Hallitus on 5.6. antanut eduskunnalle esityksensä uudesta yritysten kustannustuesta. Uuden tuen tavoitteena on pienentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää koronatilanteessa.

Tukeen esitetään yhteensä 300 miljoonan euron määrärahaa. Kustannustuki olisi määrältään enintään 500 000 euroa hakijaa kohden. Kustannustuki on korvaus yrityksen kiinteistä kustannuksista ja palkkamenoista. Tuki korvaa aiemmin käytössä olleet ELY-keskusten ja Business Finlandin kehitysrahoitukset.

Eduskunnan odotetaan vahvistavan tuen ehdot viikon 24 aikana. On mahdollista, että tuen ehdot joiltain osin muuttuvat eduskuntakäsittelyssä.

Hallitus esittää tuen myöntämisen ehdoiksi seuraavaa:

1. Yrityksen ja yrityksen edustaman toimialan myynti on laskenut

• Hakijayrityksen toimialan myynti on pudonnut vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan nähden, ja
• Yrityksen oma liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Yrityksen huhti-toukokuun 2020 liikevaihtoa verrataan maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon. Jos yritys on perustettu vuoden 2019 kesäkuun jälkeen, liikevaihtoa verrataan vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvoon.
• Liikevaihdon lasku todennetaan Verohallinnolle annetuista ALV-ilmoituksista.

2. Hakijayrityksellä on oltava kiinteitä, vaikeasti sopeutettavia kustannuksia

• Tukea maksetaan yrityksen kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten perusteella.
• Tuen euromääräinen maksimi kahden kuukauden ajalta on 500 000 euroa. Alle 2000 euron tukea ei makseta.
• Korvaukseen oikeuttavat kiinteät kulut voivat olla enintään puolet yrityksen vertailukauden keskimääräisestä liikevaihdosta

Tuen määrä

Myönnettävä tuen määrä perustuu professori Vesa Vihriälän työryhmän aiemmin esittämään malliin.

Tehdään tuesta käytännön esimerkki.

Tapion Tilataksit Oy on hyvämaineinen koululaiskuljetuksia tekevä taksiyritys, jonka kuukausittainen myynnin keskiarvo vuoden 2019 maalis-kesäkuussa oli 15 000€ alv 0% (liikevaihto). Huhti-toukokuu ovat yritykselle tavanomaista tärkeämpiä myyntikuukausia. Yritys on merkittävästi kärsinyt koronavirusepidemiasta huhti-toukokuussa 2020, jolloin kuukausittainen liikevaihto laski kolmasosaan tavanomaisesta ollen keskimäärin 5000 euroa kuukaudessa.

Yritys on tavanomaisesti maksanut palkkaa kolmelle henkilölle, kullekin 2500 euroa kuukaudessa sivukuluineen. Lisäksi yrityksellä on velkaa kahdesta taksiautosta, jotka ovat välttämättömiä liiketoiminnan harjoittamiseksi. Velan lyhennykset autoista ovat yhteensä 1000 euroa kuukaudessa. Lisäksi taksien käyttökulut, vakuutukset ja yrityksen muut kiinteät kulut ovat yhteensä 4000 euroa kuukaudessa.

Yrityksellä on täten yhteensä 7500 euron palkkakulut ja 5000 euron kiinteät kulut kuukaudessa. Kiinteiden kulujen osuus on alle puolet vertailukauden liikevaihdosta, joten kulujen osuutta ei laskennallisesti leikata.

Tapion Tilataksit Oy:n toimiala kuuluu niiden joukkoon, joiden myynti on laskenut vähintään 10%. Lisäksi Tapion Tilataksit Oy:n osalta voidaan todeta yli 30% myynnin lasku.

Kustannustuen määrä kahden kuukauden enimmäisajalta (kustannukset kerrottu kahdella) on täten:

((15000€-5000€)/15000€-30%) * (10 000€ + 15 000€)  = 9167 €

Tuen hakeminen

Hallituksen esitys etenee nyt eduskuntaan ja tuen tulee myöntämään Valtiokonttori. Valtiokonttori tiedottaa hausta yrityksille tarkemmin.

Esityksen mukaan tukea haetaan sähköisesti Valtiokonttorista 31.8.2020 mennessä. Valtiokonttori tekee tukipäätöksen yritysten hakemusten ja Verohallinnon toimittamien yritysten myyntitietojen perusteella. Valtiokonttori valvoo myös jälkikäteen sitä, että tuet on myönnetty oikein perustein, ja voi muun muassa periä virheellisten tietojen perusteella myönnetyt tuet takaisin.

Valtiokonttori voi ottaa yrityksen hakemuksen käsittelyyn myös tilanteessa, jossa yritys ei kuulu valtioneuvoston asetuksessa mainittuun toimialaan, jonka liikevaihto olisi laskenut vähintään 10 prosenttia. Tällöin yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi.

Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset kaavaillaan otettavaksi tuen piiriin.

Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa, mutta nämä tuet vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennetään täysimääräisesti ja Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista vähennetään 70 prosenttia.

Eduskunta hyväksyi perjantaina 29.5. tartuntatautilain väliaikaiset muutokset, joiden myötä osa ravintoloiden toiminnan rajoituksista purettiin ja ravintolat voivat avata ovensa rajoitetusti maanantaista 1.6.2020 alkaen.

Vaikka ovien avaaminen on ravintoloille nyt mahdollista, on yritystoiminnan kannattavuus monilla vaakalaudalla.

-Tartuntatautilain mukaan ravintolan sisätiloihin voidaan ottaa asiakkaita nyt enintään puolet suurimmasta sallitusta asiakaspaikkamäärästä. Ravintolat saavat olla avoinna enintään klo 23 saakka ja anniskeluaikaa on rajoitettu klo 9-22 välille, Olli Marjalaakso Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä toteaa.

Kesäkuun alusta alkaen siis ravintoloiden kulut alkavat kertyä, mutta tulovirtaa rajoitetaan. Monet ravintola-alan yrittäjät ovat jo valmiiksi joutuneet ahtaalle koronakriisistä johtuvien rajoitteiden vuoksi.

Yhtenä keinona terassin laajennus

Mikkelissä etsitään nyt erilaisia keinoja helpottaa yritysten ahdinkoa. Yksi ratkaisu tilanteeseen on terassien laajentaminen.

-Ravitsemusliikkeen asiakkaiden enimmäismäärä on sisätiloissa rajattu puoleen normaalista. Ulkotiloissa asiakasmäärää ei kuitenkaan ole rajattu, kunhan riittävistä turvaetäisyyksistä huolehditaan ja jokaiselle asiakkaalle varataan oma istumapaikka, Marjalaakso toteaa.

Mikäli kysyntää on ja sää sallii, terassia laajentamalla yritys voi varmistaa yritystoiminnalleen riittävän tulovirran.

-Olemme olleet hyvin suopeita ja vastaanottavaisia kaikille ravintolayrittäjien terassien laajennusta koskeville lupahakemuksille, toteaa palvelupäällikkö Linda Asikainen Mikkelin kaupungilta.

Asikainen painottaa, että terassin on sijaittava kaupungin hallinnoimilla alueilla, jotta lupakäsittely on ylipäätään mahdollista.

Yrittäjiä kehotetaan olemaan rohkeasti yhteydessä kaupunkiin ja kertomaan oma idea terassin toteutuksesta. Jokainen hakemus arvioidaan ja ratkaisu suunnitellaan tapauskohtaisesti yhteistyössä hakijan kanssa.

-Tässä tilanteessa olennaista on löytää kaikki ahdinkoa helpottavat keinot yhdessä yrittäjien kanssa. Keksi hyvä idea, ehdota se meille ja katsotaan yhdessä paras ratkaisu, kannustaa Asikainen.

Lisätietoa terassiluvista kaupungin alueilla:

Palvelupäällikkö Linda Asikainen
Mikkelin kaupunki
p. 040 129 4914

Artikkelikuva: Konsertti- ja kongressitalo Mikaelin terassi, Pihla Liukkonen

MikseiMikkeli aloittaa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa uuden kampanjan.

Mekin ollaan avoinna -kampanjan tavoitteena on kertoa kuluttajille palvelujen saatavuudesta ja turvallisista tavoista asioida liikkeissä. Kampanjan osana järjestetään myös yhteisiä koulutuksia turvallisen asiakaskokemuksen järjestämisestä alueen yrityksille.

Suomen hallitus on lieventämässä koronavirusepidemian rajoituksia maanantaista 1.6.2020 alkaen. Lieventämisen seurauksena esimerkiksi ravintolat ja useimmat lähiliikuntapaikat voivat jälleen avata ovensa. Myös kokoontumisrajoitus lievenee 50 henkilöön.

-Pitkän koronakauden jälkeen haemme nyt paluuta uuteen normaaliin. Tilanne on kuitenkin monille vielä tuntematon. Olemme saaneet kentältä viestiä, että kuluttajat ovat epätietoisia siitä, mitkä palvelut ovat avoinna ja käytettävissä, MikseiMikkelin viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo toteaa.

Epätietoisuus vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Kaupungin yrityksille olisi ensiarvoisen tärkeää, että myös ostovoima palautuu, kun liikkeitä avataan. Muutoin ollaan jälleen tilanteessa, jossa kiinteät kulut avaamisen johdosta kasvavat, mutta vastapainoksi ei tule tulovirtaa.

