fbpx
Sakari Brusila, Yrityskummit ja Talousapu

Yrittäjä ei jää yksin talousvaikeuksien kanssa

Konkurssilain koronapykälät lakkasivat voimasta tammikuun lopussa, minkä arvioidaan lisäävän konkurssien määrää kesään mennessä. Kolmisenkymmentä vuotta sitten konkurssin läpikäynyt Sakari Brusila on kulkenut vuosia talousvaikeuksiin joutuneiden yrittäjien rinnalla ja saattohoitanut yrityksiä.

Synnyinkunnassaan Rantasalmella nykyään asuva, agronomitaustainen Sakari Brusila on ollut vuodesta 2015 yksi Talousavun velkaneuvonnan päivystyksen kahdestakymmenestä asiantuntijasta. Tavallisesti hän päivystää puhelimessa 2-4 kertaa kuukaudessa, ja puheluita tulee kullakin päivystyskerralla noin 6-10. Viime vuoden koronakeväänä neuvonnan tarve kasvoi niin, että palvelu oli poikkeuksellisesti avoinna neljä kertaa viikossa ja päivittäin puheluja tuli noin 50.

”Nyt tilanne on rauhoittunut. Päivystän noin 2-3 kertaa kuukaudessa, ja puheluita tulee 10-15 kerralla. Yleensä keskustellaan siitä, miten konkurssia haetaan ja minkälainen prosessi se on. Toiminimiyrittäjät voivat myös päästä velkajärjestelyn piiriin. Sitä varten he tarvitsevat Talousapu-neuvojalta lausunnon, jonka he toimittavat velkaneuvojille. Tällaisia lausuntoja tulee päivän päivystyksen yhteydessä tehtäväksi 2-3 eri puolille maata.”

“Konkurssi ei ole niin kamala asia kuin se oli aikoinaan”

Neuvotteluvaraa löytyy

Helmikuun alusta syyskuun loppuun on voimassa väliaikaislaki, jonka mukaan yritys voi kiistää velkojan konkurssihakemuksen 30 päivän ns. maksukyvyttömyysolettaman perusteella. Käytännössä yritys voi vastustaa konkurssihakemusta omalla näkemyksellään siitä, miksi yritys on maksukyvytön vain tilapäisesti. Myös koronakriisin voi ilmoittaa tilapäisen maksukyvyttömyyden syyksi.

”Aiemmin käytössä ollut ns. kahdeksan päivän kirje tippui pois, ja tuli 30 päivän kirje. On ajateltu, että yrittäjä pystyy sen 30 päivän aikana järjestelemään vähän paremmin mahdollisuuksiaan. En oikein usko siihen. Jos on ajanut itsesi seinään, ei yleensä riitä voimia lähteä uudelleen voimistelemaan siinä.”

Brusila aavistelee, että tuleva konkurssiaalto ei kuitenkaan ole niin paha kuin mitä aiemmin pelättiin. Eri toimialoilla tilanteet kuitenkin vaihtelevat, ja etenkin nuoret, pienet yritykset ovat tiukoilla.

”Taiteilijat, taksit, parturi-kampaamot ovat koronan uhreja. Partureilla oli mahdoton tilanne viime keväänä, kun kukaan ei uskaltanut mennä parturiin. Usein pienet yritykset ovat olleet tiukoilla jo pidempään.”

Sekä verottaja että vakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet suhtautuvansa erilaisiin maksujärjestelyihin joustavasti, jos yrityksen toiminta saadaan jatkumaan jollain järkevällä tavalla.

”Ovat joustaneet hyvin tähänkin saakka, sitä ei voi kieltää. Etenkin verrattuna siihen, mikä oli tilanne 30 vuotta sitten, kun minä ajoin totaalisesti päin seinää, niin silloin verottaja ja pankit olivat ne pahimmat.”

Pitkän uran vähittäiskaupan alalla tehnyt Sakari Brusila tietää mistä puhuu, sillä hän kävi läpi konkurssin 30 vuotta sitten. Aikanaan hän pyöritti Porvoosta käsin yrittäjänä K-Maatalous ja rautakauppaa sekä autojen myyntiketjua ja työllisti parhaimmillaan 150 työntekijää. Vuoden porvoolaiseksi hänet valittiin vuonna 1989.

