Viisi vuotta sitten perustettu ja toukokuussa 2021 toimintansa käynnistänyt Etelä-Savon pääomasijoitusrahasto (South Savo Growth Fund Ky) on löytänyt paikkansa voimakasta kasvua ja kansainvälisyyttä tavoittelevien nuorten yritysten rahoittajana.
Etelä-Savo oli kolmen ensimmäisen maakunnan joukossa, kun alueellisia pääomarahastoja alettiin perustamaan. Mukaan lähtivät Etelä-Savon ELY-keskus, alueen merkittäviä yrityksiä sekä Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit. Rahaston sulkemiseen mennessä saatiin kokoon 3,6 miljoonan euron rahoituspotti. Ensisijoituskausi päättyy tämän vuoden lopussa, ja jatkosijoituskausi kestää seuraavat viisi vuotta.
Rahastoa hallinnoivan Redstone VC:n toimitusjohtaja, pääomasijoittaja DI Kaj Hagros arvioi tuloksia sanomalla, että rahaston keskeinen hyöty on vauhdittaa 15 yritystä kasvuun ja kohti kansainvälisiä markkinoita.
”Rahaston ansiosta Etelä-Savoon on perustettu uusia yrityksiä, joista osa on lähtenyt kasvamaan merkittävästi. Mukana olevista 15 yrityksestä osan liikevaihto on kasvanut sijoituksen aikana 50-100 prosenttia ja keskimäärinkin 20 prosenttia. Varhaisen vaiheen pääomasijoitus on helpottanut yrityksiä täyttämän oman pääoman vaatimuksen niiden hakiessa rahoitusta esimerkiksi ELY-keskuksesta tai Business Finlandilta.”
Maakunnallisen pääomarahaston merkittävä tehtävä on ollut lisätä niin sanottua vivutusvaikutusta, eli tuoda maakuntaan merkittävää lisärahoitusta.
”Vivutusta on kolmenlaista. Osa yrityksistä on saanut pääomasijoituksen ansiosta julkista rahoitusta, mikä on kaksinkertaistanut niiden kehittämisrahoituksen. Mikäli yritykset onnistuvat hankkimaan jatkorahoituskierroksella lisärahoitusta, ne voivat jopa nelinkertaistaa alkuperäisen alueellisen pääomarahoituksen osuuden. Vahvaan kasvuun lähteneet yritykset voivat aikanaan myös moninkertaistaa työntekijämääränsä, hyvässä tapauksessa jopa kymmenkertaistaa liikevaihtonsa ja ja tuottaa alueelle verotuloja, jotka voivat olla jopa moninkertaiset alkuperäiseen sijoitukseen verrattuna. Alueelle kotiutettava rahoitus voi siis kasvaa ja kertautua yrityksen elinkaaren eri vaiheissa.”
Sijoituksia vauhdittavat kehitystyötä
Etelä-Savon pääomarahaston rahoittamien yritysten joukossa Kaj Hagros näkee jo nyt jopa kansainväliseen kasvuun eväitä omaavia yrityksiä.
”Sovelluskehitystä ja erilaisia digitaalisia ratkaisuja tuottava Metatavu on mukavassa kasvussa. ElvySensen langattomalla uniapnean testausmenetelmällä on vahvaa potentiaalia kansainvälisillä markkinoilla. Aurora Powertrains on kehittänyt kansainvälisiä markkinoita kiinnostavan sähkövoimansiirtojärjestelmän. Unique Docks toi markkinoille kierrätettävästä muovista tehdyt laiturimoduulit, joissa yhdistyvät ympäristöystävällisyys ja kierrätys. Terapiapalveluja tuottava Silmuke on myös vahvassa kasvussa. Myös tekoälypohjaista viestintäassistenttia kehittävä Lyyli AI on kiinnostava yritys. Voi olla, että rahoituksen saaneiden yritysten määrä nousee vielä yhdellä eli kuuteentoista vuoden loppuun mennessä.”