-Mielestäni Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth sen uutisaamussa sanoi napakasti: tavoitteena on nyt edistää taloudellista toimeliaisuutta turvallisella tavalla, Kumpusalo jatkaa.

Kampanjassa hankitaan mainos- ja tiedotustilaa eri medioista ja tarjotaan yrityksille mahdollisuus kertoa yleisölle omista aukioloajoista ja tavoista palvella. Ensimmäisenä kampanjatoimenpiteenä julkaistaan 4-sivuinen liite keskiviikkona 3.6.2020. Seuraava 4-sivuinen liite julkaistaan 17.6.2020. Liitteiden välillä toteutetaan myös muita kampanjatoimia ja katumainontaa.

Mukaan on jo ilmoittautunut 4o yritystä.

Kampanjaan haetaan mukaan sellaisia mikkeliläisiä yrityksiä, joilla on asiakkaita varten kiinteät asiakastilat. Osallistuminen on yritykselle maksutonta.

Näin osallistut kampanjaan

Voit osallistua kampanjaan lähettämällä sähköpostilla yritykseltäsi painovalmiin mainosaineiston koossa 75mm (leveys) x 55mm (korkeus).

Mikäli yritykselläsi ei ole mahdollisuutta toimittaa painovalmista aineistoa, voit toimittaa vaihtoehtoisesti yrityksesi logon sekä vapaavalintaisen tekstin (pituus max. 130 merkkiä ilman välilyöntejä). Mukaan voi lisätä myös toiveen mainoksen pohjaväristä.

Toivomme mainosmateriaalissa olevan mukana yrityksesi aukioloajat 1.6. alkaen. Muutoin mainoksen tekstisisältö voi olla mitä vain; aukioloajat, kesäkuun tarjous, hyvän mielen toivotus tai vaikkapa lyhyt esittelyteksti.

Kampanja kestää kesäkuun ajan. Mikäli haluat mukaan, pyydämme lähettämään yrityksesi tiedot osoitteella:

Henna Huuhka, Mainostoimisto Groteski
henna@groteski.fi

TILANNEPÄIVITYS: 17.6.2020 julkaistavan liitteen tiedot on toimitettava viimeistään 10.6.2020 klo 14 mennessä.

Varaamme oikeuden jakaa tilaa tasapuolisesti siten, että kaikki osallistujat pääsevät kampanjan osana näkyviin.

Lisätietoa kampanjasta:

Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
044 794 5694 tai jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi

Olli Marjalaakso, Mikkeli-myyjä
045 317 2651 tai olli.marjalaakso@mikseimikkeli.fi

Hallitus päätti toukokuun alussa koronarajoitusten asteittaisesta lieventämisestä. Lisätietoa lievennyksistä saatiin eilen 19.5. pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Työmatkustaminen

Työmatkustaminen tuli mahdolliseksi jo aiemmin 14.5. alkaen, kun Schengenin sisärajat ylittävässä liikenteessä sallittiin työsuhteeseen tai toimeksiantoon perustuva työmatkaliikenne sekä muu välttämätön liikenne. Työmatkan välttämättömyyden perustelua ei enää tarvita. Sen sijaan muun ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan sellaisenaan 14.6.2020 asti. Vapaa-ajan matkustamista ei toistaiseksi suositella.

Maahan saapuvan henkilön tulee 14 vuorokauden ajan rajoittaa tarpeettomia lähikontakteja ja noudattaa omaehtoista karanteenia. Omaehtoisessa karanteenissa sallitaan liikkuminen työpaikan ja asuinpaikan välillä sekä muu välttämätön liikkuminen.

Etätyö

Hallituksen suositus etätyön käytöstä työpaikoilla jatkuu kesän yli.

Kokoontumisrajoitukset

Myös kokoontumisrajoituksia on lievennetty. Kesäkuun alusta alkaen kokoontumisrajoitus tilaisuuksiin ja kokouksiin on 50 henkeä. Jopa 500 hengen yleisötilaisuudet ovat mahdollisia erityisjärjestelyin. Yli 500 hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty, eivätkä aluehallintovirastot myönnä näiden osalta poikkeuksia.

Rajoituksia tarkastellaan seuraavan kerran kesäkuun loppupuolella.

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Rajoitukset sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ovat edelleen voimassa toistaiseksi. Rajoitus vaikuttaa edelleen merkittävästi sote-sektoriin kytköksissä oleviin toimijoihin, esimerkiksi parturi-kampaajiin, hierojiin, taksipalveluihin ja terapiapalveluihin.

Ravintoloille avauslupa 1.6. alkaen

Hallitus antoi eilen 19.5. esityksen ravintoloiden avaamisesta 1.6. alkaen. Ravintolat voivat ottaa sisään puolet normaalista asiakasmäärästä, mutta asiakaspaikkarajoite ei koske terasseja. Ravintolat voivat olla avoinna klo 23 saakka, mutta anniskelun tulee loppua klo 22 mennessä. Ravintolat voivat aueta aamulla klo 06.00 ja anniskelu voidaan aloittaa tavanomaisesti klo 09.00 aamulla.

