fbpx
Nainen silmälaseissa katsoo kameraan ja hänen kuvansa heijastuu peilistä.

Lähiöbaarista kasvoi monipuolinen kotiruokayritys

Kun Outi Aronen toteutti seitsemän vuotta sitten unelmansa ja osti lähibaarin, vähänpä hän arvasi, että koronavuosien haasteet kasvattaisivat yrityksen liikevaihdon moninkertaiseksi.

Aronen kuului itsekin Mikkelin Rantakylässä sijaitsevan ”Kyliksen” asiakkaisiin, joten kun omistajavaihdoksen aika koitti, hän otti lainan ja osti kaksikerroksisen rakennuksen alakerrasta baarin ja nimesi sen Cafe Bar Sokkalaksi.

”Pyöritin baaria alkuun liki yksin. Puoli vuotta ennen korona-aikaa aloin leipoa asiakkaille tyyliin pulla eurolla. Siitä se sitten lähti ja repesi käsistä. Kun korona-aika koitti, tein alussa esimerkiksi yhtenä päivänä vaan yhden jauhelihapastavuoan asiakkaalle ja siitä se lähti. Noutoruokaa alkoi mennä ja palkkasin lisää tekijöitä avuksi.”

Kotileivonnaisille löytyi markkinarako

Aronen pitää leipomisesta, mutta nyt muuttui leipomisen mittakaava. Keskiviikosta vakiintui makeiden ja suolaisten leivonnaisten myyntipäivä.

”Yksi asiakas neuvoi, miten tehdään riisikuoripiirakoita ja youtube-videolta opettelin tekemään kalakukkoa. Siihen asti olin mennyt kuudelta keskiviikkoaamuna leipomaan. Sitten aloitin leivontapäivän valmistelut jo tiistaiaamuna ja paistoin leivonnaisia baarin pienellä sähköuunilla koko yön.”

Riisikuoripiirakoista tuli myyntimenestys. Tänä vuonna jouluviikolla niitä rypytettiin jo yli 2000 kappaletta. Piirakkamyynti laajeni vuosi sitten Mikkelin torille, kun torikauppaa tekevä ja kehittävä Kaija Ahonen toivoi niitä valikoimiinsa. Leivonnaisia menee muutamalle paikalliselle ruokaravintolallekin.

”Koronavuosina opettelin myös leipomaan gluteenittomia tuotteita, joita leivotaan nyt tilauksesta tiistaisin.”

Kasvava kysyntä sai laajentamaan

Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Aronen osti kiinteistön yläkerran ja remontoi siitä seuraavaksi vuodeksi lounas- ja tilausravintolatilan. Samalla tiimi sai käyttöönsä ammattikeittiön ja pystyi laajentamaan ateriapalvelujen tuottajaksi, kun Essotelta tiedusteltiin kiinnostusta siihen.

”Nyt kun baareissa ei enää käy ihmisiä entiseen tapaan, meidän mummot ja palvelukotiasiakkaat ovat todella tärkeitä. Keittiöstä tulee pääosa yrityksen tuloksesta. Elämme tekemällä käsityönä ruokaa ja leivonnaisia. Meillä on myös paljon pitopalvelutilauksia ja ravintolassamme vietetään erilaisia perhejuhlia. Vuokraamme ravintolaa joko pitopalvelulla tai ilman ja arkisin on tarjolla kotiruokalounasta.”

Kokit työskentelevät teollisuuskeittiössä.
Nykyään yrittäjä ei enää tee ruokaa keittiön puolella, vaan siitä vastaa keittiöpäällikkö tiimeineen. Kuvassa ovat työn touhussa ateriapalvelujen kuljettaja ja Jonna Hytönen ja lomatuuraaja Eija Karjalainen.

Vuosien varrella Outi Aronen on investoinut rohkeasti tiloihin ja palkannut lisää osaajia tiimiin.