Hagros on myös seurannut maakuntaan muodostunutta sähköisen kevyen liikenteen klusteria, jonka yritykset ovat saaneet pääomarahastosijoituksia.
”Miksei on tehnyt tärkeää työtä klusterin rakentamisessa ja yritysten houkuttelemisessa alueelle. On myös hyvä, että yritykset ovat tunnistaneet omat vahvuusalueensa ja tekevät yhteistyötä. Tästä ovat hyvä esimerkki samassa hallissa tiivistä yhteistyötä tekevät Aurora Powertrains ja Viva Electric Jets.”
Korkeakoulut synnyttävät uusia startup-yrityksiä
Kaj Hagros on seurannut kasvuyritysten elinkaaria yli 25 vuotta toimiessaan pääomasijoittajana ja yritysjohdossa Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Hän on ollut muun muassa mukana yli 100 aikaisen kasvuyrityksen sijoituksissa. Hän on nähnyt vuosien varrella, miten etenkin korkeakouluista lähteneiden teknologiainnovaatioiden pohjalta syntyy kasvuyrityksiä, joiden tuotteilla ja palveluilla on kansainvälistä kysyntää.
”Olisi tärkeää, että Etelä-Savoon syntyisi enemmänkin teknologia-alan startup-yrityksiä. Korkeakouluissa tehdään teknologisia innovaatioita, joita pitäisi kaupallistaa kansainvälisille markkinoille. Kuitenkin tutkijatkin joutuvat hakemaan koko ajan rahoitusta omalle työlleen. Väittäisinkin, että tarvitaan asennemuutosta sen ymmärtämiseksi, että yrittäjän arki ei välttämättä ole sen turvattomampaa kuin tutkijoiden. Korkeakoulujen suojissa on turvallista tehdä tuotekehitystä, jonka varaan voi syntyä kasvuyrityksiä. Rahoitusinstrumentteja löytyy tähän tueksi.”
Alueellisen rahaston jatkoa visioidaan
Alueellisen pääomasijoitusrahaston tulevaisuuden kehittämisnäkymiä pohditaan parhaillaan. Kaj Hagros sanoo, että jatkon ratkaisevat julkisen sektorin päättäjät. Hän kuitenkin muistuttaa, että yksittäisiä sijoittajia kiinnostaa usein sijoitusten tekeminen kotiseuturakkauden nimissä.
”Itä-Suomi tarvitsee uutta potkua ja uusia avauksia. Kun sijoittaja tekee valintaa 10 000 rahastovaihtoehdon välillä, päätös voi syntyä, jos hän kokee oman maakuntansa menestymisen olevan hänelle lisäkannustin. Moni itselleen tärkeään maakuntaan identifioituva sijoittaja puntaroi tuottoa ja vaikuttavuutta tehdessään päätöksiä. Hän saattaa hyväksyä myös sen, että alueellisen pääomasijoitusrahaston tuotto voi jäädä alhaisemmaksi kuin globaalin rahaston.”
Miksei keskeisessä roolissa rahaston synnyssä
Kaj Hagros on tehnyt tiivistä yhteistyötä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Hän nostaa esille etenkin yrityskehittäjä Marjo Niittuaho-Nastolinin.
”Marjon rooli on ollut huikea. Hän on terhakkain tekijä, mitä vastaani on tullut. Hän oli mukana perustamassa alueellista pääomarahastoa. Hän myös metsästää uusia yrityksiä alueelle sen ulkopuolelta. Monista sijoituskohteista on tullut häneltä vinkkejä.”
Hagros arvioikin, että Miksei on hyvä esimerkki siitä, miten julkinen ja yksityinen puoli voivat tehdä yhteistyötä yritysten hyväksi.
”Haluaisin rohkaista eteläsavolaisia tekniikan ja tuotekehityksen ammattilaisia perustamaan rohkeasti yrityksiä, sillä rahoitusinstrumentteja ja neuvontaakin löytyy.”