”Korttitalo alkoi kaatua 1991-92 laman seurauksena. Yritin neuvotella päämiehen, autojen maahantuontiyrityksen kanssa, mutta se olisi hyväksynyt vain tietyntyyppisiä ratkaisuja, ja ne ratkaisut eivät taas olleet mahdollisia. SKOP, päärahoittajakin, katosi. Istuin puoli päivää Porvoon saaristossa ja mietin, että hyppäänkö mereen. Oli huhtikuun alku, ja vesi oli niin kylmää, että en hypännyt. Minut pelasti se, että perhe pysyi kasassa.”

Pyydä apua ajoissa

Verottaja haki hänet helmikuussa 1992 henkilökohtaiseen konkurssiin eli häneltä meni käytännöllisesti katsoen kaikki.  Sattumoisin hän tapasi itseään 30 vuotta vanhemman liikkeenjohdon konsultin, josta tuli hänelle mentori ja yrityskummi, vaikkei tukihenkilöistä puhuttu niillä nimillä vielä siihen aikaan.

”Hänellä oli ideoita ja pää leikkasi kuin partaveitsi. Ajattelin, että jos minä 30 vuotta nuorempana olen lyömässä hanskat tiskiin, niin vika on minussa. Minustakin tuli myöhemmin yrityskummi. Nyt meitä mentoreita ja yrityskummeja on toista tuhatta. Yksi ongelmista kuitenkin on, että kummit ovat usein varttuneita ja vaikeuksissa olevat yrittäjät nuoria. Kynnys lähestyä 40-50 vuotta vanhempaa henkilöä on aika korkea. Tässä pitäisi saada pehmennystä aikaiseksi.”

“Yrityskummi tai mentori ei maksa sinulle mitään.”

Konkurssin jälkeen Brusila on työskennellyt koti- ja ulkomailla liikkeenjohdon konsulttina. Hän on myös kokenut velkaneuvoja ja yrityskummi. Kun hän muutama vuosi sitten asui Mikkelissä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ohjasi hänen puheilleen nuoria, pari vuotta alalla olleita yrittäjiä, jotka olivat vaikeuksissa.

”He osasivat oman alansa tosi hyvin, mutta eivät tajunneet kirjanpidosta tai verotuksesta yleensä riittävästi. Siinä menivät sitten omat ja yrityksen rahat vähän sekaisin. Yrittäjä ei osannut, eikä uskaltanut kysyä kirjanpitäjältä, eikä mistään muualtakaan neuvoja ja apuja. Sitten yrittäjä oli tilanteessa, että voimat loppuivat, eikä näkynyt paljoa mahdollisuuksia. Tyypillistä oli, että oli yritetty liian pitkään yksin. Sama tulee vastaan nyt Talousavun keskusteluissa. Apua pitäisi pyytää mahdollisimman aikaisin.”

Brusila muistuttaa, miten tärkeää on valita ammattitaitoinen, auktorisoitu tilitoimisto. Valinta voi tosin olla aloittavalle yrittäjälle hankala, jollei mistään ole saatavissa suosituksia.

”Sanoinkin Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamolle, että kun sinne tulee uusia yrittäjäkandidaatteja, pitäisi olla antaa jonkinlainen lista tilitoimistoista, joita se voi suositella. Listassa pitäisi olla sellaisia yrityksiä, jotka esimerkiksi neljä kertaa vuodessa istuvat alas yrittäjän kanssa ja käyvät läpi kirjanpidon kausituloslaskelmat läpi ja selvittävät yrittäjälle, mistä tässä on kyse.”

“Tilitoimisto pystyy tulkitsemaan missä mennään.”

Brusila arvioi, että Mikkelin-vuosinaan hän saattohoiti parisenkymmentä yritystä. Muutama yritys saatiin myös pelastettua velkajärjestelyin.

”Se vaatii tietynlaista luonnetta yrittäjältä, että vaikka ajaa päin seinää, löytyy rohkeutta jatkaa. Jos yrityksen takana on ollut näkemystä, niin joku kyllä tulee ja täyttää aikanaan sen aukon.”