Asiakkaiden on istuttava omissa pöydissään. Lisäksi asiakas ei saa annostella ruokaa ja juomaa itse muualla kuin omassa pöydässään.  Oman ruoka-annoksen noutaminen on sallittua, eli pöytiintarjoilua ei määrätä pakolliseksi. Buffet-ruokailun järjestämisen esitys käytännössä tekee mahdottomaksi.

Asiakkaita ja seurueita ei saa myöskään vastoin heidän tahtoaan sijoittaa niin lähelle toisiaan, että se aiheuttaisi tartuntataudin leviämisen vaaraa. Lisäksi asiakkaille on varattava näkyvä mahdollisuus käsien pesuun tai desinfiointiin liikkeeseen saavuttaessa.

Kunkin ravintolan on laadittava kirjallinen suunnitelma siitä, miten se aikoo toteuttaa säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset. Aluehallintovirastot valvoisivat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista. Aluehallintovirasto voi määrätä velvoitteita rikkoneen ravintolan välittömästi suljettavaksi asiakkailta enintään yhdeksi kuukaudeksi.

Hallitus arvioi rajoitusten tarpeellisuutta kahden viikon välein. Rajoitukset saattavat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan olla voimassa lokakuun loppuun saakka. Tilapäiset säännökset kumotaan jo aiemmin koronatilanteen näin salliessa.

Ravintoloiden rajoituksiin ei ole tulossa alueellista porrastusta, eli rajoitukset ovat voimassa koko maassa.

Urheilu, liikunta ja kulttuuri

Hallitus on 4.5. päätöksellään sallinut kirjojen ja muiden aineistojen uloslainaamisen kirjastoista välittömästi. Mikkelin seudun kirjastoihin voi nyt tehdä varauksia tietokoneella ja varaukset voi noutaa näistä kirjastojen aukioloaikana. Kirjastotilat avataan kokonaisuutena yleisölle kesäkuun alussa.

Ulkoharrastuspaikat on voitu avata jo 14.5. kokoontumisrajoituksia ja turvaetäisyyksiä noudattaen.

Urheilukilpailut ja sarjapelit voidaan käynnistää 1.6. alkaen erityisjärjestelyin.

Maanantaista 1.6. alkaen avataan asteittain valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, kuntouttava työtoiminta sekä työkeskukset.

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä piti torstaina 14.5.2020 klo 9.00 tiedotustilaisuuden uudesta yritysten yleistuesta. Lintilän mukaan uuden yleistuen myötä ELY-keskusten ja Business Finlandin koronarahoitusten myöntäminen päättyy.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Business Finlandin ja ELY-keskusten koronatukihaut ajetaan yritysten yleistuen myötä hallitusti alas. Jatkossa edellämainitut organisaatiot jatkavat yritysten rahoitusta normaaleilla rahoitusinstrumenteillaan.

-Tähän mennessä hallitus on tuonut uusia tuki-instrumentteja pöytään. Nyt ensimmäisen kerran vaihtoehtoja viedään myös pöydältä pois, viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo MikseiMikkelistä toteaa.

Uusi yleistuki ei toimi samoin kuin nykyinen kehitysrahoitus

Uusi yritysten yleistuki perustuu ns. Vesa Vihriälän malliin ja ohjataan yrityksille, (1) joilla on hankalasti sopeutettavia kiinteitä kustannuksia ja (2) joiden liikevaihto on maalis-huhtikuussa pienentynyt vähintään 25-30 prosenttia (tarkka prosenttiosuus on vielä avoinna). Tuen määräksi hallitus on arvioi vähintään 2000 ja enintään 200 000 euroa yritystä kohden. Useimmat yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Tuki on kuitenkin selkeä kompensaatiotuki koronaepidemian vuoksi jo koettujen vaikutusten johdosta.

ELY-keskusten ja Business Finlandin kehittämisavustukset ovat luonteeltaan erilaisia – niiden tavoitteena on kehittää liiketoimintaa siten, että se kestäisi mahdolliset koronaepidemian vaikutukset paremmin. Tuesta pienempi Tilanneanalyysiavustus (ELY) tai Esiselvitysrahoitus (BF) on enimmäismäärältään 10 000 euroa ja suurempi Kehittämistoimenpiteet (ELY) tai Kehittämisrahoitus (BF) on enimmäismäärältään 100 000 euroa. Hankkeissa vaaditaan edellämainitun lisäksi lisäksi 20 prosenttia omarahoitusta.

Kehitysrahoituksen saaminen ei poissulje yleistuen saamista, mutta kehitysrahoitus vähentää yleistuen määrää. Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista otetaan yleistuen arvioinnissa huomioon 70 prosenttia.

