Hae sivustolta

Arto Montosen kehittämä vuorenkilpiuute sai myyntiluvan EU:n alueelle

Mikkeliläinen Arto Montonen teki sen, mitä moni pitää mahdottomana. Hän kehitti etanolipohjaisen uutteen vuorenkilven vihreistä lehdistä ja sai sille Ruokavirastolta myyntiluvan Suomeen, ja lupa on samalla voimassa koko EU:n alueella. Juhannuksen jälkeen eteenpäin lähtenyt patenttihakemus sisältää myös vesipohjaisen uutteen.

Anttolan maaseudulla kasvanut Arto Montonen on monen ammatin mies. Hän opiskeli ensin erikoispuusepäksi ennen kuin innostui yrittäjyydestä. Ammattivalokuvaajana hän ehti palvella vuosia yrityksiä ja organisaatioita Kouvolassa sijainneesta kivijalkakaupastaan käsin. Kiinnostus luontaishoitoihin heräsi jo 25 vuotta sitten, eikä ole laantunut. Nykyään hänellä on oma hoitoyritys Mikkelin ydinkeskustassa.

”Yrtit kiinnostavat minua. Sattumalta muutama vuosi sitten kuuntelin unkarilaisen tutkija Bertalan Galambosin luentoa vuorenkilven ominaisuuksista. Ihmettelin, ettei kukaan ollut kehittänyt siitä tuotetta ja aloitin kokeilut.”

Vuorenkilpiä koristaa suomalaispihoja tiheään, mutta ne lajikkeet ovat hybridejä. Suomessa kasvaa noin 32 vuorenkilven perennalajiketta. Montonen ostaa Saksasta sertifioituja soikkuvuorenkilven, Bergenia crassifolian, siemeniä ja kasvattaa niistä itse käyttämänsä vuorenkilvet.

”Halusin lähteä liikkeelle aidosta kasvista, sillä eri lajeilla on erilaisia terveydellisiä hyötyjä. Käytän ensimmäistä vuorenkilpikasvia, Siperiasta peräisin olevaa lajia. Tällä hetkellä kasvatan tuhatta tainta Riistavedellä ja Kiuruvedellä kasvaa toiset tuhat tainta. Siirrän sieltä taimikasvustoa lähemmäs Mikkeliä.”

Pitkä kehitystyö

Montonen kehitteli 6-7 vuotta tapaa fermentoida vihreistä lehdistä etanolipohjaista uutetta kokeillen ja rahoittaen itse tuotekehitystyötä. Kun tuote oli valmis, hän haki sille Ruokavirastolta myyntilupaa ja sai sen 3.12.2024.

”Ensin Ruokavirasto olisi halunnut määritellä tuotteen uuselintarvikkeeksi, mikä olisi edellyttänyt kahden vuoden tutkimuksia ja suuren summan rahaa. Vaihtoehtona sieltä kysyttiin, että haluanko todistaa, että vuorenkilpeä on käytetty ennen 15.5.1997 ihmisille EU-alueella. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että minun piti pystyä löytämään kasvin käyttöhistoria EU:n alueelta. Ensin se tuntui mahdottomalta, mutta sitten ilmoitin, että todistan sen.”

Edessä oli vuoden tutkimustyö. Tuoreita dokumentteja ei löytynyt EU-maista, mutta lopulta 1550-luvulta löytyi Hildegard Bingeniläiseen liitettyjä mainintoja ja saksalaisia dokumentteja 1700-luvulta. Aikojen saatossa kasvin latinalainen nimikin oli muuttunut. Montonen teki hakuja yhdessä useita kieliä taitavan tuttavansa kanssa.

”Lopulta pystyin laittamaan Ruokavirastolle viisi kappaletta 25 megan kokoisia tekstitiedostoja vuorenkilven käyttöhistoriasta. Tietyt osat dokumentaatiosta suomensimme. Myös Virosta löytyi seitsemän mainintaa käytöstä ajalta, kun maa oli osa Neuvostoliittoa eli käyttöhistoriaa löytyi Venäjän farmakologiassa. Lopulta meillä oli niin paljon dokumentaatiota kasassa, ettei sen yli voinut kävellä. Saimme neuvoja, että älkää laittako lääketieteellistä tutkimusta mukaan, mutta laitoimme nekin. Löysimme paljon lääketieteellistä tutkimusta turvallisesta käytöstä niin ihmisille kuin eläimillekin.”

Uusia käyttötarkoituksia löytyi

Myyntiluvan jälkeen oli luontevaa hakea patenttia kehitetylle tuotteelle eli etanolipohjaiselle vuorenkilpiuutteelle. Samaan patenttihakemukseen mahtui mukaan myös vesipohjainen vuorenkilpiuute, jota voidaan kuivattaa jauheeksi niin, että siitä tulee entistä tehokkaampaan.

”Suomessa tuotetta voivat myydä erilaiset jälleenmyyjät luontaistuotekaupoista torimyyjiin ja isoihin marketteihin. Aion myös perustaa oman verkkokaupan. Ensimmäisiä vientiponnisteluja teen Saksaan, missä arvostetaan luontaistuotteita perinteisesti korkealle.”