Pääomarahastosta tuli nopeasti tärkeä
Marjo Niittuaho-Nastolin arvioi, että Etelä-Savon pääomasijoitusrahasto lunasti nopeasti paikkansa tärkeänä työkaluna kasvuyritysten kehittämisessä.
”Viiden vuoden aikana rahastosta on saanut omaan kasvuunsa ja kansainvälistymiseensä tähän mennessä rahoitusta jo viitisentoista yritystä. Elinkaareen alkupäässä oleville, tiivistä tuotekehitystä tekeville yrityksille nämä sijoitukset ovat erittäin tärkeitä. Moni hakija on jäänyt ilmankin, sillä käytössä oleva rahoituspotti ei ole kuitenkaan suuren suuri.”
Redstone VC julkistaa rahastosijoitusten ansiosta luotujen uusien työpaikkojen määrän marraskuussa osana kaksi kertaa tehtävää raportointia.
”Rahasto on tukenut uusien yritysten syntymistä, yritysten muuttoa maakuntaan, uusien työpaikkojen luomista ja sillä on ollut merkittäviä vipuvaikutuksia. Joensuussa on arvioitu, että yksi sijoitettu euro on saattanut jopa viisinkertaistua. Ilman maakuntarahastoa tätä ei olisi tapahtunut.”
Kokeneena yrityskehittäjänä Niittuaho-Nastolin on tunnistanut sen, ettei uusilla yrityksillä yleensä ole omarahoitusta, mikä on edellytys monien rahoitusinstrumenttien hyödyntämiselle. Alueellinen pääomasijoitusrahasto on ollut tässä äärimmäisen tärkeä työkalu, jolla on vauhditettu yrityksen alkutaivalta.
”Parhaillaan pohditaan, miten pääomasijoitusrahaston toimintaa voisi kehittää edelleen. Kannattaisiko alueellisten rahastojen yhdistyä tai pitäisikö perustaa uusi vain mennäänkö nykyisellä rakenteella ja minkälaisia alueellisia rajauksia kannattaisi ylipäätään tehdä? Alueellisten rahastojen perustamista suunnitellaan nyt monilla uusilla alueilla. Etelä-Savo oli ns. ensimmäisessä aallossa ja nyt mietitään, mikä olisi seuraava askel, jotta saamme maakunnan elinvoimaa lisättyä.”
Taustaa:
Etelä-Savon pääomasijoitusrahasto (South Savo Growth Fund Ky) on sijoittanut 15 nuoreen siemen- ja kasvuvaiheen yritykseen. Ensisijoituskausi päättyy vuodenvaihteessa ja on mahdollista, että kohdeyritysten määrä kasvaa kuuteentoista. Myös jatkosijoituskausi kestää viisi vuotta. Rahaston sääntöjen mukaan sijoitus yhteen kohteeseen voi olla enimmillään 280 000 euroa. Tällaisia sijoituksia on tehty toistaiseksi kahteen yritykseen.
Mukana rahastossa ovat olleet Etelä-Savon ELY-keskus, joukko alueen merkittäviä yrityksiä sekä Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupungit. Rahastoon on sijoitettu 3,6 miljoonaa euroa. Rahastoa hallinnoi Redstone VC. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy koordinoi rahaston perustamista.
Etelä-Savon aktivaattorit -hankkeen avulla vahvistetaan alueen elinkeino-palveluissa ”jalkatyötä” ja kohdennetaan resursseja kehityshaluisten yritysten ja tarpeiden tunnistamiseksi ja tukemiseksi. Kehityshaluisille yrityksille tarjotaan keinoja tarttua TKI-toiminnan vahvistamiseen matalalla kynnyksellä hankkeen monipuolisten toimenpiteiden avulla. Kehittämistoimenpiteet ovat avoimia jokaiselle maakunnan pk-yritykselle. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. Osarahoittajia ovat Mikkelin seudun rahasto sekä Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit.
Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Lisätietoja
Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi, 0440 361 615
