Uncategorized Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Pientalotonttien hakuaika alkaa 1. lokakuuta

Pientalotonttien hakuaika Mikkelissä alkaa 1. lokakuuta. Tonttihaussa on haettavana kahdeksan viihtyisää tonttia Rantakylässä Vuolingon alueella.

Tontit ovat pinta-aloiltaan 1274 – 1686 m2 ja rakennusoikeuksiltaan 318-421 k-m2. Tontit voi joko vuokrata tai ostaa. Tontit ovat heti rakennettavissa.

Tonttihaku alkaa 1.10. kello 9 ja päättyy 25.10. kello 15. Haettavia tontteja voi tarkastella ja hakea sähköisessä tontinhakujärjestelmässä kartta.mikkeli.fi/vapaattontit.

Lisää tietoa tonttien hakemisesta sekä tarvittavia yhteystietoja on täällä (klikkaa linkkiä).

Etelä-Savon pääomarahaston hallinnointipalvelut kilpailutuksessa

Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit ovat yhteistyössä ELY-keskuksen sekä mahdollisten yksityisten sijoittajatahojen kanssa perustamassa noin 3,5 miljoonan euron suuruista rahastoa, jonka tarkoituksena on lisätä pääomarahastotoimintaa erityisesti Etelä-Savon alueella ja keskittyä merkittävään liiketoiminnan ja kasvuyritysten rahoittamiseen.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy kilpailuttaa rahaston hallinnointipalvelut.
Tarjouspyyntö on juuri julkaistu Hilmassa ja löytyy TÄÄLTÄ.

 

Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput palkittiin Suomen parhaana

Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailun arviointiraati on valinnut Saimaa Gastronomy -yhteistyöverkoston Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2019. Kilpailuun osallistui 42 monipuolista ja tasokasta ehdokasta.

Saimaa Gastronomy -yhteistyöverkoston neljä yritystä, Hotelli Punkaharju, Sahanlahti Resort, TeaHouse of Wehmais ja Tertin Kartano, muodostavat alueen vahvuuksiin perustuvan houkuttelevan teemallisen kokonaisuuden, josta matkailijan on helppo valita mieleisensä tai luoda eri tarpeisiin sopivia paketteja tai kiertomatkan osia. Jokainen yritys on perheomisteinen. Yritykset sijaitsevat eri puolilla Saimaata, jolloin alue on monipuolisesti edustettuna. Yritysten toimintamalliin kuuluu lähellä tuotettujen ruokatuotteiden lisäksi paikallisten ihmisten työllistäminen. Monipuolisia aktiviteetteja ja lähiruokaa sisältäviä Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloppuja järjestetään kiireisimmän kesäkauden ulkopuolella.

Kilpailun arvioinnissa kiinnitettiin huomiota asiakaslähtöisyyteen, paikallisuuteen ja tarinoihin, lähiruokaan, elämyksellisyyteen, vastuullisuuteen, yhteistyöhön, liiketoiminnallisuuteen, kannattavuuteen sekä monipuolisuuteen myynti- ja markkinointikanavien käytössä.

Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haettiin yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista, etsiä ruokamatkailun kärkituotteita ja vahvistaa aitoa yhteistyötä. Vuoden 2019 kilpailu on järjestyksessä kolmas, edelliset kilpailut olivat vuosina 2015 ja 2017.

Ruokamatkailukilpailu liittyy Hungry for Finland -ruokamatkailun tuotteistamishankkeeseen (EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahasto). Hanketta ja kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Luulitko kuulleesi kaiken? Kaupunginjohtajan uusi videoblogi tuo uutta ulottuvuutta kaupungin viestintään

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen on aloittanut julkisen videoblogin pitämisen kaupungin YouTube-kanavalla. Ensimmäisessä videoblogissaan kaupunginjohtaja kertoo muun muassa pääministerin vierailusta sekä ajatuksia opiskelijoiden merkityksestä Mikkelille.

