Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten pitää olla eturintamassa vastuullisuusraportoinnissa, että ne pärjäävät kilpailutuksissa, hankintojen erityisasiantuntija Ilkka Liljander Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä sanoo.
Vastuullisuusraportointi tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että yritys kuvaa tämänhetkiset toimintatapansa ja linjaa, miten se toimii vastuullisesti ja vähentää päästöjä.
”Suomalaisyrityksille ovat tuttuja tilaajavastuulain säädökset, luottoluokitukset ja yrityksen jokapäiväisten asioiden hoitaminen hyvin. Yrityksissä noudatetaan työehtosopimuksia, työterveysasiat ovat kunnossa ja ympäristöasioista pidetään huolta. Lähtökohta vastuullisuusraportoinnille on hyvä”, Liljander arvioi.
Vastuullisuusasioiden raportointia edellytetään niin yksityisen kuin julkisen puolen kilpailutuksissa eri kokoisilta yrityksiltä, jopa yksinyrittäjiltä.
”Usein riittää vapaamuotoinen kuvaus, miten ympäristöön, talouteen ja henkilöstöön liittyviä asioita hoidetaan.”
Tärkeää on, että yritykset lähtevät liikkeelle ja alkavat kerätä dataa raportointia varten.
”Nyt kannattaa liikkua eteenpäin edes pienin askelin ennen kuin siihen pakottavaa lainsäädäntöä tulee.”
Laskelmien tekoon löytyy valmiita pohjia
Hiilijalanjälki lasketaan kuvaamalla raaka-aineiden saanti, toimitusketjut ja logistiikkareitit. Laskelmien tekoon on olemassa valmiita pohjia.
Pk-yritykseltä voidaan edellyttää alkuvaiheen päästölaskentaa (Scope 1 ja 2) eli selvitetään muun muassa energian käyttö ja kuvataan, miten sitä aiotaan vähentää. Isot yritykset voivat edellyttää alihankkijoiltaan myös vaativampaa päästölaskentaa (Scope 3), jolloin selvitetään, miten arvoketjua hallitaan.
”Näitä ei pidä säikähtää. Kyseessä ei ole mikään suuri urakka. Aloitetaan siitä, että kuvataan, mitkä asiat ovat yrityksessä tällä hetkellä jo hyvin ja minkälaisia toimia aiotaan tehdä jatkossa. Suomi on lähtenyt lainsäädännössään maltillisin vaatimuksin liikkeelle ja täällä voidaan edetä portaittain.”
Alihankkijoiden kannattaa olla hereillä
Myös eri toimialat etenevät omaa tahtiaan. Liljander muistuttaa, että esimerkiksi rakentamisen toimialalla ollaan jo pitkällä kiertotalouden ja materiaalien kierrätyksessä.
”Mikkelin seudulle on tulossa paljon sähköintensiivisiä rakennushankkeita. Pääurakoitsijat vastaavat kokonaisuudesta, mutta koko alihankintaketjun pitää pystyä raportoimaan sille vastuullisuusasiat. Ne, joilla vastuullisuusraportointi on kunnossa, voivat saada siitä kilpailuetua. Tämä voi myös vauhdittaa vastuullisuusraportoinnin kehittymistä.”
Raportointiin voi perehtyä koulutuksissa, joita järjestävät Miksein eri hankkeet, yrittäjäjärjestöt, kauppakamari ja kaupalliset toimijat. Liljander uskoo, että Mikkelin seudulla riittää jo paikallista osaamista pk-yritysten tueksi.
Kasvuun ja kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten kannattaa ennakoida ja laittaa vastuullisuusraportointinsa sellaiselle tasolle, että kilpailutuksiin osallistuminen on helppoa.
”Kun vastuullisuusraportointi on kunnossa, voi päästä mukaan esimerkiksi puolustusteollisuuden hankintaketjuihin, kansainvälisten yritysten sähköintensiivisiin rakennushankkeissa alihankkijaksi ja myydä tuotteitaan ja palveluitaan maailmalle.”
Ilkka Liljanderin vinkkejä vastuullisuusraportoinnin tueksi
Suomen yrittäjien verkkosivustolta: https://me.yrittajat.fi/vastuu-kannattaa/kestavyysraportointi-koskee-yha-useampaa-yritysta/
Keskuskauppakamarin verkkosivulta päästölaskuri: https://kauppakamari.fi/vastuullisuus/paastolaskuri-tyokalu/paastolaskuri/
Ekokompassin verkkopalvelu ja ilmainen opas: https://ekokompassi.fi/ymparistotyo-voi-olla-helppoa-nyt-myos-sen-raportointi/
Termejä
Hiilijalanjälki mittaa tuotteen, palvelun tai toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa eli paljonko kasvihuonekaasua tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.
Hiilikädenjälki kuvaa yrityksen toiminnan positiivisia ilmastovaikutuksia eli miten tuotteen, palvelun tai toiminnan avulla on saatu vältettyä kasvihuonekaasupäästöjä.
CDP antaa yrityksille standardoidun tavan ilmoittaa kyselylomakkeille ympäristövaikutuksistaan ja edistymisestään ympäristöasioissa. Teemoja: vertailuanalyysi ja jatkuva parantaminen, pääoman ja markkinoiden saatavuus, lainsäädännön noudattaminen, ympäristötoimien edistäminen, CDP-raportointi voi parantaa yrityksen mainetta ja brändiarvoa.
ESG, mittaristo, jolla yritys voi arvioida vastuullisuuttaan ja asettaa selkeitä tavoitteita.
ESRS, kestävän kehityksen raportointistandardi EU:n alueelle
CSRD, EU:n kestävyysraportointidirektiivi EU:n alueella toimiville yrityksille
GHG, standardi jota käytetään yritysten ilmastovaikutusten laskennassa. Standardi jakautuu kolmeen:
- Scope 1 kuvaa yrityksen suorat päästöt, kuten omien kiinteistöjen, energiantuotannon ja hallinnoimien ajoneuvojen päästöt.
- Scope 2 kuvaa ostoenergian tuotannon päästöt, kuten yrityksen hankkiman sähkön, höyryn, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannosta syntyvät päästöt
- Scope 3 kuvaa arvoketjussa syntyvät epäsuorat päästöt, kuten ulkoistetun logistiikan, jätehuollon, materiaalien hankinnan päästöt, liikematkustuksen ja myytyjen tuotteiden prosessoinnin. Yritys voi valita 15 kategoriasta keskeisimmät.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