Montosen kehittämä vuorenkilpiuute sisältää paljon arbutiinia ja bergeniiniä.

”Arbutiinia voidaan käyttää ihonhoitoon ulkoisesti ja sisäisesti nautittuna se parantaa couperosa-ihoa ja poistaa maksaläiskiä.”

Tuotekehitykseen hän sai lisäharteita osallistuessaan Oulun yliopiston Kasvi+ -hankkeeseen.

”Tarkastelimme eri uuttamismenetelmiä ja Kajaanin mittaustekniikan yksikössä tehtiin mittauksia. Selvisi, että vesiuuttamalla vaikuttavien aineiden arvot ovat vieläkin suurempia kuin etanolipohjaisessa. Olen kehittänyt tätä eteenpäin. Ilman etanolia olevien tuotteiden käyttäjäkunta on suurempi, kun tuotetta voi käyttää nuorten suosimiin tuotteisiin, kuten energiajuomiin. Vuorenkilpi on yksi harvoista adaptogeenisestä kasvista, joita maapallolla löytyy. Käytännössä se siis pystyy muuttamaan energiaksi kehoon kerättyjä aineita.”

Jauheen hyödyntämisestä esimerkiksi korvaamaan kofeiinia erilaisissa tuotteissa on olemassa suunnitelmia. Montonen kuvaa, että vuorenkilven ainesosaset lisäävät hapenottokykyä, laskevat verenpainetta, suojaavat aivoja ja poistavat loisia eli parasiitteja kehosta.

Luomuviljelijöiden verkosto rakenteilla

Jotta tuotetta olisi riittävästi saatavissa kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille, Montonen etsii parhaillaan luomuviljelijöitä, joille hän tarjoaa lisenssisopimuksia ja neuvoo patentoimansa fermentointimenetelmän. Itse menetelmä on varsin nopea, sillä lämpöfermentointiprosessi muuttaa vihreät lehdet 3-5 vuorokaudessa haluttuun muotoon.

”Kuivatetusta lehtimassasta viljelijä voi saada hyvän hinnan. Kun saan viljelijäverkoston luotua, omat resurssini jäävät muuhun eli myyntiin ja markkinointiin. Tällä hetkellä pystyn tuottamaan jo muutamia tuhansia pulloja, mutta haluan luoda tuotantomallin, joka skaalautuu vientiin. Toiveena on, että 2-3 vuoden kuluttua luomuviljelijöitä olisi lehtituotannossa. Laajempi tavoite voisi olla, että jopa kolmasosa maamme luomupelloista kasvaisi vuorenkilpeä.”

Tuotetta on myynnissä kahdessa verkkokaupassa. Patentointihakemuksen läpimenon jälkeen Montonen avaa oman kotisivun osoitteeseen vuorenkilpi.fi.

Rahoittajien mahdollista hankkia osakkeita

Vaikeuksitta tähän pisteeseen Montonen ei ole päässyt. Jopa patenttihakemuksen jättämiseen tarvittava 3000 euron rahoitus jäi saamatta. Pankki ei ole katsonut suopeasti uutta osakeyhtiötä, jolla ei nuoren elinkaarensa puolesta ole vielä esittää tilipäätöstietoja saati kasvavaa kassaa. Tietyissä rahoitusinstrumenteissa edellytetään yritykseltä yhtä ulkopuolista työntekijää, vaikkei Montoselle ole siihen tässä vaiheessa tarvetta, vaan hän käyttää alihankkijoita heidän omien yritystensä kautta.

”Osakeyhtiötä perustaessani olin sikäli kaukaa viisas, että määrittelin osakekannaksi 1000 osaketta. Minulla säilyy aina vähintään 51 prosenttia osakkeista. Kiinnostuneiden kannattaakin kysellä osakkeita ja lähteä mukaan valloittamaan maailmaa.”

Vahvaa tukea mikseiläisiltä

Vaikka Montonen on kehittänyt tuotetta yksin, hän on saanut mikseiläisistä vahvan tiimin tuekseen. Osakeyhtiön perustamisvaiheessa yritysneuvoja Sanna Paavilaiselta tuli tärkeitä neuvoja ja yritysneuvoja Mari Kivisen kanssa on mietitty vientiä.

”Päämääräni on, että kun tuotetta joku kysy tuotetta, niin ei oota ei saa myydä, vaan tuotantoketjun on pystyttävä skaalautumaan kysynnän mukaan. Olen huomannut, että vuorenkilpeä pystyy yhdistelemään muihin luontomme raaka-aineisiin, joten tuoteperheen rakentaminen yhteistyökumppaneiden kanssa on hahmottumassa.”
Kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin on puolestaan tukenut patentin ja rahoituksen hakemisessa.

”Se, että Ruokavirasto myöntää myyntiluvan ja ravintolisän statuksen uudelle tuotteelle on harvinaista ja osoitus Arto Montosen sinnikkyydestä ja uskosta omaan tekemiseen”, Niittuaho-Nastolin sanoo.

Lisätietoja

Arto Montonen, toimitusjohtaja Quantum Herbs Oy, +358 40 745 5180, art.monthan@gmail.com

Marjo Niittuaho-Nastolin, kehityspäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, +358 440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.