Etelä-Savon yrityskummit ovat aloittaneet yhteistyössä yrittäjäjärjestön ja vakuutusyhtiön kanssa Turvarengas-palvelun, jonka joukko kokeneita asiantuntijoita auttaa silloin, kun omat voimat loppuvat.

”On yrityskummeja, joilla on liiketalouden kokemusta, entisiä pankinjohtajia, tilitoimistoihmisiä ja pari lääkäriä, joilla on terapiakokemusta. Nyt pitäisi saada leviämään tieto Turvarenkaasta alueen yrittäjille.”

“Tukirengas toimii ja early warning -verkosto rakentuu.”

Konkurssin leima haalenee

Brusila korostaa, että yrittäjällä pitää ylipäätään olla ympärillään laaja joukko ihmisiä yhteiskunnan eri alueilta. Verkostoista löytyy tukea ja näkemystä. Pitäisi myös olla halua kouluttautua eteenpäin. Brusila itse on kouluttautunut myös muutosjohtamisen (turnaround management) asiantuntijaksi sekä Suomessa että ulkomailla. Konkurssista hänet nosti lopulta takaisin pinnalle ympäristönvaihdos ja oma tahto.

”Menin amerikkalaisen konsulttifirman palvelukseen ja olin pari vuotta töissä Ruotsissa ja Norjassa. Vähitellen muutimme Porvoosta Helsinkiin ja hukuimme siellä massaan.”

“Palattuani olin ammattilainen uudella alalla.”

Konkurssin läpikäyneet yrittäjät voivat olla suuri voimavara muille, samaan tilanteeseen joutuneille, mutta helppoa heidän löytämisensä ei kuitenkaan ole.

”Yrittäjällä, joka on kokenut yrityksen toiminnan ja tuhon sisältä päin ja pystynyt hoitamaan asioita eteenpäin, olisi paljon annettavaa muille. Osa meistä ei häpeän takia kuitenkaan halua tulla esille.”

Kun 30 vuotta sitten oli vielä mielikuva, että konkurssin tehnyt on lopun ikänsä velkavankeudessa, tilanne on nykyään eri ja helpotuksia on tulossa lisää.

”Ensin elinikäinen aktiivinen perintä lyheni 15 vuoteen. Nyt ollaan muuttamassa lainsäädäntöä niin, että ilmeisesti vuonna 2023 tulee uusi laki, jonka perusteella perinnät päättyvät jo muutaman vuoden kuluttua eli vallalle tulee eurooppalainen ajattelutapa. Myös luottotietomerkintöjen voimassaoloaikaa ollaan lyhentämässä.”

Brusila on vakuuttunut, että jos yritys menee nyt koronakriisin aikana nurin, asialle löytyy ymmärrystä.

”Koronan takia ollaan yritysten saattohoitovaiheessa kesään mennessä. Nyt kuitenkin ymmärretään, että konkurssi ei ole välttämättä yrittäjän, vaan koronan vika, eikä yrittäjän tarvitse ottaa siitä häpeää niskaansa.”

“Älä murehdi vanhoja, uusi ovia avautuu.”

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa ja neuvoo talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä. Palvelu on avoinna arkisin klo 9-16 numerossa +358 29 502 4880.

Yrittäjän tukiverkko -hanke auttaa yrittäjää tunnistamaan omaa tilannettaan, jaksamista, yrityksen tilannetta ja tulevia suunnitelmia. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat/a/etela-savo/tietoa-etela-savon-yrittajista/hankkeet-548202

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.

Lue myös: Pirjo Taurun konkurssitarina.

Euroopan sosiaalirahaston lippulogo
Mikkelin keskusta ja kävelykatu. Kuva: Heleen Paukkunen

Väliaikainen konkurssisuoja päättyi

Koronapandemian vuoksi tehty tilapäinen konkurssisuojalainsäädäntö päättyi tammikuun lopussa. Konkurssimäärien odotetaan nyt kasvavan.

Koronakeväästä saakka voimassa ollut tilapäinen suojalainsäädäntö rajoitti velkojien oikeutta hakea velallista konkurssiin. Suojalainsäädännön päättymisen myötä riskivyöhykkeellä ovat erityisesti ne yritykset, joiden liiketoiminta on merkittävästi vähentynyt ja joiden kassaan ei virtaa uutta rahaa. Pahiten kärsineet toimialat ovat majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä taiteet, viihde ja virkistys.