ELY-keskusten ja Business Finlandin koronarahoitus poistuvat yleistuen myötä

Alustavien tietojen mukaan korona-avustusten hakeminen Business Finlandilta ja ELY-keskuksilta päättyy, kun yleistuki otetaan käyttöön. Kaikki jo vastaanotetut hakemukset käsitellään tavanomaisesti, mutta uusia hakemuksia ei voi enää jättää muutospäivästä alkaen. Muutospäivää ei ole vielä päätetty.

-Olemme saaneet arvion, että nopeimmillaan haut voitaisiin sulkea jo siinä vaiheessa, kun hallituksen esitys jätetään eduskunnalle. Tämä voisi olla jopa ensi tai seuraavalla viikolla. Takaraja on viimeistään silloin, kun yleistuen haku Valtionkonttorilta alkaa. Tästä päivämäärästä on monenlaisia heittoja, esimerkiksi heinäkuusta on puhuttu. Tarkasta päivämäärästä ei ole kuitenkaan tietoa.

Muutos saattaa vaikuttaa myös yritysten suunnitelmiin

Moni yritys on aiemmin suunnitellut hakevansa ELY-keskukselta tai Business Finlandilta ensin analyysiavustuksen, jonka tulosten perusteella tehdään suurempi kehittämisrahoitushakemus. Mikäli yritys on jo hakenut jo analyysiavustusta tai saanut tästä myönteisen päätöksen, mutta yleistuki astuu voimaan analyysivaiheen aikana, on mahdollista, että suunniteltua jatkorahoitusta ei voida enää hakea.

-Tässä tilanteessa ohjeistamme asiakkaitamme valmistelemaan kehittämisosion hakemuksen jo nyt, vaikka analyysivaihe olisi vielä menossa. Uusi hanke on kuitenkin päivättävä alkamaan vasta, kun analyysivaihe on päättynyt. Olennaista on, että hakemus lähetetään käsittelyyn ennen virallista ELY:n ja BF:n tukien alasajopäivää. Tätä aiemmin lähetetyt hakemukset käsitellään normaalisti. Myöskään jo myönnettyihin ja toteutuksessa oleviin hankkeisiin muutoksella ei ole vaikutusta – ne viedään loppuun normaalisti.

-Mikäli suunnittelet vasta ensimmäisen hakemuksen tekemistä ja yritykselläsi on jo selvä visio kehittämisvaiheeseen etenemisestä, ohjeistamme lisäksi asiakkaitamme tekemään rahoitushakemuksen nyt suoraan kehittämistoimenpiteisiin tai kehittämisrahoitukseen.

Mitä suurempi rahoitushakemus, sitä enemmän hakemukselta ja toiminnalta vaaditaan

Siinä, missä 1. vaiheen hakemus on sekä ELY-keskuksissa ja Business Finlandilla varsin suoraviivainen, toisen vaiheen kehittämisrahoitus vaatii yritykseltä selkeän vision, selkeästi laaditun toimenpidesuunnitelman sekä budjetin.

Suurempia hakemuksia myös valvotaan hankkeen aikana eri tavalla: maksatusten yhteydessä toteutuneet kulut tarkistetaan yrityksen kirjanpidosta ja tuensaajan on tehtävä selvitystä hankkeen etenemisestä ja tuloksellisuudesta.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein maksuton koronalinja, puh. 010 340 3080, auttaa Mikkelin seudun yrityksiä hakemusten tekemisessä.

Hallitus on 7.5. julkaissut uusia tukimuotoja yrityksille. Kokosimme kaikki nyt käytössä olevat ja suunniteltavat tuet yhteen listaan. Listaa on päivitetty 14.5.2020 ja edelleen 19.5.2020.

Avustusmuoto

1. Yksinyrittäjätuki

Yksinyrittäjätuki on päätoimiselle yksinyrittäjälle tarkoitettu 2000€ avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Tuki on tarkoitettu yritystoiminnan kiinteisiin kustannuksiin. Tuen edellytyksenä on aiempi kannattava liiketoiminta sekä myyntituottojen laskeminen 16.3. jälkeen. Myynnin tulee olla laskenut 30%, jotta hakija on tukikelpoinen. Tukea haetaan yrityksen kotikunnasta.

Katso lisää hakemisesta Mikkelissä.

2. ELY-keskusten korona-avustukset enintään 5 henkilöä työllistävälle yritykselle

ELY-keskusten kautta on haettavissa kaksi eri avustusmuotoa. Avustus on tarkoitettu enintään 5 henkilöä työllistäville yrityksille sekä toiminimiyrityksille ilman työntekijämäärän ylärajaa. Myös yhdistykset ovat hakukelpoisia, mikäli yhdistys harjoittaa elinkeinotoimintaa. Kyse on kehittämisrahoituksesta (ei kiinteisiin kuluihin tarkoitetusta avustuksesta), johon liittyy aina tuenhakijan 20% omarahoitusosuus.

