fbpx

Kansainvälisten osaajien rekrytointi kannattaa

Ulisses Camargo vasemmalla ja Ville Venäläinen oikealla

Uudessa juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Brasiliasta lähtöisin oleva Ulisses Camargo rakastui Saimaan alueeseen ja työskentelee nyt mikkeliläisessä Mindhivessa tekoälyasiantuntijana ja tuotantopäällikkönä.

Järvimaisemissa Juvalla sijaitseva yli satavuotias vanha mylly. Se oli oikeastaan syy, jonka vuoksi Ulisses Camargo päätyi Etelä-Savoon ja siihen missä hän on nyt, kertomaan tarinaansa mikkeliläisen it-yrityksen Mindhiven sohvalle toimitusjohtaja Ville Venäläisen viereen.

Camargo oli opiskellut biologiaa ja muuttanut Brasilian Manauksesta Helsinkiin suorittamaan tohtorintutkintoaan vuonna 2012. Maisterintutkielmaansa varten hän nauhoitti kymmeniä tuhansia tunteja Amazonin alueen trooppisten lintujen ääniä. Tohtorintutkimus Helsingin yliopistossa jatkoi saman teeman parissa, mutta yhdisti data-analyysiä, ohjelmistokehitystä ja biologiaa: Camargo opetti tietokoneet tunnistamaan lintulajit äänten perusteella ja koodaamaan ne analysoitavaksi dataksi.

Väiteltyään tohtoriksi 2019 Camargo päätti muuttaa puolisonsa kanssa Saimaan alueelle, josta pariskunta oli jo hankkinut vapaa-ajan asunnokseen mökin – juvalaisen vanhan myllyn puutarhoineen.

– Olimme väsyneitä elämään Helsingissä. Sää oli tuulinen ja pimeää, ja halusimme kokeilla asua sisämaassa ja viljellä puutarhaa. Olemme aina rakastaneet Saimaan aluetta, Camargo kertoo.

Etelä-Savossa Camargo aloitti suomen kielen opinnot. Vuoden 2020 alussa hän tuli piipahtamaan Miksein tilaisuudessa, jossa oli tarkoitus verkostoitua muiden harjoittelu- ja työpaikkoja etsivien maahanmuuttajien kanssa ja löytää opintoihin sopiva harjoittelupaikka.

Tilaisuuden lopuksi Miksein edustaja esitteli Camargon Ville Venäläiselle, joka aivan sattumalta käveli Tuma-talon käytävällä vastaan.

– Kun ajelin tilaisuudesta kohti kotia, ajattelin, että Mindhive olisi oivallinen paikka tehdä työharjoittelu. Kotiin päästyäni Ville olikin jo lähettänyt minulle sähköpostia, Camargo muistelee hymyillen.

Työharjoittelujakso poiki Camargolle työpaikan tekoälyn ja data-analytiikan parissa.

Työkielenä on englanti

Ville Venäläisen näkökulmasta Camargon rekrytointiprosessi oli harvinaisen onnistunut.

– Etsimme tottakai koko ajan hyviä tyyppejä, ja Ulissesin kanssa kävi hyvä tuuri. Ulisses opetteli hommat kahdessa viikossa ja samalla testasimme, sopivatko ajattelutapamme yhteen, Venäläinen kertoo.

Mindhiven 13:sta työntekijästä noin kolmannes on syntyjään muualta kuin Suomesta. Yrityksen työkieleksi on strategisesti valittu englanti, jotta se mahdollistaa myös maahanmuuttavien asiantuntijoiden työllistymisen sekä samalla petaa toimintaa kansainvälisyyteen.

– Olemme etsineet meille töihin ihmisiä, jotka haluavat asua Suomessa, mutta kansalaisuudella ei ole väliä. En näe eroa syntyperäisten suomalaisten ja muiden välillä, vaan meillä ratkaisevat taidot ja asenne, Venäläinen sanoo.

Yrityksen kaikissa tilanteissa, myös asiakastapaamisissa, puhutaan englantia. Venäläisen mukaan moni suomenkielinen luulee, että ihmisillä on iso kynnys asioida englanniksi, mutta käytännön kokemus osoittaa toista.