Pieni helpotus on kuitenkin lainsäädäntöön tulossa: 1.2.2021 alkaen yrityksille annetaan lakimuutoksella enemmän aikaa hoitaa velkansa. Aiempi 7 päivän konkurssiuhkainen maksukehotusaika muuttuu 30 päiväksi.

-Konkurssilaissa luetellaan kriteeristö, joiden täyttyessä velkoja voi hakea velallisyhtiön konkurssiin, jos maksua erääntyneelle saatavalle ei saada. Yleensä velkoja voi hakea velallista konkurssiin, jos velallinen ei maksa selvää ja erääntynyttä saatavaa viikon kuluessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saamisesta. Nyt konkurssisuojalainsäädännön aikana velkoja ei voinut hakea velallista konkurssiin tällä perusteella – tai saattoi, mutta perusteiden tuli olla poikkeuksellisen painavat. Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saattoi lähettää, mutta konkurssihakemuksen voi tehdä vasta nyt helmikuussa suojalainsäädännön päätyttyä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Jukka Kumpusalo kertoo.

Monissa tapauksissa yrittäjät ovat itse lopettaneet kannattamattoman yrityksensä liiketoiminnan, mutta on myös olemassa joukko, joilla erääntyneiden velkojen määrä on päässyt tavanomaista suuremmaksi.

Konkurssien määrät poikkeuksellisen alhaalla vuonna 2020

Suomen Tilastokeskuksen mukaan tammi-joulukuussa 2020 pantiin vireille 2 135 konkurssia, mikä on 18,6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 876, mikä on 1 672 henkilöä tai 13,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Asiantuntijat ovat povanneet konkurssiaaltoa suojalainsäädännön päättymisen jälkeen. Käytännössä aallon välttämiseksi yleisen taloustilanteen tulisi kehittyä nyt suotuisasti.

MikseiMikkeliltä tulossa juttusarja

Konkurssin selvittely vaatii sinnikkyyttä, mutta tilanteeseen saa apua ja elämä jatkuu myös konkurssin jälkeen.

Tulevien viikkojen aikana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei julkaisee juttusarjan, jossa konkurssin tehneet yrittäjät kertovat oman tarinansa ja jakavat omat selviytymiskeinonsa konkurssitilanteeseen.

Apua saatavilla

Valtakunnallinen Yritys-Suomi Talousapu neuvontapuhelin palvelee arkisin klo 9-16 numerossa 029 502 4880.

Suomen Yrittäjien jäsenille suunnattu valtakunnallinen neuvontapalvelu palvelee arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222 (varaudu kertomaan jäsennumerosi).

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koronalinja palvelee myös talousvaikeuksissa olevia yrityksiä arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.

Lähetä sähköinen palvelupyyntö Yrittäjien tukiverkko -verkostolle:
https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat/a/etela-savo/tietoa-etela-savon-yrittajista/hankkeet-548202

Artikkelikuva: Heleen Paukkunen

ESR_yhdistelmalogo
Uusi yritysten kustannustuki

Uusi kustannustuki täsmentyi

Valtioneuvosto on antanut esityksensä yritysten uudesta kustannustuesta eduskunnalle. Ensitietojen mukaan tuki on haettavissa vasta joulun jälkeen.

Yritykset voivat hakea uutta kustannustukea 1.6.-31.10. välisenä aikana syntyneisiin kustannuksiin. Tukea voi saada, jos liikevaihto on COVID-19 pandemiasta johtuvasta syystä laskenut vähintään 30% verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Uusien yritysten kohdalla vertailuajankohdaksi asetetaan alkuvuosi.

Kustannustuen yrityskohtainen yläraja säilyy ennallaan 500 000 eurossa. Sen sijaan aiemmasta tukien yhteensovittamisesta koskevasta säännöksestä ehdotetaan luovuttavan, jolloin esimerkiksi aiemmin myönnetyt Business Finlandin tai ELY-keskuksen korona-avustukset eivät enää vaikuta kustannustuen määrään. Kustannustuen ja yrityksen muiden SA.56995 puiteohjelmatukien määrä ei kuitenkaan saa ylittää 800 000 euroa.

