Kruunu Herkku on Juvalla toimiva iso keittiö, jossa valmistetaan käsityönä laadukkaita, maistuvia ruokia vähittäiskaupoille ja horeca-alan asiakkaille. Yritys tunnetaan erityisesti perunamuusistaan, jota on kutsuttu Suomen parhaaksi. Muusi valmistetaan voista, kermasta ja oikeista perunoista, ilman kompromisseja.
Kruunu Herkulla on vuosien ajan ollut riveissään myös ei-suomalaisia työntekijöitä. Kolme vuotta sitten yrityksen toimitusjohtajaksi tullut Ina Immonen kertoo, että viime vuosina tarve kansainvälisille rekrytoinneille on konkretisoitunut, kun työvoiman saatavuus on vaikeutunut. Silti rekrytointien taustalla on muutakin kuin pakkoa.
”Halutaan mahdollistaa työpaikka, jossa ammattilaiset, mistä taustasta tahansa voivat onnistua ja viihtyä”, Immonen kiteyttää. ”Työssä onnistuminen on tärkeintä, kielestä riippumatta.”
Uudet työntekijät otetaan vastaan kielitietoisesti
Kruunu Herkun tuotannossa työskentelee tällä hetkellä noin 60 henkilöä, joista noin 60–70 prosenttia puhuu suomea äidinkielenään. Perehdytyksessä hyödynnetään monikielistä digialustaa, jonka sisällöt ovat saatavilla suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Työohjeet pyritään viestimään visuaalisesti ja selkeästi.
”Meillä on henkilöitä, jotka eivät puhu suomea tai englantia. Heitä varten hyödynnämme esimerkiksi kuvia ja käännösohjelmia”, Immonen kertoo. ”Ihmiset ovat myös itse kekseliäitä ja käyttävät kääntäjiä oma-aloitteisesti.”
Yrityksessä on luovuttu erillisistä englanninkielisistä johdon tiedotustilaisuuksista, koska kansainväliset työntekijät haluavat osallistua suomenkielisiin tilaisuuksiin ollakseen kuin muut ja oppiakseen. Tämä tukee sekä kielitaitoa että osallisuutta.
”Se palvelee meitä kaikkia, että olemme samassa tilassa, samojen viestien äärellä”, Immonen sanoo.
Yrityskulttuuri ei ole suomalainen – se on kruunuherkkulainen
Monikulttuurisuus on muuttanut arkea, mutta ennen kaikkea johtamista ja viestintää. Kruunu Herkussa on otettu käyttöön selkeitä rakenteita, jotka auttavat viestimään, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Yrityksen kulttuuri ei rakennu kansallisuuksien ympärille.
”Yrityksen kulttuuri ei ole savolainen tai ukrainalainen – se on kruunu herkkulainen. Ja sitä kaikkien pitää kunnioittaa”, Immonen linjaa. ”Emme hyväksy syrjintää missään muodossa.”
Hän uskoo, että väärinkäsitykset johtuvat useimmiten siitä, että ei olla ymmärretty toinen toisiaan. Viestinnällä ja selkeillä toimintatavoilla voidaan estää ongelmia.
”Ihmiset eivät tee tahallaan väärin, vaan taustalla on usein tiedon puute. Meidän tehtävämme on auttaa jokaista onnistumaan”, Immonen sanoo.
Yhteisöllisyyttä rakennetaan arkisissa tilanteissa
Yksi käytännön esimerkki yhteisöllisyyden vahvistamisesta on suunnitteilla olevat yhteiset illanvietot. Yrityksen henkilöstölle vuokratiloissa järjestettävissä illoissa on tarkoitus kokata yhdessä, tutustua toisten kulttuureihin ja opetella työn kannalta olennaista suomenkielistä sanastoa.
”Ajatuksena on, että savolaiset oppivat muista kulttuureista ja muut kulttuurit savolaisuudesta vastavuoroisesti”, Immonen kuvailee. ”Siinä tutustutaan keskustelemalla mitä kuuluu, mitä kaikkea tarkoittaa esimerkiksi kiehua, mikä on liesi, ja niin edelleen.”
Yhteiset kokemukset tukevat sitä, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset oppivat luottamaan toisiinsa ja rakentamaan yhteistä toimintakulttuuria.
Kulttuurin muutos vie aikaa, mutta siihen kannattaa panostaa
Ina Immonen myöntää, ettei muutos tapahdu hetkessä. Kolmessa vuodessa on jo saatu paljon aikaan, mutta kulttuurin rakentaminen on pitkäjänteistä työtä.
”Kulttuurin muuttaminen ja ihmisten mukaan saaminen vie aikaa. Se on pitkässä puussa”, hän sanoo. ”Mutta juuri siksi nämä asiat pitää sanoittaa ja sanoa ääneen monta kertaa.”
Kruunu Herkussa arvot, aito, tinkimätön ja nokkela, näkyvät myös monimuotoisuuden johtamisessa. Immonen kannustaa muitakin pk-yrityksiä rohkeuteen:
”Monikulttuurinen työyhteisö on enemmän mahdollisuus kuin uhka.”
Teksti: Anna Virrantaus
Kuvat: Kruunu Herkku
Tässä juttusarjassa kerrotaan yrityksistä, jotka ovat rekrytoineet työntekijöitä useista eri kulttuureista ja maista. Juttusarjan on tuottanut MikseiMikkelin hallinnoima Osaajaportti-hanke, joka yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.