ELY-keskuksen avustuksista kevyempi on tilanneanalyysi, johon voi saada tukea enintään 10 000 euroa yhteensä 12 500 euron hankkeeseen. Tilanneanalyysin ajatuksena on, että yritysten toimintaympäristö on muuttunut ja analyysivaiheen kautta hakija hakee ymmärrystä ja vision siihen, miten seuraavaksi tulee toimia. Analyysirahoituksen kesto on enintään yksi kuukausi. Rahoituksen enimmäismäärä on työntekijämäärään sidottu siten, että kutakin yrityksen työntekijää kohden voi kirjata analyysihankkeeseen 2000€ palkkakustannuksia sekä 1000€ välillisiä kuluja. Näin esimerkiksi 3 työntekijän yritys voi saada avustusta 7200 euroa (80%) yhteensä 9000€ hankkeeseen, johon tulee laittaa 1800€ (20%) omaa rahaa.

ELY-keskusten avustuksista raskaampi on kehittämistoimenpiteet, jotka on tarkoitettu yrityksille, joilla on jo määriteltynä selkeä suunta ja visio siitä, kuinka liiketoimintaa tulee suunnata uudelleen, alihankintaverkostoa kehittää, tuotantoa organisoida uudelleen (esim. kotiuttaa tai muuttaa), tuotteita tai palveluja kehittää tai osaamista vahvistaa. Avustuksen enimmäismäärä on 100 000 euroa (80%) enintään 125 000 euron hankkeeseen, jossa 25 000€ (20%) on hakijan omarahoitusta. Kehittämistoimenpiteiden enimmäisaika on 6 kuukautta. Rahoitusta ei voi käyttää yrityksen investointeihin eikä uuden jakelukanavan, esimerkiksi verkkokaupan, perustamiseen.

ELY-keskuksen rahoituksista voidaan 70% maksaa hakijalle ennakkoon, loput hankkeen päättyessä. Molempia ELY-keskuksen avustustuksia haetaan sähköisesti. Lisätietoa löytyy ELY-keskuksen omilta sivuilta.

Päivitys 19.5.2020: Yritysten yleistuen avautumisen myötä ELY-keskusten koronarahoitus ajetaan hallitusti alas ja ELY-keskukset palaavat normaaliin rahoitustehtäväänsä.

3. Business Finlandin häiriötilannerahoitus 6+ henkilöä työllistävälle yritykselle

Business Finlandin liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteessa soveltuu yli 5 henkilöä työllistäville yrityksille, mutta ei toiminimiyrityksille, jotka ovat ELY-hakukelpoisia. Saatavilla on ELY-keskusten tavoin kaksi rahoitusinstrumenttia, jotka ovat avustusmäärältään 10 000€ ja 100 000€. Rahoitus soveltuu lähes kaikille toimialoille maatalouden alkutuotantoa, kalastusta ja vesiviljelyä lukuun ottamatta.

Business Finlandin avustuksista yksinkertaisempi on esiselvitysrahoitus, jota voi saada enintään 10 000 euroa yhteensä 12 500 euron hankkeeseen. Rahoituksella voi selvittää ja suunnitella itselleen uusia liiketoimintoja koronaviruksen aiheuttamassa häiriötilanteessa. ELY-keskuksen tavoin kehittämisrahoitus on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen, se ei sovellu yrityksen kiinteiden kulujen kattamiseen. ELY-rahoituksesta poiketen rahoituksen suositeltu kesto on 4 kuukautta ja hyväksyttyjä kustannuksia ovat palkat, 30% henkilösivukustannukset, ostopalvelut sekä 20% muita kustannuksia, jonka osuus lasketaan palkkojen ja ostopalvelujen yhteissummasta.

Business Finlandin avustuksista laajempi on kehittämisrahoitus, jota voi saada enintään 100 000 euroa yhteensä 12 500 euron hankkeeseen. Rahoituksella on tarkoitus toteuttaa niitä kehittämistoimenpiteitä, joita yritys on jo aiemmin tunnistanut ja jotka parantavat yrityksen toimintamahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla yritykselle uusia ratkaisuja tuotteisiin tai tuotantoon liittyen. Projektin suositeltu kesto on vuosi. Rahoitus soveltuu myös verkkokaupan suunnitteluun ja kehittämiseen, mutta ei tekniseen pystyttämiseen (ns. jakelukanavan perustamiseen).