Uuden kustannustuen myöntämisestä, hakemusten käsittelystä ja tuen maksamisesta vastaa edelleen Valtiokonttori. Tuki maksetaan kertakorvauksena.

Kustannustuen piiriin kuuluvat ne toimialat, joilla toimivien yritysten tukikauden liikevaihto on vähintään 10 prosenttia pienempi kuin vertailukauden liikevaihto. Valtioneuvoston asetuksella nimetään erikseen toimialat, jotka kuuluvat tuen piiriin.

Yrityksen tulee lisäksi osoittaa, että yrityksen liikevaihdon lasku on ollut tukikaudella vähintään 30 prosenttia vertailukauteen nähden. Lisäksi ehtona olisi, että myönnettävä tukisumma ylittäisi 2000 euroa eikä yritykseen kohdistu tuen myöntämisen esteitä. Sen sijaan aiemmasta 20 000 euron liikevaihtorajasta esitetään luovuttavan.

Kustannustukea voidaan myöntää myös yritykselle, jonka toimialaa ei ole asetuksessa mainittu, mikäli yritys osoittaa liikevaihdon laskun johtuvat erityisen painavista COVID-19 -pandemiaan liittyvistä syistä ja lain muut edellytykset täyttyvät.

Valtioneuvoston lisätalousarvioehdotuksessa ehdotetaan 410 miljoonan euron määrärahaa kustannustukeen. Lisäksi käytössä on aiemmasta tukierästä jäänyt 140 miljoonan euron osuus.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Koronalinja auttaa tukiin liittyvissä kysymyksissä. Palvelemme arkisin klo 8-16 numerossa 010 340 3080.

Katso lisätietoa Valtiokonttorin sivuilta.

ESR_yhdistelmalogo

Väliaikaisia muutoksia yrityksen kehittämisavustukseen

Valtioneuvosto on 15.10. antamallaan asetuksella mahdollistanut yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen ns. väliaikaisena valtiontukena, jonka yrityskohtainen enimmäismäärä on 800 000 euroa. Lisäksi asetuksella mahdollistetaan avustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Muutokset ovat väliaikaisia ja voimassa 19.10.–31.12.2020.

Asetusmuutoksen taustalla on Euroopan komission tiedonanto tilapäisistä valtiontukipuitteista sekä Suomen puitetukiohjelma. Muutoksilla on tarkoitus parantaa yritysten mahdollisuuksia selvitä koronaepidemian aiheuttamista vaikeuksista. Yrityksen kehittämisavustusta myöntävät ELY-keskukset.

Kehittämisavustusta on mahdollista myöntää väliaikaisena valtiontukena

Voimassa olevan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla avustuksen myöntäminen väliaikaisena valtiontukena on mahdollista vain markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa. Asetusmuutoksella mahdollistetaan yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen enimmäismäärältään 800 000 euron suuruisena väliaikaisena valtiontukena Suomen puitetukiohjelman mukaisesti myös silloin, kun kyse on yrityksille myönnettävästä perusmuotoisesta kehittämisavustuksesta, jota myönnetään kehittämistoimenpiteisiin tai investointeihin.

Näin ollen ELY-keskusten myöntämää kehittämisavustusta voivat saada myös sellaiset yritykset, joille avustusta ei aiemmin olisi ollut mahdollista myöntää de minimis -kiintiön täyttymisen vuoksi. De minimis -tuella tarkoitetaan niin sanottua vähämerkityksistä tukea, jota yritys voi saada eri tuenmyöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Kehittämisavustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa ennen 1.1.2020

Asetusmuutoksella mahdollistetaan myös kehittämisavustuksen myöntäminen Suomen puitetukiohjelman mukaisesti pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Avustuksen myöntäminen vaikeuksissa olevalle pienelle yritykselle edellyttäisi lisäksi, että yritys ei ole tuen myöntämishetkellä konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä, eikä sille ole myönnetty pelastamistukea tai rakenneuudistustukea. Tässä yhteydessä pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.