– Kun asiakkaat tottuvat asioimaan englanniksi, se ei ole ongelma. Toki yrityksenä meidän pitää palvella asiakkaitamme, ja jos on asiakkaan toive, vaihdamme kielen tarvittaessa suomeksi, Venäläinen sanoo.

– Moni suomalainen on arka puhumaan englantia, vaikka kielitaito on oikeasti hyvä, Ulisses Camargo toteaa.

Hän muistuttaa leikillään: usein sanotaan, että maailman puhutuin työkieli on huono englanti.

Ulisses Camargo ja Ville Venäläinen Mindhiven sohvalla
Ulisses Camargon mukaan työskentelyä Mindhivella helpottaa se, että työkielenä on englanti. Ville Venäläisen mukaan kielen valinta on strateginen. – Se mahdollistaa myös maahanmuuttavien asiantuntijoiden työllistymisen sekä samalla petaa toimintaa kansainvälisyyteen.

Uusia näkökulmia ja ovia kansainvälisille markkinoille

Ulisses Camargo työskentelee Mindhivessa tekoäly- ja dataprojekteissa ja myös hallinnoi projekteja yhdessä tiimien kanssa. Työ on ollut antoisaa.

– Pidän startup-yrityksessä työskentelystä, koska voin aidosti vaikuttaa siihen, miten teemme asioita. Meillä kokeillaan asioita ja opitaan matkalla, ja rakenteet ovat joustavat, toisin kuin isoissa perinteisissä firmoissa. Tykkään myös työskennellä teknologian parissa ja ratkaista asiakkaiden ongelmia älykkään teknologian avulla, sillä se on lähtökohta myös koulutuksessani, Camargo sanoo.

Camargon osaaminen on laajentanut myös Mindhiven palveluita.

– Koska startupina uusiudumme koko ajan, Ulissesin myötä Mindhive on muuttunut hieman enemmän tekoäly-yritykseksi, Ville Venäläinen sanoo.

Venäläisen mukaan kansainväliset työntekijät tuovat yritykseen paitsi oman osaamisensa, myös mahdollisuuden laajentaa markkinoita.

– Suomalaisen yrityksen on helpompi kansainvälistyä ja kasvaa, jos rekrytoidaan ihmisiä, jotka ovat lähtöisin eri puolilta maailmaa. Kansainvälistyminen on myös meidän tavoitteemme: osa asiakkaistamme työskentelee kansainvälisesti ja teemme myös tuotteita, joille tavoittelemme globaaleja markkinoita, Venäläinen sanoo.

Camargo työskenteli aiemmin Helsingin yliopistolla tutkimusryhmässä, jonka jäsenet edustivat yli 60:ta eri kansallisuutta. Ryhmä menestyi erinomaisesti juuri diversiteetin vuoksi.

– Eri kansallisuuksista tulevat näkevät usein asiat eri näkökulmista, mikä on iso rikkaus. Muista kulttuureista tulevat voivat tarjota yrityksille näköalan kulttuuriinsa ja siten avata oven kyseisen maan markkinoille, Camargo sanoo.

”Luvat ja paperiasiat ovat vain byrokratiaa”

Nykyisin Venäläinen ja Camargo hoitavat Mindhiven rekrytoinnit yhdessä.

Rekrytointia ei tehdä aggressiivisesti ilmoittelemalla, vaan enemmänkin osaajien haku on eri paikoista etsimistä.

– Aggressiivinen rekrytointi ei ole tämän kaltaisessa yrityksessä järkevää, vaan on parempi jotenkin muuten yrittää löytää ihmisiä, jotka jo ovat alalla tai ainakin tuntevat alaa, Ville Venäläinen kertoo.

– Rekrytoinnin vaikein osa on löytää taitava ihminen, sillä alallamme on iso kilpailu osaajista. Onneksi etätyö mahdollistaa sen, että meillä työskentelee myös muualla Suomessa asuvia ihmisiä, Ulisses Camargo sanoo.