Myös Business Finlandin rahoituksen osalta on muistettava, että se ei sovellu suoraan yrityksen kiinteiden kulujen kattamiseen eikä sitä voi käyttää yrityksen investointeihin. Käytännössä haettavasta rahoituksesta suurin osa on täten ELY-keskuksen tavoin hakijan omia palkkakustannuksia. Business Finlandin rahoituksesta 70% voidaan maksaa hakijalle ennakkoon, loput hankkeen päättyessä. Myös Business Finlandin avustuksia haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Katso lisätietoa Business Finlandin sivuilta.

Päivitys 19.5.2020: Yritysten yleistuen avautumisen myötä Business Finlandin koronarahoitus ajetaan hallitusti alas ja BF palaa normaaliin rahoitustehtäväänsä.

4. Teollisuussijoituksen rahoitus keskisuurille yrityksille

Teollisuussijoituksen vakausrahoitus on tarkoitettu keskisuurille (ns. MidCap) -yrityksille. Käytännössä puhutaan sijoitustoiminnasta, jossa Tesi sijoittaa yrityksiin, joilla on edellytykset selvitä koronatilanteen aiheuttamista taloudellisista ongelmista lisärahoituksen voimin. Käytännössä sijoitus on joko osakesijoitus tai vaihtovelkakirjalaina. Sijoituskohteen tulee täyttää keskisuuren yrityksen määritelmä (vuoden 2019 liikevaihto vähintään 10 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä yli 50). Sijoitukset ovat kooltaan 1-10 miljoonaa euroa.

Katso lisätietoa Teollisuussijoituksen verkkosivuilta.

5. Maatilayritysten ja alkutuotannon yritysten koronatuki

Maa- ja metsätalousministeriö on usean viikon ajan koonnut tukipakettia maaseutuyrityksille. Tuki saatiin viimeisteltyä viikolla 20 ja tuki avautui haettavaksi Ruokaviraston Hyrrä -järjestelmän kautta maanantaina 18.5.2020.

Maaseudun yritysten sekä maatalouden alkutuotannon tuen määrä on 5 000 – 10 000 euroa. Kalatalouden yrityskohtainen tuki voi olla 3 000 – 10 000 euroa. Tukea voi käyttää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin kuluihin, kuten henkilöstö-, kiinteistö- ja vuokrakuluihin. Tukea ei voi käyttää tuotantopanosten hankintaan tai investointeihin.

Tuella on neljä pääkohderyhmää, joille on kullekin omat vaatimuksensa.

Löydät tuoreimmat tiedot tuesta ja sen hakemisesta Ruokaviraston koronasivuilta.

6. Ravintola-alan tukipaketti (lisätietoa viikko 19-20)

Ravintola-alan omasta tukipaketissa julkaistiin ensimmäiset tiedot keskiviikkona 6.5.2020. Alustavien tietojen mukaan tuki jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä osassa myönnetään tulevan palkanmaksun aloittamista varten. Toisessa osassa maksetaan 15% huhtikuun liikevaihdon laskusta hyvityksenä pakollisista kuluista, jotka oli maksettava rajoitusten aikana. Hallitus valitsee huhtikuulle vertailuajankohdan, jonka perusteella liikevaihdon lasku todennetaan ja tuki lasketaan.

Palkkatukena maksetaan 1000€ jokaisesta työntekijästä, jolle yritys aikoo maksaa vähintään 2500€ palkkaa seuraavan kolmen kuukauden aikana.

Hyvitystukena maksetaan 15% huhtikuun liikevaihdon laskusta, kun sitä verrataan hallituksen myöhemmin vahvistamaan ajankohtaan.

Esimerkki:

Raimon Ravintola Oy työllistää kolme henkilöä. Yritys aikoo avata 1.6. alkaen. Yritys hakee palkanmaksun aloittamistukea kaikille kolmelle henkilölle. Tuki, yhteensä 3×1000€ = 3000€ maksetaan heti hakemuksen hyväksymisen jälkeen ennakkoon. Tuen vastineena yritys sitoutuu maksamaan yhteensä 7500€ palkkaa, kullekin työntekijälle 2500€, kolmen kuukauden aikana.

Raimon Ravintola Oy:n huhtikuun liikevaihto vuonna 2020 oli 5 000 euroa. Tammi-helmikuussa 2020 liikevaihto oli keskimäärin  30 000€ kuukaudessa (hallitus vahvistaa vertailuajankohdan myöhemmin). Liikevaihdon lasku oli täten 30 000 – 5 000 = 25 000€. Yritys voi hakea hyvitystukea 15% menetystä 25 000€ liikevaihdosta, eli yhteensä 3750 euroa.

Esimerkki perustuu alustaviin tietoihin. Tarkkaa tietoa mm. hyvityksen vertailuajankohdasta ei ole vielä saatu.

