Savonlinnalainen NMR Technologies Oy sai Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston ensimmäiseltä kierrokselta viimeisen rahoituksen, eli se oli 16. rahoitettu yritys. Yritys on edelläkävijä, sillä tutkijoiden perustamat kansainväliseen kasvuun tähtäävät yritykset ovat olleet harvinaisia Etelä-Savossa.
Tutkijataustaisen savonlinnalaisen spin-off-yrityksen tavoitteena on kehittää kustannustehokas erikoismittalaite, joka soveltuu niin vesilaitosten kuin prosessiteollisuudenkin tarpeisiin. Mittalaite on likaantumaton, helppo ja luotettava käyttää ja hinnaltaan kohtuullinen hankkia. Laitteen käyttöön ei vaadi kemikaaleja, eikä se hajota otettuja näytteitä.
Yrityksen nimessä esiintyvä NMR-lyhenne (nuclear magneric resonance) tarkoittaa ylimagneettista resonanssia. Samaa ilmiötä hyödynnetään myös lääketieteellisessä magneettikuvauksessa. Omalla mittalaiteratkaisullaan savonlinnalaisyritys lisää asiakkaidensa lopputuotteen laatua, vähentää ympäristön kuormitusta ja energian kulutusta.
Pohjana vuosikymmenten osaaminen
NMR Technologies Oy työllistää tällä hetkellä neljästä osakkaasta kaksi täysipäiväisesti. Vuosi sitten Savonlinnaan rekisteröidyn yrityksen mittalaitteen takana on yli 15 vuoden kehittely.
FT Yrjö Hiltunen (kuvassa oikealla) on työskennellyt yliopistoissa professorina ja tutkijana sekä ollut mukana useissa tutkimuksen pohjalle perustetuissa spin-off-yrityksissä. NMR-teknologiaan perehtymisen hän aloitti yli 40 vuotta sitten. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän työskenteli Savonlinnan teknologiapuiston kuitulaboratoriossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin tutkimus- ja kehityshankkeissa.
”Kun on työskennellyt pitkään tutkijana, oma yritystoiminta tuo konkretiaa tekemiseen. Haluan kehittää laitteen valmiiksi ja olemme jo patentoineet siihen liittyvää teknologiaa. Uskon, että elämänkokemus antaa tekemiseen näkemystä ja auttaa varautumaan myös riskeihin. Koen, että yritystoiminta tuo elämääni uusia positiivisia merkityksiä. ”
TkT Matti Karvoseen (kuvassa vasemmalla) Hiltunen tutustui kuitulaboratoriossa Green Growth -hankkeessa. Karvosellakin on pitkä tutkijan ja opettajan ura. Hän on perehtynyt tuotantotalouteen ja erityisesti aineettomaan pääomaan ja IPR-oikeuksiin, joiden merkitys on kasvanut yritysten kansainvälisessä liiketoiminnassa. Karvonen on ollut myös kaupallistamassa patenttianalytiikkaohjelmistoa intialaisen yhteistyökumppaninsa kanssa kymmenisen vuotta sitten. Karvonen siirtyi oman yrityksen palvelukseen Xamkin palkkalistoilta.
”Minusta on tärkeää saada kehitteillä oleva mittalaitteemme aihiosta valmiiksi tuotteeksi, joka kiinnostaa kansainvälisiäkin asiakkaita. Laitteella on monia mahdollisia käyttökohteita eri toimialoilla, mutta keskitymme aluksia kahteen toimialaan.”
TkT Ekaterina Nikolskaya (kuvassa keskellä) tuli Suomeen viitisentoista vuotta sitten töihin ja on siitä asti tehnyt yhteistyötä Yrjö Hiltusen kanssa, joka myös ohjasi hänen väitöskirjansa. Nikolskaya työskentelee tällä hetkellä Xamkin palkkalistoilla.
”Aloitin jo yliopistossa NMR-teknologian opiskelun ja tutkimuksen parisenkymmentä vuotta sitten. Kehitin väitöskirjassani biopolttoaineille online-järjestelmän ja mittalaitteen.”
Neljäs osakas on DI Jukka Silvennoinen, joka on erikoistunut prosessiteknologiaan ja omaa myyntiosaamista. Yrityksen hallitukseen on tulossa laajaa osaamista. Lisäksi yrityksellä on yhteistyöverkosto, johon kuuluu merkittäviä kansainvälisillä markkinoilla toimivia suomalaisyrityksiä.
Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston tekemä 100 000 euron sijoitus mahdollisti sen, että yritys sai Etelä-Savon ELY-keskuksen hankerahoituksen kehittääkseen mittalaitteen valmiiksi tuotteeksi.
”Pääsemme nyt kehittämään laitetta täysipäiväisesti, saamme hyödynnettyä muotoiluosaamista, kartoitettua markkinoita ja käynnistettyä myyntiä. Tavoitteena on kehittää pieni, kevyt ja monikäyttöinen mittalaite”, Hiltunen ja Karvonen kuvaavat.
Laitetta on jo testattu teollisessa ympäristössä
Mittalaite soveltuu monien toimialojen käyttöön, mutta alkuvaiheessa kehittelijätiimi keskittyy ratkaisemaan kahta ongelmaa. Asiakaskuntaa arvioidaan löytyvän kotimaan lisäksi eri puolilta maailmaa.