Kaupunginjohtajan videoblogia on tarkoitus julkaista noin kerran kuukaudessa, jolloin Timo Halonen pureutuu ajankohtaisiin aiheisiin koskien Mikkelin kaupunkia, mutta myös Mikkeliä ja mikkeliläisiä laajemminkin.

Videoblogissa on huomioitu saavutettavuus, joten video on myös tekstitetty. Tekstityksen voi valita päälle YouTube-videoikkunan valikosta.

Katso videoblogi täältä (klikkaa linkkiä).

Metsäsairilankadun tiestöä rakennetaan tänä vuonna noin 1,2 miljoonalla eurolla, yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen kertoo.

EcoSairila saa muotonsa, kun uusi Metsäsairilankatu avautuu

Metsäsairilan jätekeskukselle vievä uusi katu, Metsäsairilankatu, avautuu liikenteelle vajaan kuukauden kuluttua.

Uusi katu alkaa Anttolantieltä ja jatkuu jätekeskukselle saakka katuna ja sen jälkeen yksityistienä. Tähän saakka käytössä ollut tie kavennetaan aikanaan kevyen liikenteen väyläksi.

-Kaupunki on rakentanut alueelle 1750 metriä katuja ja myöhemmin niitä tehdään vielä noin 2,5 kilometriä, yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen sanoo.

Metsäsairilan jätekeskuksen ympäristö rakentuu vaiheittain resurssitehtaaksi, EcoSairilaksi, joka hyödyntää jätteet raaka-aineiksi ja kohentaa siten aluetaloutta.

Vaaka-aseman punnitustiedot toimitetaan sähköisesti nykyiseen jätekeskuksen vastaanottoon. Nykyisen jätekeskuksen kohdalle tehdään valaistu kiertoliittymä.

-Tieinfra valmistuu pääosin lokakuun loppuun mennessä samoin kuin vaaka-aseman pohja. Ensi kesänä jatketaan päällystämistä, kiveämistä ja putkilinjojen tekoa.

Mikkelin kaupunki käyttää tänä vuonna noin 1,2 miljoonaa euroa alueen tiestön rakentamiseen. Hankkeeseen on saatu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) avustusta noin 460 000 euroa.

Metsäsairilankadulla on jo toteutettu EcoSairilan kiertotalousideaa uusiomateriaalin käytöstä. Katu on rakennettu alueelta louhitusta kalliomurskeesta ja jäteasemalle tulleista uusiokäyttöön sopivista materiaaleista.

-Olemme käyttäneet kadun pohjaan Metsä-Sairilaan tullutta betonia ja tiiltä ja saaneet uutta jätevedenpuhdistamoa varten louhituista kallioista raaka-ainetta.

EcoSairilasta rakentuu lähivuosina kiertotalouden edelläkävijäalue. Alueella on tarjolla tällä hetkellä noin 70 hehtaaria tonttialueita. Kooltaan asemakaavan mukaiset tonttialueet ovat noin 35, 2, 14 ja 20 hehtaaria. Näiltä alueilta voidaan lohkoa pienempiä tontteja käyttötarpeen mukaan. Katujen rakentaminen jatkuu vaiheittain, kun alueen teollisuustonttien käyttötarkoitus täsmentyy.

Tonttien markkinoinnista vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei.

-Tarjolla on tosi isoja pinta-aloja eli aluetta täällä kyllä piisaa. Infraa valmistellaan etukenossa, että tänne pääsee sijoittumaan joustavasti. Metsäsairilankadun ajokaistojen väliin lähelle jätekeskuksen porttia tehdään parhaillaan uuden vaaka-aseman pohjatöitä.

Katu avautuu kuukauden kuluttua.