”Olen laajentanut asteittain. Käytännössä olen ottanut henkilökohtaista lainaa ja maksanut sen pois ja sitten siirtynyt seuraavaan vaiheeseen. Kaikki koneet olen ostanut käytettynä eri puolilta maata. Kiinteistö on nyt oma. Siihen on tehty LVI-, sähkö-, ilmastointi- ja muut remontit. Hankintoja tehdessä alussa laskin, montako piirakkaa kuussa takaisinmaksu edellyttäisi. Seuraaviin investointeihin kuuluvat muun muassa aurinkopaneelit. Jos investointien yhteissummaa laskisi, niin kyllä se on yli 100 000 euroa tähän mennessä ollut.”

Vaikkei baari olekaan enää tekemisen keskiössä, siitä ei ole tarkoitus luopua.

”Unelmani on pienestä pitäen ollut omistaa oma baari. Nykyään baari on ns. etko-paikka, jossa käydään alkuillasta ja sieltä jatketaan sitten muualle. Baarissamme käy myös tunnettuja tähtiesiintyjiä, äskettäin hankittiin biljardipöytä, on karaoke- ja bingo-iltoja. Jos tekemistä olisi vähän vähemmän, voisimme tarjota kesäterassilla taas lapsille vohveleita ja järjestää erilaisia tapahtumia, mutta viime vuosina siihen ei ole enää ollut mahdollisuuksia.”

Hyvä tiimi auttaa jaksamaan

Yksinyrittäjänä aloittaneen Arosen tiimiin kuuluu tällä hetkellä kaksi täysiaikaista työntekijää, kolme osa-aikaista ja lisäksi ekstraajia. Uusi liiketoiminta luo uudenlaisia tehtävänkuvia. Esimerkiksi ateriapalvelu työllistää kahta osa-aikaista kuljettajaa.

”Kun on hyvät ihmiset ympärillä, voi heitellä ajatuksia ilmaan ja kehittää yhdessä uutta. Minulla on myös tärkeitä ystäviä, jotka toimivat koeyleisönä ja ovat mukana talkoissa. Täytyy olla kiitollinen, sillä omat tukijoukkoni ovat valtavan hyvät. Jos henkilökunta näkee, että olen väsymässä, he pistävät minut vapaalle.”

Vahvat osaajat ympärillä auttoivat myös keittiöinvestoinnin toteutuksessa.

”Metsään olisi menty ilman ravintolan keittiön tuntevia osaajia, jotka kertoivat, mitkä koneet pitää hankkia ja rakensivat keittiöstä toimivan. Kerran yksi iäkkäämpi asiakas kysyi, että mikä koulutus minulla on ruoanlaittoon. Vastasin, että olen äiti. Hän sanoi, että se riittää. Nykyään en enää ole keittiön puolella itse töissä, vaan siellä hommista vastaa keittiöpäällikkömme tiimeineen.”

Ravintolatila, jossa on pitkiä pöytiä ja tuoleja.
Cafe Bar Sokkalan yläkerta toimii arkisin lounasravintolana ja on vuokrattavissa erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi.

Ravitsemusalalla viime vuodet ovat olleet haastavia. Helpolla ei Aronenkaan arvioi päässeensä.

”Hirveän vaikeaa on ollut kolmisen vuotta, kun olen sammutellut tulipaloja. Tällä hetkellä meillä ei ole resursseja kasvaa enempää. Voimme ottaa korkeintaan yksittäisiä asiakkaita ateriapalveluihin ja pitopalvelukeikkoja.”

Kasvuun löytyy asiantuntijoita avuksi

Kasvuvaiheissa Aronen on hyödyntänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiantuntijoita.

”Laajennusta suunniteltaessa mietittiin yhdessä asioita, vaikkei julkisia tukia ollutkaan saatavilla. Nyt olen Digiportaat-hankkeessa mukana, kun yrityksen nettisivut pitää uudistaa, tehdä nettikauppa ja varausjärjestelmä tiloille ja vuokrattavaksi tulevalle asunnolle. Toiminta on nyt ihan erilaista kuin 7,5 vuotta sitten ja sen pitää myös näkyä nettimarkkinoinnissa ja -myynnissä.”

