Uudistuneen viitostien varteen vuonna 2019 valmistunut Ponssen Mikkelin huoltokeskus kuuluu yhtiön monipuolisimpiin alueellisiin yksiköihin. Mikkelissä tarjotaan asiakkaille kattavia huolto-, myynti- ja koulutuspalveluja.
Ponssella on valtakunnallinen huoltokeskusten verkosto kotimaassa. Mikkelin noin 1400 neliömetrin toimitiloissa on huoltopaikat kolmelle metsäkoneelle ja pesuhalli. Palveluja tarjotaan kaikille konetyypeille. Uusi toimitila kaksinkertaisti työpaikkojen määrän kahteenkymmeneen.
”Mikkelin keskuksemme on niin sanottu viiden tähden hotelli eli meillä on tarjolla täällä kaikki toiminnot, kuten tietojärjestelmäneuvonta ja huoltopalvelut, joita ei kaikissa yksiköissä ole”, noin 20-vuotisen uran Ponssella tehnyt varaosamyynnin päällikkö Janne Lavonen kuvaa. Mikkelissä asuva Lavonen vastaa Etelä-Suomen varaosamyynnistä.
Ponsse on tarjonnut Mikkelissä huoltopalveluja jo yli 30 vuotta. Uusi huoltokeskus kasvatti korjaamokapasiteettia, lyhensi huollon läpimenoaikoja ja nopeutti varaosapalvelua entisestään.
Mikkelin alueella arvioidaan olevan noin kolmisen sataa asiakkuutta. Mikkelin yksikkö toimii yli 150 kilometrin toimintasäteellä, jonka rajakuntiin kuuluvat Kangasniemi, Mäntyharju ja Savitaipale.
Huoltokeskuksessa työskentelee 11 asentajaa. Hallissa työtään tekee kahdeksan asentajaa. Heidän lisäkseen kolme asentajaa työskentelee kentällä liikkuen huoltoautoilla.
”Toimimme aina itärajalle saakka. Yksi asentajistamme asuu Savonlinnassa ja tekee huoltoja sieltä käsin hyvin varustellulla huoltoautolla.”
Kolmisen vuotta yhtiön palveluksessa työskennelleen huoltoesimies Marko Roposen tiimi keskittyy varmistamaan, että metsäkoneyrittäjät pystyvät keskittymään työhönsä metsissä ilman katkoksia.
”Huoltoautomme ovat kuin ambulansseja. Ne käyvät kohteissa tekemässä toiminnallisia huoltoja ja säätöjä, eli asentajat varmistavat, että koneet toimivat optimaalisesti. Avoimissa ovissa 1.11. on esillä myös yksi huoltoautoistamme.”
Huoltopalvelut kaiken keskiössä
Ponssen metsäkoneet ovat ns. yleiskoneita eli ne pystyvät tekemään monenlaisia tehtäviä. Pienemmät mallit ovat käteviä metsän harvennuksessa ja suurempia koneita käytetään yleiskoneina harvennus- ja päätehakkuissa.
Metsäkoneille kiireisintä aikaa on talvi. Sesonki alkaa ensilumen sadettua maahan ja päättyy pääsiäisen tienoilla. Talvella metsäkoneet pääsevät helpommin myös haastavissa paikoissa sijaitseviin korjauskohteisiin.
Palvelua varmistaa Mikkelissä myös kolme varaosamyyjää, ja heillä on käytössään kattava varaosavarasto. Huoltokeskuksessa on myös myymälä, josta asiakkaat voivat täydentää omia varastojaan.
”Yksi myyjistä tekee osana työtään toimituspalvelumyyntiä eli hän kuljettaa asiakkaille metsäkoneiden kulutustarvikkeita, hyllyttää ne asiakkaiden tiloihin ja tuo esimerkiksi tyhjät öljykanisterit kierrätykseen ja teräketjut paikalliselle alihankkijalle teroitettavaksi”, Lavonen kuvaa.
”Huolto- ja varaosatiimi tekee kaikkensa, että yrittäjä voi keskittyä omaan työhönsä. Metsäkoneet ovat isoja investointeja, joten haluamme varmistaa, että ne eivät seiso turhaan työmailla.”