Memory Campus visualisointi 2016

Mikkelin Memory Campukseen suunnitellaan uutta digitointikoulutusta

Mikkeliin ollaan parhaillaan suunnittelemassa uutta digitointikoulutusta. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ovat suunnitelleet koulutusta ELY-keskuksen rahoittamassa ESR- hankkeessa. Digitoijille ja digitoinnin asiantuntijoille suunniteltiin hankkeessa koulutukset, jotka ollaan valmiita toteuttamaan, kun päätös Kansallisarkiston massadigitointikeskuksen perustamisesta ja mahdollisesta sijoittumisesta Mikkelin Memory Campuksen yhteyteen saadaan viimeistään ensi vuoden puolella.

Sijoittuessaan Mikkeliin massadigitointikeskus työllistäisi varastotyöntekijöitä, asiakirjojen valmistelijoita, digitoijia ja digitoinnin asiantuntijoita. Kansallisarkiston digitointiprojekti etenee vaiheittain. Alkuvuosina käsitellään helposti ja nopeasti digitoitavia aineistoja ja myöhempinä vuosina siirrytään enemmän valmistelua vaativiin sekä vaikeammin digitoitaviin aineistoihin. Tuotantomäärien ollessa alussa vähäisempiä, massadigitointikeskus työllistäisi muutamia kymmeniä ihmisiä. Tuotannon lisääntyessä kokonaistyöllistämismäärä voi olla jopa 80-100 henkilöä.

Digitoinnin ammattilaisten ja asiantuntijoiden koulutuksille on olemassa selkeä ja kasvava tarve. Kansallisarkiston lisäksi yhdistyksillä, järjestöillä ja kunnilla on tarvetta aineistojensa saattamisessa sähköiseen muotoon. Aineistojen digitoinnilla sähköiseen muotoon parannetaan aineistojen saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Taloudellisia hyötyjä saadaan, mikäli arkistotiloja vapautuu tai kun vältytään uusien arkistotilojen rakentamiselta. Digitointiprojektin aloittaminen vaatii osaajia ja rahaa. Paperisia asiakirjoja ja painettuja kirjoja digitoidaan, mutta paljon on vielä digitoimatta.

ELY-keskus, Etelä-Savon TE-toimisto ja muut paikalliset toimijat ovat valmiita tukemaan koulutusten toteutumista. Arvioitu koulutusten alkamisaika olisi syksyllä 2020. Aluksi koulutuksiin on suunniteltu otettavan 10-15 henkilöä. Digitoijien koulutus on tarkoitettu sekä aloittelijoille että jo digitointityötä tehneille. Koulutukseen otettavat ovat pääasiassa työttömiä tai työttömyysuhan alaisia. Digitoinnin asiantuntijakoulutus on täydennyskoulutusta jo alalla toimiville arkistoalan ammattilaisille.

Memory Campuksessa toimivat MikseiMikkeli, Xamk, Mikkelin yliopistokeskus, Kansalliskirjaston Mikkelin toimipiste, Kansallisarkiston keskusarkisto, Kansallisarkisto Mikkeli ja Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA. Lisäksi Mikkelissä toimivat Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Digitalia sekä sähköisen arkistoinnin ja digitoinnin toimija Disec.

Yhteystiedot:

Kati Saltiola, projektipäällikkö
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
kati.saltiola@mikseimikkeli.fi
044 036 1612

Henna Ristolainen, TKI-asiantuntija
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
henna.ristolainen@xamk.fi
040 668 2656

Päämajatalo saa uuden ilmeen tiedekeskuksen myötä

Sodan ja rauhan keskus Muisti saa tilat perinteikkäästä päämajatalosta. Uusi sotaa ja rauhaa käsittelevä tiedekeskus avataan Päämajamuseon vieressä keväällä 2021. Sisäpuolen rakentaminen aloitetaan kuluvan vuoden loppusyksyllä. Sekä rakennuksen ulkokuori että sisätilat saavat uuden, mutta rakennuksen historiaa kunnioittavan ilmeen. Muutostöiden ja näyttelyarkkitehtuurin suunnittelusta vastaa lahtelainen Arkviiri Oy.