Vaikka asetusmuutoksella säädetään mahdollisuudesta myöntää kehittämisavustusta vaikeuksissa olevalle yritykselle, asetuksella ei muuteta valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa laissa säädettyjä avustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä. Avustuksen myöntäminen edellyttää edelleen, että yrityksellä arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan, avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen ja hankkeen arvioidaan olevan yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä.

Asetusmuutokset ovat voimassa 19.10.–31.12.2020.

Lisätiedot:

hallitussihteeri Emmi Äijälä, TEM, p. 029 504 7216

ESR_yhdistelmalogo

Työllisten ja lomautettujen taso vakiintuu

Mikkelin kaupungin työllisten ja lomautusten taso näyttää vakiintuneen. Lokakuun alussa työttömiä oli 2375 ja lomautettuja 280.

Lokakuun 2. päivä julkaistun työllisyysseurannan perusteella Mikkelin kaupungin työllisten ja lomautettujen taso näyttää vakiintuneen noin 2360-2380 työttömän ja 260-280 lomautetun tasolle. Vuotta aiemmin syyskuussa 2019 työttömiä oli 2187 ja lomautettuja 152. Työttömyys on edelleen noin 8 prosenttia tavanomaista korkeammalla tasolla.

Seurannan perusteella Mikkelin kaupungin työttömyysprosentti lokakuun alussa on 10,8 prosenttia.

Jo aiemmin kesällä huomattiin, että erityisesti nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat lisääntyneet. Koronapandemia vaikuttaa heikentäneen esimerkiksi nuorten vastavalmistuneiden siirtymää työelämään. Epidemian suorat vaikutukset on nähty erityisesti kaupassa ja palvelualalla.

Syyskuun osalta virallinen tilastojulkistuspäivä on 20.10.2020.

ESR_yhdistelmalogo

Saitko koronarahoitusta? Rahoitukselle on mahdollista saada myös jatkoaikaa.

Lähes kolmannes Etelä-Savon maakunnan yrityksistä on saanut jonkinlaista koronatukea. Useissa koronarahoituksissa hankeaika on lyhyt. Monet eivät tiedä, että hankkeelle on mahdollista saada myös jatkoaikaa.

Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä ei kannusteta hakemaan jatkoaikaa varmuuden vuoksi, mutta mikäli kehitystyötä ei yrityksessä saada vietyä maaliin alun perin suunnitellussa ajassa, saattaa jatkoajan hakeminen olla suositeltava vaihtoehto.

-Jatkoaikoja on meillä haettu jo kohtuullinen määrä, yritysrahoituksen parissa työskentelevä Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä kertoo.

Jatkoajan hakeminen on mahdollista sekä Business Finlandin että ELY-keskusten myöntämiin rahoituksiin.

Jatkoajat ELY-keskuksen myöntämissä koronarahoituksissa

-Jos hanketta ei pystytä toteuttamaan päätöksessä mainittuna aikana, niin hankkeen toteutukselle on mahdollista hakea kohtuullista jatkoaikaa, yritysasiantuntija Jarkko Rautio ELY-keskuksesta kertoo. Jatkoajan pituutta arvioidaan tapauskohtaisesti.

Olennaista on, että hakija itse perustelee jatkoajan tarpeen ja syyt, miksi hanketta ei ole pystytty toteuttamaan päätöksessä mainittuna aikana. Jatkoaika tulee hakea ennen hankkeen toteutusajan päättymistä.

Jatkoaikaa haetaan sähköisesti saman Aluehallinnon asiointipalvelun kautta, jossa alkuperäinen hakemuskin tehtiin. Palvelussa valitaan alkuperäinen päätös, laaditaan muutoshakemus ja lähetetään sähköisesti ELY:lle.

Jatkoajat Business Finlandin myöntämissä koronarahoituksissa

Myös Business Finland myöntää jatkoaikaa. Suuresta hakemusten määrästä johtuen käytössä on kaksiportainen järjestelmä.

Jos projekti jatkuu enintään 4 kuukaudella alkuperäistä suunnitelmaa pidempään tai päättyy aiemmin kuin suunniteltu, liiketoiminnan kehitysrahoitusta häiriötilanteissa saaneiden ei tarvitse tehdä muutoshakemusta. Muutoshakemusta ei myöskään tarvita kustannuslajien väliseen muutokseen, jos muutos on suuruudeltaan enintään 20% kustannusarviosta.