Aronen tuumii, että ehkäpä koronaa voisi jopa pitää eräänlaisena onnenpotkuna yritykselle.

”Toisaalta luulen, että leipominen olisi kyllä voinut muutenkin lähteä käsistä, kun niin on käynyt aiemminkin. Uskon, että oma vahvuuteni yrittäjänä on mielikuvitus. Se, että on hulluutta sopivassa määrin ja vähän uhkarohkeuttakin välillä.”

kaksi henkilöä seisoo liiketilassa edessään lasivitriini

LuxJewellen salainen ase verkossa on asiantuntijuus

Mikkeliläinen merkkilävistyskorujen verkkokauppa LuxJewelle on kasvanut kahdessa vuodessa nollasta yli 200000 euron liikevaihtoa tekeväksi ja alallaan tunnetuksi yritykseksi.

– Laadukkaiden tuotteiden lisäksi asiakkaat kaipaavat verkossa tietoa ja henkilökohtaista palvelua, yrittäjät Hanna Paakkari ja Eveliina Konsti sanovat.

Keväällä 2022 perustettu LuxJewelle Oy syntyi asiakkaiden selkeään tarpeeseen.

– Asiakkaat kyselivät usein, mistä voisi ostaa laadukkaita ja turvallisia lävistyskoruja. En osannut suositella heille mitään ostopaikkaa. Itse tilasimme korut valmistajilta, mutta he eivät myy suoraan kuluttajille, kertoo lävistäjä Eveliina Konsti.

Konsti tuli tekemään lävistyksiä tatuointistudio Pinky Inkyn tiloihin Mikkeliin pari vuotta sitten. Pian Pinky Inkyn yrittäjä, tatuoija Hanna Paakkari ehdotti, että kaksikko perustaisi yhdessä merkkilävistyskorujen verkkokaupan.

– Olin tatuoijana päässyt tiettyyn kehityspisteeseen ja halusin jotain uutta, ja siitä syntyi ajatus alan verkkokaupasta. Minulle yrittäjyys tarkoittaa sitä, että voin tehdä uusia asioita ja kehittää työtäni itse, Paakkari kertoo.

Tavoitteena on miljoonan euron verkkokauppa

LuxJewelle-verkkokauppa avattiin kesäkuussa 2022. Kasvu on ollut nopeaa. Ensimmäisenä vuonna – joka oli oikeastaan puolivuotinen – yrityksen liikevaihto oli noin 70 000 euroa. Vuoden 2023 liikevaihto on arviolta kolminkertainen, noin 210 000 euroa.

– Jo ennen verkkokaupan avaamista sanoin, että vuodessa pääsemme 20 tonnin kuukausimyyntiin. Ammattilaiset sanoivat, että onpa kova tavoite, mutta se täyttyi, Hanna Paakkari sanoo.Markkinointiin ja varaston kasvattamiseen on panostettu paljon.

– Seuraava tavoite on tehdä miljoonan euron verkkokauppa viiden vuoden sisällä. Summa kuulostaa hurjalta, mutta kun asettaa itselleen selkeitä tavoitteita ja laskee luvut paperille, se on saavutettavissa.

verkkokaupan etusivu, jossa erilaisia värikkäitä lävistyskorujaPaakkarin ja Konstin mukaan laadukkaat tuotteet ovat yksi syy LuxJewellen menestykseen. Yritys myy verkossa merkkilävistyskoruja. Ne eroavat monella tapaa monilla verkkosivuilla ja esimerkiksi festivaaleilla myytävistä halvoista merkittömistä lävistyskoruista.

– Merkkikoruissa on sertifikaatti ja valmistajan takuu. Niiden materiaalit, valmistusmaa ja valmistustapa tiedetään ja pystytään jäljittämään. Valmistuksessa pyritään läpinäkyvyyteen, eettisyyteen ja työntekijöiden hyvinvointiin, Paakkari ja Konsti luettelevat.