7. Yritysten yleistuki (päivitetty 19.5.2020)

Hallitus valmistelee parhaillaan satojen miljoonien eurojen yleistukipakettia yrityksille. Kyseessä on toimialariippumaton kustannustuki, joka kohdistetaan eniten koronasta kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin. Erityisesti tuki kohdennetaan yrityksiin

• joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi (alkutietojen mukaan edellytetään vähintään 25% liikevaihdon laskua), ja
• joissa on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia, esimerkiksi vuokrakustannuksia

Tuen piirissä ovat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset. Alkuvaiheessa tukea voi hakea kahdeksi kuukaudeksi, mutta tuen voimassaoloaika tarkentuu vielä ja hallituksella on tilanteen pitkittyessä valmius myös laajentaa tuen kestoa.

Hallitus ei ole vielä määrittänyt, kuinka paljon liikevaihdon on tullut laskea ja mihin ajankohtaan liikevaihtoa verrataan. Myöskään kiinteiden kulujen  todentamiskriteerejä ei ole julkaistu.

Yritysten yleistukea haetaan Valtiokonttorilta. Tuen vaatimaa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty ja Valtiokonttori on pyytänyt noin kuukauden valmisteluaikaa, joten tuki avautuu aikaisintaan kesäkuun loppupuolella.

Yrityksen aiemmin saamat suorat tuet, kuten yksinyrittäjätuki ja ravintolatuki, vähennetään kokonaisuudessaan kustannustuesta. Lisäksi Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta saaduista tuista 7o% huomioidaan yrityksen yleistuen arvioinnissa.

Katso lisätietoa Valtiokonttorin sivulta sekä Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Lainamuotoinen rahoitus

8. Verohallinnon laajennettu maksujärjestely

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Verohallinto on helpottanut maksujärjestelyn ehtoja. Lisäksi on valmisteltu esitys tilapäisestä viivästyskoron alentamisesta. Jos yritykselläsi on ollut vaikeuksia maksaa veroja koronavirustilanteen takia, voit hakea helpotettua maksujärjestelyä OmaVerossa 25.3.2020 alkaen.

Verohallinnon maksuista suoriutuminen on tukien saamisen kannalta olennainen asia, sillä mikäli haet esimerkiksi yksinyrittäjätukea, on sinulla oltava joko (1) puhdas verovelkatodistus, (2) Verohallinnon maksusuunnitelma tai (3) muu esim. ulosottoviranomaisen kanssa tehty maksusuunnitelma. Olennaista on, että asiat ovat hoidettu, sillä epäselvät verovelat estävät yksinyrittäjätuen myöntämisen.

Katso lisää maksujärjestelystä Verohallinnon sivuilta.

9. Arvonlisäveropalautusjärjestelmä (arvio 1.6. alkaen)

Valtionvarainministeri Katri Kulmuni on esitellyt arvonlisänveropalautusjärjestelmän koronasta kärsiville yrittäjille. Takaisinmaksumahdollisuus koskisi tammi-maaliskuussa erääntyneitä veroja, jotka voitaisi lainata takaisin yritykselle kesäkuusta alkaen. Yrittäjä maksaa verot takaisin myöhemmin uudelleen. Ennakkotietojen mukaan myös alv-palautusjärjestelmässä edellytyksenä on, ettei yritys ole päästänyt veroja ulosottoon asti.

Tavoitteena on, että Verohallinto pääsee myös käsittelemään hakemuksia heti kesäkuussa.

10. Finnveran laajennetut takausvaltuudet (kysy omasta pankista)

Luotto- ja vientitakuulaitos Finnveran takausvaltuuksia on nostettu koronaepidemian aikana 2 miljardista eurosta aina 12 miljardiin euroon saakka. Finnvera voi antaa enintään 80% valtiontakauksen yrityksen pankin kanssa neuvottelemaan käyttöpääomalainaan, jolle haetaan Finnveran alkutakausta, PK-takausta tai Finnvera-takausta (suuremmat takaukset 90% saakka). Finnvera perii takauksesta takausprovision. Käytännössä Finnveran takaus selvitetään osana lainaneuvotteluja oman tilipankin kanssa.

Henkilökohtainen toimeentulo

11. Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva

Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva tuli voimaan 8.4.2020. Työttömyysturvaa saattoi 15.4. saakka hakea takautuvasti alkamaan 16.3. alkaen. Yrittäjän väliaikainen työttömyysturvalainsäädäntö mahdollistaa yrittäjälle 724€/kk työmarkkinatuen tilanteessa, jossa päätoiminen yrittäjyys on kokonaan päättynyt tai yrittäjätulo on koronaepidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 e/kk. Yritystoimintaa ei tarvitse enää lopettaa saadakseen työttömyysturvan.

Väliaikainen työttömyysturva on voimassa 30.6. asti. Väliaikainen työmarkkinatuki koskee vain niitä yrittäjiä, joiden yritystoimintaan koronaepidemia on vaikuttanut haitallisesti.