Viimeaikaiset tieteelliset julkaisut ovat osoittaneet, että juomaveden korkea mangaanipitoisuus voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Mangaanin mittauksessa perinteisesti käytettävät mittausmenetelmät ovat kalliita, niissä käytetään kemikaaleja ja laitteiden huoltovaatimukset ovat raskaita. Online-menetelmiä ei ole vielä käytössä.
Mangaanin suositellut raja-arvot ovat tiukkenemassa kansainvälisestikin ja niistä voi tulla myös velvoittavia, joten vesilaitoksille kaivataan uusia tapoja mittaukseen. Suomalaisyritykselle tämä voi avata tietä kansainvälisille markkinoille.
Yrityksellä on jo ollut Kuopion vesilaitoksella testikäytössä laite, josta kehitetään ensi kevääksi uutta versiota. Tavoitteena on kehittää kustannustehokkaasti valmistettava, helposti siirreltävä ja käytettävä mittalaite.
”Nyt mangaanipitoisuuksia saatetaan mitata vain neljä kertaa vuodessa kunnallisissa vesilaitoksissa, ja näytteet lähetetään laboratorioihin tutkittavaksi. Me haluamme tuoda käyttöön laitteen, jolla voidaan mitata tulevan ja lähtevän veden mangaanipitoisuuksia jatkuvasti, kätevästi ja kustannustehokkaasti. Jos eri maissa aletaan vaatia jatkuvaa mittausta, me olemme silloin vahvoilla”, Hiltunen ja Karvonen sanovat.
Selluteollisuus hyötyy laiteinnovaatiosta
Toinen valituista käyttötarkoituksista soveltuu selluteollisuuteen. Tavoitteena on nostaa selluteollisuuden tuotannon laatua ja säästää prosessissa kuluvaa energiaa. Tällä hetkellä selluteollisuudessa käytetyt kuituanalysaattorit ovat Hiltusen ja Karvosen arvion mukaan käytössä monimutkaisia, herkkiä häiriöille ja kalliita.
NMR Technologies Oy ratkaisee nykyongelmia mittalaitteellaan, joka on huoltovapaa, likaantumaton ja reaaliaikainen. Lisäksi sen käyttö tuo kustannussäästöjä.
”Kun sellukuitua jauhatetaan teollisuudessa, siinä kuluu paljon energiaa. Laitteemme mittaa sellukuidun ja veden vuorovaikutusta jauhatusprosessissa. Mittauslaitteemme käyttö ei vaadi kemikaaleja eikä mittalaitetta tarvitse pestä jopa puoleen vuoteen, mikä on poikkeuksellista.”
Edelläkävijäyritys näyttää tietä muille
Hiltunen muistuttaa, että pääomarahoituksen saaminen oli yritykselle edellytys sille, että rinnalle saatiin Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama kehittämishanke.
”Hankkeen aikana on tavoitteena saada ensimmäinen teollinen versio tuotteesta valmiiksi ja kasvattaa ydintiimimme kokoa. Meillä on jo nyt vireillä jatkorahoitusneuvotteluja, että pääsemme varmistamaan pitkän tähtäimen rahoituspohjan tuotekehitykselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Meillä tavoitteena on tehdä kansainvälistä b-2-b-liiketoimintaa eli myymme teollisten standardien mukaista, design-osaajien viimeistelemää tuotettamme ja siihen liittyviä palveluja yrityksille ja julkisen puolen toimijoille.”
Hiltunen ja Karvonen uskovat, että Xamkin aluillaan olevista keksintö- ja innovaatioaihioista voi syntyä lisää spin-off-yrityksiä eli tutkimuslähtöisiä kasvuyrityksiä.
”Meillä on pitkä tutkijatausta, patentteja ja tuotekehitystyötä. Tässä ympäristössä syntyy koko ajan uutta osaamista. On tärkeää saada aikaan tutkimuslähtöisiä aihioita ja niistä uutta liiketoimintaa joko olemassa oleville yrityksille tai uusille yrityksille. Uskon, että piakkoin esille nousee 3-4 uutta spin-off-aihiota. Olisi hyvä, jos nuorten tutkijoiden käytössä olisi liiketoimintaneuvontaa jo alkuvaiheessa”, Karvonen kuvaa.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin muistuttaa, että Etelä-Savon aktivaattorit hanke tukee eteläsavolaisia yrityksiä mm. rahoituksen hakemisessa jatkossakin, aina kesään 2027 saakka.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi, puh. 0440 361 615
Etelä-Savon aktivaattorit -hankkeen avulla vahvistetaan alueen elinkeino-palveluissa ”jalkatyötä” ja kohdennetaan resursseja kehityshaluisten yritysten ja tarpeiden tunnistamiseksi ja tukemiseksi. Kehityshaluisille yrityksille tarjotaan keinoja tarttua TKI-toiminnan vahvistamiseen matalalla kynnyksellä hankkeen monipuolisten toimenpiteiden avulla. Kehittämistoimenpiteet ovat avoimia jokaiselle maakunnan pk-yritykselle. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. Osarahoittajia ovat Mikkelin seudun rahasto sekä Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
