Vastaavia ilmaliikenteen tilannekuvajärjestelmiä on koko Euroopassa viisi, joista kolme on Suomessa. Mikkeli pääsi etulinjaan Xamkin ja Miksein yhteistyöllä.
Mikkelissä on otettu konkreettinen askel miehittämättömän ilmailun kehitystyössä. Mikkelin lentoasemalla on käytössä Euroopan mittakaavassa harvinainen ilmailun tilannekuvajärjestelmä, joka yhteensovittaa dronet ja perinteiset lentokoneet näkyviksi samassa ilmatilassa.
Uusi teknologia nostaa merkittävästi turvallisuutta, mikä vahvistaa Mikkelin lentoaseman toimintaedellytyksiä ilmailun parissa.
– Järjestelmän avulla Mikkelissä voidaan testata miehitetyn ja miehittämättömän ilmaliikenteen näkyvyyttä kattavasti. Vahvempi turvallisuustaso antaa mahdollisuudet lisätä kaikenlaisten lentojen määrää, tiivistää Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hankkeen projektipäällikkö Marko Sorsa.
Mikkelin lentoasemalle kesäkuussa asennettu ilmaliikenteen tilannekuvajärjestelmä eliADS-B/UAT on kolmas Suomessa ja vasta viides koko Euroopassa. Lentokoneissa on ollut aina teknologiaa ilmatilan seurantaan.
Järjestelmä tunnistaa dronet, joissa on etätunnistejärjestelmä Remote ID. Tunnistautuminen tuli pakolliseksi kaikille yli 250 grammaa painaville droneille 2024.
Useita eri radiotaajuuksia käyttävä tilannekuvajärjestelmä kokoaa ja välittää tietoja useista eri kanavista. Järjestelmä välittää kaikille lentäjille ja lennättäjille myös muuta ajankohtaista ilmailutietoa.
Yhdysvalloissa vastaava järjestelmä on ollut käytössä yli 10 vuotta ja on tutkitusti vähentänyt ilmailun vaaratilanteita valvomattomassa ilmatilassa.
Xamkin ilmailualan tutkimusyksikkö haluaa olla etulinjassa järjestelmän käyttöönotossa, ja perusti Suomen ensimmäisen ADS-B UAT -aseman Pyhtäälle kesällä 2024.
– Teemme pioneerityötä, koska järjestelmä yleistyy tulevaisuudessa varmasti. Myös Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASA tukee asemien käyttöönottoa, uskoo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin TKI-yksikön johtaja Tomi Oravasaari.
ADS-B/UAT on kuitenkin vain yksi työkalu, jolla kehitetään turvallisuutta ja ilmailun eri muotoja.
– Järjestelmät saavuttavat laajemman hyödyn vasta sitten, kun ne saadaan valtakunnalliseen käyttöön, Marko Sorsa muistuttaa.
Harvinainen teknologia tuli Mikkeliin Xamkin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Keula kohti Mikkeliä -hankkeen yhteistyöllä. Yhteisenä tahtotilana on tehdä Mikkelistä miehittämättömän ilmailun Suomen päämaja, jonne sijoittuu kehitystyö, yritystoiminta ja koulutukset. Tavoitteena on kehittää Mikkelin lentoaseman toimintaa entistä elinvoimaisemmaksi. Uusi teknologia vahvistaa sotilaslentojen, dronien koulutustoiminnan ja siviili-ilmailun edellytyksiä.
Lentoaseman päällikkö Sami Kahilakoski korostaa, että Mikkelin ilmatilassa on mahdollisuuksia sekä miehitettyyn että miehittämättömään ilmailuun. Lentoaseman ympäristö mahdollistaa erilaisten harjoitusalueiden huomioimisen sektoreittain.
– Uusi teknologia luo edellytyksiä ilmailutoiminnan kehittämiselle. Asiat menevät eteenpäin, kun tehdään konkreettista eikä vain suunnitella paperilla, Kahilakoski sanoo.
Teksti ja pääkuva: Tanja Rihu
MikseiMikkelin hallinnoimassa Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hankkeen rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.