Vuonna 1902 kouluksi valmistunut päämajatalo palveli Mannerheimin johdossa puolustusvoimien päämajana toisen maailmansodan aikana. Rakennuksessa on sijainnut vuodesta 1974 lähtien Päämajamuseo, joka jatkaa toimintaansa tulevan Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteydessä.

– Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Etenemme askel kerrallaan kohti kevättä 2021, kertoo sisältöjohtaja Pia Puntanen.

Näyttelytuottaja Jenni Korhonen on aktiivisesti mukana rakentamisen koordinoinnissa. Hänen mukaansa näkyvimmät muutokset nähdään päämajarakennuksen pihamaalla, josta on tarkoitus tehdä houkutteleva, kaupunkilaisille avoin tila.

– Pihaa ympäröivä aita poistetaan ja korvataan kivipaaseilla. Päämajamuseon eteen jätetään aukio, joka kunnioittaa rakennuksen vanhaa tunnelmaa, mutta pääsisäänkäynti sekä Sodan ja rauhan keskus Muistiin että Päämajamuseoon on sama, Korhonen sanoo.

Sodan ja rauhan keskus Muistilla tulee olemaan noin 700 neliötä näyttelytilaa, joiden kautta voi vierailla myös Päämajamuseon puolella. Tiloihin tulee myös kahvila-ravintola.

– Asiakkaan näkökulmasta Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo muodostavat saman kokonaisuuden, Jenni Korhonen sanoo.

Esteettömyys otetaan tiloissa luonnollisesti huomioon, sillä rakennuksen toiseen päähän rakennetaan hissi. Päämajamuseon puoleisessa päässä hissi onkin jo entuudestaan. Muita suurempia rakenteellisia muutoksia ei rakennukseen tehdä. Näyttelytilat muodostuvat olemassa olevien seinien ehdoilla noin kolmen miljoonan euron rakentamiskustannuksin.

Tietoa sisällöstä tihkuu vähitellen

Sisältöjohtaja Pia Puntanen ei vielä paljasta, mitä kaikkea Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelysisältöön tulee kuulumaan. Ainakin viimeisintä teknologiaa hyödynnetään, mutta myös perinteisiä näyttelymenetelmiä on tarjolla.

– Sisällöt etenevät kohti konkretiaa, tiettyjä linjauksia on jo olemassa. Kerromme asioista tarkemmin luultavasti syksyllä, mutta jotkin asiat pidämme yllätyksenä aina ovien aukeamiseen saakka.

Tiedekeskuksen on tarkoitus olla kansallista ja kansainvälistä ulottuvuutta tarjoileva kokonaisuus – paikka, joka muistaa, miten sodat syttyvät, miltä sota tuntuu ihmisessä, miten sodat lopetetaan ja miten ylläpidetään rauhaa.

sodanjarauhankeskus.fi

Etelä-Karjala ja Etelä-Savo siirtyvät matkailun yhteismarkkinoinnissa seuraavalle tasolle – Saimaa-sopimus jatkunee vuoteen 2025

Saimaan yhteismarkkinoinnin tehostamista suunnitellaan kahden maakunnan voimin. Etelä-Karjala ja Etelä-Savo päivittävät Saimaa-sopimuksen ulottumaan ainakin vuoteen 2025 asti, koska kokemukset ovat kolmelta vuodelta hyvät.

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteinen tavoite on Saimaan alueen nostaminen kansainvälisesti merkittäväksi matkailukohteeksi lisäämällä matkailijoiden määrää ja matkailutuloja. Saimaasta halutaan Suomen kolmas kansainvälisesti tunnettu matkailualue Helsingin ja Lapin rinnalle. Yhteistyöllä tavoitellaan myös matkailuyritysten yhteistyön lisäämistä sekä matkailuelinkeinojen kasvua ja kehittymistä.

Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Lappeenrannan, Imatran, Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit solmivat Saimaa-sopimuksen syksyllä 2016 vuosille 2017−2019. Siinä sopimusosapuolet sitoutuvat eteläisen Saimaan alueen kansainväliseen yhteismarkkinointiin.