Halvat merkittömät lävistyskorut voivat sisältää esimerkiksi nikkeliä, kattilametallia ja muovia, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktiota ja erilaisia komplikaatioita: esimerkiksi keho voi alkaa hylkiä korua.

– Meillä myytävät korut valmistetaan esimerkiksi kullasta ja lääketieteessä käytettävästä implanttitason titaanista, jotka ovat käyttäjän keholle turvallisia, Konsti kertoo.

– Koruihin on saatavilla myös aitoja timantteja, helmiä ja opaaleja ja ne ovat aidosti hienoja, Paakkari sanoo.

LuxJewellellä ei juuri ole suomalaisia kilpailijoita. Paakkarin ja Konstin mukaan jotkut lävistysliikkeet myyvät merkkikoruja omille asiakkailleen joko paikan päällä tai pienimuotoisesti verkossa, mutta vain merkkilävistyskoruihin keskittynyttä ja lävistäjän palveluita tarjoavia verkkokauppoja ei ole muita.

– Meille oli selvästi hyvä markkinarako.

Verkossa myydään myös palvelua, neuvoja ja asiantuntemusta

Paakkari ja Konsti ovat molemmat kokeneita kehonmuokkauksen ammattilaisia. Paakkari aloitti tatuointien opettelun vuonna 2008 ja yrittäjänä alalla 2010. Konsti on toiminut lävistysalalla vuodesta 2019. Yrittäjille on tärkeää, että he eivät myy verkossa ainoastaan tuotteita, vaan myös palvelua, neuvoja ja asiantuntemustaan.

– Kun asiakas tilaa korua verkkokaupasta, hän ei välttämättä tiedä, minkä kokoinen tai niminen koru on hänelle sopivin.

Verkkokaupassamme toimii live chat -päivystys, jossa kannustamme asiakasta olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos hänellä on kysymyksiä tai ongelmia aiemman lävistyskorun kanssa, Paakkari kertoo.

– Asiakkaat ovat tykänneet siitä, että voivat olla kanssamme yhteydessä ja saavat verkkokaupasta kaiken tarvittavan avun, Konsti lisää.

Asiakasta muistetaan myös verkko-ostoksen jälkeen: korun mukana lähetetään kiitos tilauksesta ja tarkat ohjeet korujen käyttöön.

– Emme jätä asiakasta yksin tuotteen tilaamisen jälkeen vaan kerromme, mitä koruilla kannattaa tehdä. Olemme hänelle ikään kuinlävistäjä etänä.

Omaleimaista on myös oma kanta-asiakasohjelma, johon rekisteröitymällä asiakkaat saavat muun muassa erilaisia etuja, kuukausittaisen uutiskirjeen ja muuta ekstraa.

– Kanta-asiakkaaksi liittyy keskimäärin 5–10 uutta asiakasta päivässä. Kanta-asiakkuus ei tarkoita meille vain sitä, että haalimme sähköposteja tai annamme alennuksia, vaan muistamme uskollisia asiakkaita tarjoamalla heille parempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua. Esimerkiksi uutiskirjeessä tarjoamme konkreettisia vinkkejä ja tietoa lävistyksen hoitoon, Paakkari sanoo.

“Kaikkien asiakaskunta on TikTokissa”

Some-kanavat ovat LuxJewellelle tärkeä markkinointikanava, jolla ohjataan asiakasliikennettä verkkokauppaan. Yrityksen asiakaskunta on pitkälti Instagramissa ja TikTokissa. Markkinointia kohdistetaan eri kanaviin osittain tuotteiden ja asiakaskunnan mukaan. Esimerkiksi hintavampia kultakoruja markkinoidaan enemmän Instagram-julkaisuilla, kun taas TikTok-videoilla kannattaa kertoa nuorempien suosimista korumalleista.