Ponssella työskentelee koko maassa 5-6 huoltoneuvojaa, jotka vastailevat asiakkaiden kysymyksiin kotimaan lisäksi myös Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yksi huoltoneuvojista tekee työtään Mikkelistä käsin.
”Hän vastaa puhelimessa asiakkaiden kyselyihin ja antaa vinkkejä koneen käyttöön. Hän voi myös ottaa etäyhteyden metsäkoneisiin ja analysoida vikoja. Hän myös avustaa hallimekaanikkoja ja laittaa tehtaalle tietoa käytännön työssä tulevista kehitysideoista.”
Asiakkaat kiittelevät sijaintia
Huoltokeskuksella on käytössään noin 1400 neliömetriä, josta ison osan käyttävät kolmelle metsäkoneelle suunniteltu huoltohalli ja pesuhalli. Rakennusta ympäröi hulppea tontti, jolle lisärakentaminen onnistuu, jos siihen tulee tarvetta. Tontin perustamiskustannukset jäivät kohtuullisiksi, koska Visulahdessa maapohja on luontaisesti hyvä rakentamiseen.
”Asiakkaamme arvostavat sitä, että tänne Mikkelin Visulahteen on helppoa tulla. Metsäkoneyrittäjille on tärkeää, että koneiden siirtokulut jäävät minimiin, ja hallihuoltovälit ovat pitkiä. Tämä seutu on erittäin merkittävä valtakunnallisestikin metsäteollisuuden näkökulmasta”, Roponen kuvaa.
Varsinaista konemyyntiä tekee Mikkelistä käsin yksi aluemyyntipäällikkö, jolle kuuluu Mikkelin lisäksi Kouvolan alue.
”Hän liikkuu paljon maastossa ja käy katsomassa vaihtoon tulevat koneet. Monesti itse konekauppaakin tehdään asiakkaan luona savotalla tai asiakkaan tiloissa.”
Visulahdesta löytyy myös koulutustiloja asiakaskoulutuksille. Koulutuskäytössä hyödynnetään simulaattoreita, joiden avulla saa tuntumaa koneiden käyttöön kentällä. Koulutusta varten on myös matkakäyttöön soveltuvia. ns. matkasalkkusimulaattoreita.
”On tärkeää kouluttaa asiakkaita käyttämään koneita mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti”, Lavonen ja Roponen korostavat.
Sisäinen auditointi pitää hereillä
Ponssen toiminnan kehittämistä vauhditetaan sisäisellä ESW-auditointimenetelmällä. Kullakin toimipisteellä on oma tähtiluokituksensa.
”Me olemme täällä Mikkelissä saaneet täydet viisi pistettä. Laakereilla ei täälläkään voida levätä, sillä kriteeristö tiukkenee koko ajan. Sisäinen auditointi varmistaa, että kehitämme porukalla toimintaamme ja valvomme sitä. Auditoinnin tukena ovat käsikirja ja siitä laadittu ohjelmisto”, Lavonen kertoo.
Ponsse tunnetaan kasvollisena perheyrityksenä. Lavonen ja Roponen kokevat, että yhtiön johtoporras toimii lähellä työntekijöitä, on tavoitettavissa helposti ja ehtii kuuntelemaan henkilökuntaa.
Ponsselaisia pääsee jututtamaan lauantaina 1.11. järjestettävän avoimien ovien Visulahti-päivän aikana. Ponsselaiset esittelevät silloin metsäkoneita ja huoltokeskuksen toimintaa.
Kävijät pääsevät tutustumaan kahteen uutuuskoneeseen, joista toisessa on uusin hakkuupää H7 ja toinen on uuden mallinen ajokone uusimmilla teknisillä ratkaisuilla. Esillä on myös palosammutuskone.
Paikalla Jukurit jakaa lippuja illan jääkiekko-otteluun. Kävijät voivat osallistua myös kilpailuihin. Tapahtuma räätälöidään kaikenikäisiä kiinnostavaksi yhdessä Visulahdessa toimivien muiden yritysten kanssa.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