Yhteistyön tulokset ovat olleet kannustavia, sillä matkailijamäärät, kansallinen ja kansainvälinen medianäkyvyys sekä laaja-alainen kiinnostus Saimaaseen ovat kasvaneet. Kansallisessa matkailun kehittämisessä Saimaa-yhteistyö on nostettu toistuvasti hyväksi esimerkiksi alueiden ja toimijoiden välisestä tuloksekkaasta yhteistyöstä. Myös matkailuyritykset ovat nähneet yhteistyön kehittämisen erittäin tärkeänä.

Sopimuksen päivittäminen käynnistyi keväällä 2018. Toimeksiannon saanut valmisteluryhmä työsti mallin, jossa ehdotetaan yhteistyön tiivistämistä entisestään sekä samalla sen ohjauksen ja seurannan tehostamista perustamalla yhdistys, jonka jäseniä ovat sopimuksen allekirjoittaneet organisaatiot. Toimintamalli esiteltiin kaupungin- ja maakuntajohtajille tämän vuoden huhtikuussa, ja organisaatiot tekevät päätöksensä alkusyksystä 2019.

Varkauden kaupunki mukaan yhteistyöhön

Nyt solmittavan Saimaa-sopimuksen keskeinen sisältö vastaa aiempaa sopimusta, mutta siinä on kaksi huomionarvoista eroa verrattuna edelliseen sopimukseen. Uudessa sopimusluonnoksessa ei rajata yhteistyötä kansainväliseen markkinointiin, vaan sitä voidaan tehdä myös kotimaan markkinoinnissa. Toiseksi sopimukseen voivat liittyä myös muut kaupungit ja alueet Saimaan järvialtaan rannalla. Varkauden kaupunki on jo ilmaissut halunsa tulla mukaan yhteistyöhön. Maaseutukunnat osallistuvat maakuntien liittojen kautta ja yritykset markkinointia tekevien yhdistysten ja yritysten välityksellä.

Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari on tyytyväinen kaupungin liittymisestä yhteistyöhön. ”Varkauden kaupunki pitää Saimaa-sopimusta tarpeellisena ja on valmis omalta osaltaan sitoutumaan yhteistyön tavoitteisiin. Saimaan aluetta on markkinoitava kokonaisuutena, johon jokainen alueen kunta ja matkailualan toimija voi antaa oman panoksensa. Yhteinen brändi, näkyvyys ja yhdessä sovitut markkinointitoimenpiteet ovat välttämätön edellytys Järvi-Suomen kiinnostavuuden lisäämisessä sekä kotimaisten, mutta ennen kaikkea ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Matkailupalvelujen tuotteistamiseen on myös panostettava lisää.”

Yhteisiä panostuksia toivotaan entistä enemmän

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toteaa, että Saimaa-sopimus on jatkoa matkailuyhteistyölle, jota Saimaalla on tehty jo vuosikymmeniä. ”Sopimukseen on kirjattu tahtotila yhteistyön tekemisestä ja sen periaatteista. Matkailun kasvu ei synny itsestään, vaan tarvitaan panostuksia ja yhteistyötä. Erityisesti kansainväliseen markkinointiin tarvitaan voimavarojen yhdistämistä.”

Myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen pitää sopimusta tärkeänä. ”Tämä on askel eteenpäin, mutta emme ole vielä maalissa. Uusi toimintamalli on kuitenkin hyvä etappi matkailuyhteistyön kehittämisessä. Nyt on tärkeää sekä sopia yhteistyön kehittämisestä saatujen kokemusten pohjalta että mahdollistaa sen tekeminen. Me tarvitsemme esimerkiksi maakuntarajat joustavasti ylittävää hankerahoitusta. Asia liittyy parhaillaan meneillään olevaan EU:n rakennerahastorahoituksen uuden kauden valmisteluun”, Viialainen painottaa.