– Julkaisujen aiheet johtavat usein ostopäätökseen. Esimerkiksi napakoru-aiheisen TikTok-liven tai -videoiden jälkeen on tilattu paljon napakoruja. Myös Google-analytiikan kautta näemme, kuka on tullut sivuillemme TikTokin kautta.

Hanna Paakkarin mukaan Google-mainontaan tarvitaan paljon rahaa ja aikaa, kun taas esimerkiksi TikTok on markkinoinnin kannalta edullisempi ja tehokkaampi tapa saada näkyvyyttä.

– Moni yrittäjä vähättelee TikTokia ja ajattelee, että oma asiakaskunta ei ole siellä, mutta mielestäni siellä on kaikkien asiakaskunta. Eri ikäryhmien ihmiset käyttävät nykyään samoja palveluita. TikTok on tuonut meille tunnettuutta: esimerkiksi messuilla käydessä moni tietää meidät juuri TikTokin kautta.

– Jotkut asiakkaat myös kertovat löytäneensä meidät paremmin TikTokin kuin Googlen kautta. Uudistamme verkkokauppa-alustaa parhaillaan, ja silloin sivuista on tulossa paremmin hakukoneoptimoidut.

Myös somessa yrittäjät haluavat pelkän tuotemarkkinoinnin lisäksi jakaa tietoa.

– Jaamme videoilla tai live-lähetyksissä tietoa esimerkiksi lävistysten komplikaatioista ja vastailemme yleisiin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin. Seisomme ylpeästi tuotteiden takana ja kerromme, keitä olemme ja mitä osaamme. Läpinäkyvä tiedon jakaminen on tuonut meille luotettavuutta: asiakkaat tietävät, että meillä on hyvät tuotteet ja hyvä palvelu.

Some mahdollistaa myös matalan kynnyksen markkinointikokeilut.

– Olemme kertoneet some-kanavilla esimerkiksi tekevämme tilausta Yhdysvalloista tietyltä valmistajalta, ja asiakas on voinut tilata itselleen koruja valmistajalta samalla.

Apua Uusrityskeskuksesta, Digiportailta ja Mikseistä

Vielä pari vuotta sitten Paakkarilla ja Konstilla ei ollut minkäänlaista käsitystä, miten verkkokauppaa tehdään. Osakeyhtiön perustamisessa heitä auttoi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus, josta vinkattiin Digiportaat-hankkeen koulutuksista ja digisparrauksesta.

– Koulutuksissa käytiin läpi muun muassa toimivaa verkkokauppapohjaa ja vinkkejä tuoteteksteihin, kuviin, digimarkkinointiin sekä myyvään verkkokauppaaan. Myös Googlen työkaluja ja analytiikkaa opeteltiin. Verkkokaupan rakentamisesta ei olisi tullut mitään ilman Digiportaiden koulutusta ja sparrausta, tai ainakin se olisi ollut paljon hitaampaa, Paakkari ja Konsti kiittävät.

Lisäksi verkkokauppiaaksi ryhtyminen on vaatinut paljon itseopiskelua.

– Paljon on kahlattu nettiä ja opeteltu, miten oma verkkokauppa rakennetaan, esimerkiksi lisätään kauppaan toimituksia ja muita palasia. Työmäärä on ollut todella iso, mutta meitä on motivoinut kova oppimisen jano. Jos nämä asiat eivät kiinnostaisi, ei bisneskään lähtisi käyntiin.

LuxJewelle on mukana myös Mikkelin verkkokauppiasklubissa, jossa verkkokauppaa tekevät yritykset jakavat tietoa ja vertaistukea toisilleen. Hyvänä tukena on ollut myös yritysneuvoja Sari Kujala Mikseiltä.

– Sarin kanssa olemme olleet koko ajan yhteydessä ja meille on tullut tiivis side. On sellainen olo, että aina voi soittaa. On hienoa, että Mikkelissä uudelle yrittäjälle annetaan paljon tukea.

