Tutkijaryhmän perustama savonlinnalainen NMR Technologies sai Runar Bäckströmin säätiöltä 20 000 euron apurahan juomaveden mangaanipitoisuuden jatkuvaan mittaukseen kehittämänsä teknologian viimeistelyyn.
Vuonna 2024 Savonlinnaan rekisteröity yritys kehittää kustannustehokasta erikoismittauslaitetta, joka soveltuu niin vesilaitosten kuin prosessiteollisuudenkin tarpeisiin. Mittalaitteen käyttö ei vaadi kemikaaleja, käyttö on helppoa ja laite on hinnaltaan kohtuullinen hankkia.
”Laitteemme uusin versio on valmistumassa. Se tulee olemaan testikäytössä Kuopion ja Savonlinnan vesilaitoksilla. Testikäytössä on ollut kooltaan suurempi laite kuin mitä haluaisimme tarjota asiakkaillemme, joten jatkamme laitteen kehittelyä apurahan turvin. Suunnittelemme parhaillaan markkinoille tulevaa laitetta ja sen kokoonpanoa”, toimitusjohtaja FT Yrjö Hiltunen sanoo.
Tuotekehitys vaatii eri rahoituslähteitä ja kumppanuuksia
Hiltunen muistuttaa, että tutkimustyötä voi tehdä pitkälti omin voimin, mutta teollisen mittakaavan käyttöön tulevan laitteiston kehittämisessä tarvitaan erityyppisiä kumppanuuksia ja monia rahoituslähteitä.
”Runar Bäckströmin säätiö rahoittaa startup-vaiheessa olevia innovatiivisia yrityksiä, joten se oli meille tuotekehityksen tähän vaiheeseen optimaalinen. Meillä on meneillään Ely-keskuksen rahoittama kehityshanke ja vireillä on muun muassa VVY:n eli Vesilaitosyhdistyksen suuntaan rahoitushankkeen valmistelu. Kartoitamme myös kansainvälisen kaupan aloitukseen rahoitusta.”
Yritystä etsii lisää testikäyttäjiä laitteelleen ja toivoo löytävänsä yhteyksiä myös laitevalmistajiin.
”Kuopion Vesi on meille hyvä kumppani, koska heillä on käytössään oma laboratorio, mikä auttaa mangaanipitoisuuksien mittauksiin liittyvän taustatiedon keräämistä. Lisäksi kartoitamme tuotannollisia yhteistyökumppaneita, jotka pystyvät valmistamaan teollisen mittakaavan mittauslaitteistoja.”
Rahoituksen haku on tuotekehitys-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa jatkuvaa toimintaa.
”Laitteistokehitys on rahoitusintensiivistä. Tarvitaan erilaisia välineitä ja laitteistoja ja kaikki maksaa. Kun yhdestä rahoituksesta tulee päätös, seuraavaa on jo haettava ja siinä samalla on hoidettava myös myyntiä.”
Yrityksen nimi viittaa ydinmagneettiseen resonanssiin, jota hyödynnetään myös lääketieteellisessä magneettikuvauksessa. Omalla innovaatiollaan yritys lisää asiakkaidensa lopputuotteen laatua, vähentää ympäristön kuormitusta ja energian kulutusta. Oman innovaatiotoiminnan lisäksi yritys myös konsultoi asiakkaitaan.
Yritystä pyörittää neljän tutkijataustaisen asiantuntijan ryhmä, jolla on vuosien kokemus NMR-teknologiasta ja toimimisesta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin tutkimus- ja kehityshankkeissa. Yritys toimii Savonlinnan teknologiapuiston kuitulaboratorion yhteydessä.
Yritykset voivat hyötyä eri säätiöiden rahoituksesta
Etelä-Savon aktivaattorit -hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä muistuttaa, että eteläsavolaisten yritysten kannattaa muistaa myös säätiöt yhtenä mahdollisena tutkimus- ja tuotekehitystyön rahoittajana. Valtakunnallisten isojen säätiöiden lisäksi on myös useita alueellisia rahoituslähteitä, joista rahoituksen hakemista kannattaa harkita.
”Runar Bäckströmin säätiöltä voi hakea rahoitusta kerran vuodessa loka-joulukuussa. Säätiö on hyvä rahoituslähde yrityksille, jotka kehittävät korkean teknologian ratkaisuja ja palveluja”, Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kuvaa.
Runar Bäckströmin säätiö tukee keksintöjä, jotka edistävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Säätiö myöntää vuosittain apurahoja yksityishenkilöille, työryhmille, yrityksille ja yhdistyksille. Säätiön apurahahaku on auki loka-joulukuussa. Helmikuussa 2026 säätiö myönsi 15 hakijalle 20 000 euron apurahan. Vuonna 1902 Kotkassa syntynyt Runar Bäckström oli diplomi-insinööri, insinöörieversti ja sotatalouspäällikkö, joka työskenteli johtajana monissa kansainvälisissä teollisuusyrityksissä ja puheenjohtajana useiden yritysten hallituksissa.
”Eteläsavolaisen yritysten kannattaa myös muistaa, että monet isot valtakunnalliset säätiöt ja rahastot, kuten Koneen Säätiö tai Työsuojelurahasto, voivat olla varteenotettavia yrityksen miettiessä tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Lisäksi meillä on itäsuomalaisia ja paikallisia rahoituslähteitä, kuten Suur-Savon Energiasäätiö, sanoo Niittuaho-Nastolin, jonka koordinoima maakunnallinen Etelä-Savon aktivaattorit -hanke auttaa yrityksiä etenkin teknologiainvestointeihin, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa.
Säätiörahoituksesta lisätietoa esimerkiksi sivustolta: https://saatiotrahastot.fi/
Lisätietoja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi, 0440 361 615 (Mikkelin seutu)
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, yrityskehittäjä Anne Honkanen, anne.honkanen@mikseimikkeli.fi, 040 571 6681 (Pieksämäki)
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, yrityskehittäjä Raija Heimonen, raija.heimonen@mikseimikkeli.fi, 040 544 0894 (Savonlinna)
Etelä-Savon aktivaattorit -hankkeen avulla vahvistetaan alueen elinkeinopalveluissa ”jalkatyötä” ja kohdennetaan resursseja kehityshaluisten yritysten ja tarpeiden tunnistamiseksi ja tukemiseksi. Kehityshaluisille yrityksille tarjotaan keinoja tarttua TKI-toiminnan vahvistamiseen matalalla kynnyksellä hankkeen monipuolisten toimenpiteiden avulla. Kehittämistoimenpiteet ovat avoimia jokaiselle maakunnan pk-yritykselle. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Itä-Suomen elinvoimakeskus. Osarahoittajia ovat Mikkelin seudun rahasto sekä Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit.