Saimaa-sopimuksen 2020−2025 on tarkoitus astua voimaan 1.1.2020, jolloin sen toteuttamisesta vastaava yhdistys on perustettu ja toimintavalmis. Yhdistyksen kotipaikka arvotaan sopimuksen allekirjoittaneiden kaupunkien kesken, kun sopimuksen voimaantulo on varmistunut. Vuonna 2020 toteutetaan perustettavan yhdistyksen omistukseen tulevat uudet, yhteiset Saimaa.fi-verkkosivut kieliversioineen.

Lisätietoja: Matkailujohtaja Maisa Häkkinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi, 044 794 2219

Kuva: Okkolan Lomamökit.

Sykettä Kalevankankaalla Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta

Kalevankankaan Saimaa-stadiumi täyttyy työelämään liittyvällä asialla 5. syyskuuta. Paikalle Syke-tapahtumaan saapuu  kaksitoista huippupuhujaa. Tapahtuman messualueella kävijöille on tarjolla lukuisia työpajoja. Illalla ohjelmassa on Elinvoimaa-seminaari. Koko päivän ohjelma on kävijöille maksuton.

– Syke-työelämätapahtuma on suunnattu itsensä ja organisaationsa kehittämisestä kiinnostuneille; niin yrittäjille, yritysten henkilöstölle kuin työelämään pian siirtyville opiskelijoillekin. Tänä vuonna toimijoiden messuosastot ovat suurempia ja osastoja on myyty yli kolmannes enemmän viime vuoteen verrattuna, kertoo tapahtumatuottaja Saara Vauhkonen.

Päivän aikana puhujina nähdään muun muassa koripallovalmentaja Henrik Dettmann, Suomen parhaaksi työpaikaksi valitun Vincit Oy:n perustaja Mikko Kuitunen, yrittäjä Saimi Hoyer, organisaatiokehityksen ammattilainen Petri Rajaniemi sekä toimittaja-juontaja Ronja Salmi.

Syke-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä XAMK Pienyrityskeskus, Etelä-Savon Kauppakamari, Etelä-Savon Yrittäjät, Etelä-Savon ammattiopisto, ProAgria Etelä-Savo sekä MTK Etelä-Savo. Tapahtuman pääyhteistyökumppanina on Mikkelin Yrittäjät.

Katso lisää ja ilmoittaudu päivään: www.syke.work

Tekijä-palkinto Vohvelikahvila Helteelle 2019

Mikkelin Tekijä -palkinto Vohvelikahvila Helteelle

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on palkinnut Vohvelikahvila Helteen yrittäjät Eetu Havian ja Fanni Hännisen Mikkelin Tekijä -palkinnolla. Kesällä 2019 Mikkelin torille avattu vohvelikahvila nousi nopeasti yleisön suosikiksi ja vakuutti asiakkaansa laadun lisäksi erinomaisella palveluasenteellaan.


”Sanottu, tehty.”

-Nyt lanseerattu Tekijä -palkinto on huomionosoitus kyvystä tarttua toimeen ja toteuttaa oma idea käytännössä, kertoo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Juha Kauppinen.

Tekijä -palkinnon saajan ei tarvitse olla yrittäjä, vaan tahdomme kannustaa kaikkia luomaan uutta ja huomioimme palkinnolla positiivisia tekoja Mikkelin hyväksi. Moitteiden ja vaatimusten esittäjiä riittää, mutta tekijöitä on vähemmän, jatkaa Kauppinen.

Palkinnon myöntämiskriteereiden mukaan Tekijä ei odota muiden toimivan, vaan panee itse toimeksi, rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

Kuplavohveli on Hong Kongista 1950-luvulta lähtöisin oleva makea katuruoka, joka valloitti heti mikkeliläisten ja kesäasukkaiden sydämet, sai positiivista huomiota ja toi piristystä torille. Vohvelikahvila Helteen asiakkaat ovat arvioineet yrityksen tuotteet ja palvelun poikkeuksetta erinomaisiksi.

Lisätiedot:

Juha Kauppinen, toimitusjohtaja
Puh. 0440 361 616
juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Valikko