Ulkomaillakin on markkinarakoa

Osaltaan yrityksen kasvun on mahdollistanut ensimmäinen työntekijä, joka on työskennellyt LuxJewellessä syksystä 2022 ja vastaa muun muassa mainonnasta, some-sisällöistä ja -yhteistyökumppaneista sekä asiakaspalvelusta. Työntekijän palkkaamiseen on saatu puolentoista vuoden mittainen palkkatuki.

– Isomman volyymin verkkokauppa tarvitsee työntekijän, sillä jos yrittäjät tekevät myös muuta työtä, omat voimat eivät riitä. Verkkokauppaa ei myöskään voi tehdä “siinä sivussa”, koska muuten se ei kehity.

Hanna Paakkari tekee edelleen lähes kokopäiväisesti tatuointeja ja Eveliina Konsti lävistyksiä Mikkelissä. Yrittäjät ottavat työaikaa verkkokaupalle sieltä mistä ehtivät.

– Olemme kuitenkin hieman vähentäneet muita asiakastöitä, jotta verkkokaupan kehitykselle jää aikaa. On tärkeää, että verkkokauppaa ei päästä remissioon. Isoin homma on, että sitä käydään koko ajan läpi ja myllytetään sisältä: teemme mainosmateriaaleja, uusimme tekstejä ja otamme uusia kuvia.

Seuraavaksi ajatus on laajentaa verkkokauppa kansainväliseksi.

– Palvelemaan EU-alueen kuluttajia, jotka etsivät koruja EU-alueelta. Meidän tyyppisiä verkkokauppoja on maailmallakin vain muutamia, joten markkinarakoa on myös ulkomailla.

Verkkokauppa löytyy osoitteesta luxjewelle.com.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti
Verkkokaupan kuva: Kuvakaappaus LuxJewellen verkkosivuilta.

Digiportaat sai jatkoa!

Uudessa hankkeessa on jälleen tarjolla lyhyitä osaamisen kartoittamista, digineuvontaa ja sparrausta, täsmäkoulutuksia, kaikille avoimia ja maksuttomia digi-infoja ja verkkokauppiaille oma kasvupolku.  Digiportaat – Asiakaslähtöisempää digitaalista liiketoimintaa -hanke vastaa eteläsavolaisten yritysten tarpeeseen parantaa digitaalisessa liiketoiminnassa menestymisen valmiuksia.  

 

Digitaalisten valmiuksien kehittämisen merkitys korostuu haastavassa maailmantilanteessa, jossa yritysten kyky uudistua ja tehdä rohkeita – mutta dataan ja tietoon – perustuvia avauksia kohti uusia markkinoita on välttämätöntä.” 

 

Aiemmissa hankkeissa yrityksiltä kerättyjen tietojen perusteella on tunnistettu eteläsavolaisten yritysten tarve kehittää erityisesti digitaalisen markkinoinnin ja myyntikanavien hyödyntämiseen liittyvää osaamistaan. Teknisesti orientoitunut koulutus ei yksin riitä, sillä digitaalisessa liiketoiminnassa menestyksen tae on asiakaskokemukseen panostaminen. Systemaattinen asiakasymmärryksen huomioiminen ja asiakaskokemuksen johtaminen kulkee punaisena lankana Digiportaiden tulevissa koulutuksissa ja sparrauksissa. 

 

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy (Xamk), Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Savonlinnan Hankekehitys Oy ja ProAgria Etelä-Savo. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus ESR+ -ohjelmasta. 

 

Tutustu www.digiportaat.fi 

 

Lisätietoja:

Emmi Liikanen

emmi.liikanen@mikseimikkeli.fi tai 044 359 8656  

 

Sari Kujala
sari.kujala@mikseimikkeli.fi tai 050 435 5172


Digiportaat – asiakaslähtöisempää digitaalista liiketoimintaa -hanke 1.9.2023-31.8.2025.