Yritykseen on löytynyt kansainvälisiä osaajia muun muassa Xamkin tietojenkäsittelyn ja ohjelmistotekniikan opiskelijoista, jotka ovat aloittaneet ensin harjoittelussa ja sitten työllistyneet. Ville Venäläisen mukaan työharjoittelun perusteella rekrytointi on usein tehokkaampaa kuin virallinen haastatteluihin perustuva prosessi: kun saa ihmisen kokeilemaan työtä vähän pidemmäksi aikaa, asenteen ja osaamisen saa paremmin selville kuin yksittäisessä työhaastattelussa.

– Olemme hakeneet meille sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita, ja erityisesti kansainväliset ovat pärjänneet varsin hyvin, Venäläinen sanoo.

Kansainvälisiä työntekijöitä voi löytyä myös Miksein avustuksella, joka voi yhdistää osaajat ja työpaikat.

Ulisses Camargon mukaan kansainvälisen työntekijän palkkaaminen voi olla yritykselle piirun verran työläämpää kuin natiivisuomalaisen, mutta muutoin prosessi ei ole erityisen hankala.

– Esimerkiksi oleskelulupien ja muiden paperiasioiden kuntoon saaminen ei ole vaikeaa, sillä neuvoja on saatavilla. Se on vain byrokratiaa, joka on hoidettavissa, Camargo sanoo.

Lisää palveluita englanniksi ja helpompia kieliopintoja

Ulisses Camargo on sujahtanut melko mutkattomasti töihin ja asumaan Etelä-Savoon. Mitä hänen mielestään pitäisi tehdä, jotta muutkin kansainväliset osaajat tulisivat alueelle ja työllistyisivät yrityksiin?

– Ihmisiä pitäisi tukea kielen kanssa. Pitäisi olla tukea siihen, että täällä voisi toimia ja työskennellä englanniksi. Yksi suurimmista esteistä on, että isotkin firmat toimivat suomen kielellä. Jos haluat kasvaa kansainväliseksi, täytyy operoida englanniksi ja myös tarjota palveluita englanniksi. Myös yhteiskunnan palveluita pitäisi olla laajemmin saatavilla englanniksi.

Camargo tietää omakohtaisesti, että suomen kielen opiskelu ei välttämättä onnistu arjen kiireissä. Hänellä on ollut koko ajan paljon työtä, ensin tohtoriopintojen, sitten työnhaun ja töiden parissa.

– Työelämässä oleville kielen opiskelu on hankalaa, koska kielikurssit ovat keskellä päivää. Iso ongelma on myös, että samoja suomen kielen kursseja tarjotaan sekä korkeasti että matalasti koulutetuille. Korkeasti koulutetuilla on usein ihan eri tavoitteet kielen oppimisessa kuin matalapalkka-aloille työllistyvillä. Tämä voisi olla yksi asia, jota pitäisi kehittää.

Camargo uskoo viihtyvänsä Etelä-Savossa myös tulevaisuudessa. Hänestä Mikkeli on hyvällä tavalla pieni kaupunki, jossa on paljon mahdollisuuksia. Yliopisto ja korkeakoulutus takaavat hyvän ilmapiirin.

– Haluaisin nähdä tämän alueen kehittyvän ja kasvavan, ja sitä varten teemme Mindhivessakin yhteistyötä esimerkiksi monen alueen yrityksen ja Xamkin kanssa, hän sanoo.

– Alueen kehittyminen avaa enemmän työmahdollisuuksia myös kansainvälisille työntekijöille. Itse haluaisin kehittää akateemista uraani ja kehittyä myös johtamisessa, mutta luulen, että voin kehittää näitä asioita myös Mindhivessa sitä mukaa kun yritys kasvaa.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti

Kansikuva:
Ville Venäläinen (oikealla) ja Ulisses Camargo (vasemmalla) hoitavat Mindhiven rekrytoinnit yhdessä. Yritykseen on löytynyt kansainvälisiä osaajia muun muassa Xamkin tietojenkäsittelyn ja ohjelmistotekniikan opiskelijoista, jotka ovat aloittaneet ensin harjoittelussa ja sitten työllistyneet.

Katso myös Työvoimapula-aloihin liittyvä yritysselvitys Etelä-Savon maakunnan alueella.

Julkaistu: 31.03.2023