöhemmin.”

Kuvatekstit:

Toimitusjohtaja Sami Kämppi uskoo, että samat arvot omaavien yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy kestäviä virtuaalisia elämystuotteita.

Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.