Sen sijaan pidemmistä aikataulumuutoksista tai merkittävistä kustannuslajien välisistä muutoksista on tehtävä muutoshakemus sähköisessä asiointipalvelussa. Myös Business Finlandilla jatkoaika tulee hakea ennen hankkeen alkuperäisen toteutusajan päättymistä.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koronalinja palvelee Mikkelin seudun yrityksiä arkisin klo 8-16 numerossa 010 340 3080.
Autamme myös jatkoaikahakemusten tekemisessä.

ESR_yhdistelmalogo

Koronarajoitukset lievenevät tänään

Suurin osa ravintoloiden toimintaa säädelleistä rajoituksista poistuu tänään. Suomi avaa myös rajansa 17 eurooppalaiselle maalle ja matkustusrajoitukset 11 Euroopan ulkopuoliseen maahan poistuvat.

Lähtökohtaisesti matkustusrajoitukset puretaan maista, joissa koronaviruksen ilmaantuvuus on myös laskussa. Raja-arvona matkustamiselle pidetään 8 uutta tautitapausta 100 000 henkilöä kohden edellisen 14 vuorokauden aikana.

Suomi on aiemmin luopunut rajoituksista Norjan, Tanskan, Islannin, Viron, Latvian ja Liettuan liikenteessä sekä huvialusliikenteessä.

Nyt sisärajavalvonta poistuu seuraavien maiden osalta: Alankomaat, Belgia, Italia, Itävalta, Kreikka, Malta, Saksa, Slovakia, Slovenia, Unkari, Liechtenstein ja Sveitsi.

Epidemiologiseen arvioon perustuen sisärajavalvonta ja maahantulon rajoitukset jatkuvat edelleen Suomen ja Ruotsin välisellä maarajalla sekä Suomen ja Espanjan, Luxemburgin, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin ja Tsekin tasavallan välisessä liikenteessä.

Ravintoloiden rajoitukset poistuvat

Kaikki ravintoloiden ja kahviloiden aukioloa, anniskeluaikoja sekä asiakasmääriä koskevat koronarajoitukset päättyvät tänään. Jatkossa anniskeluaika määräytyy normaalisti alkoholilain mukaisesti, eikä ravitsemisliikkeiden aukioloa tai asiakaspaikkamäärää enää rajoiteta.

Asiakkailla tulee kuitenkin edelleen olla oma istumapaikka, riittävä etäisyys muihin asiakkaisiin sekä mahdollisuus käsienpesuun. Myös ravintoloiden ohjeistamisvelvollisuus mm. ulko-ovilla säilyy. Tilojen ja pintojen puhtaanapitoon on myös edelleen kiinnitettävä korostetusti huomiota.

Katso lisää ravintoloiden rajoitusten purkamisesta:
https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/osa-ravintoloiden-ja-kahviloiden-rajoituksista-lakkaa-13-heinakuuta-osa-sailyy-31-8-saakka

Lisätietoa matkustusrajoitusten purkamisesta:
https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/21483223/Rajoitusten_purku_jatkovaiheistus_muistio_08_07_2020_FINAL.pdf/ef90627f-88c2-363d-a1f4-a7cd358e81d2/Rajoitusten_purku_jatkovaiheistus_muistio_08_07_2020_FINAL.pdf?t=1594222561691

Kuva: Pihla Liukkonen

Mikkeli yksinyrittäjätuki 1024x600

Yksinyrittäjätukea jaettu Mikkelissä 398 hakijalle

Mikkelin kaupunki on vastaanottanut perjantaihin 3.7. mennessä yhteensä 456 yksinyrittäjätuen hakemusta. Tuki on myönnetty yhteensä 398 hakijalle.

-Tuen käsittelyssä saattaa kesäaikana olla pieniä viiveitä, mutta pääsääntöisesti hakija saa päätöksensä edelleen päivissä, Jukka Kumpusalo MikseiMikkelistä toteaa.

Kaupungilla on valtuus myöntää tukea enintään 1059 hakijalle, joten tukea on vielä runsaasti jäljellä. Suomen kunnissa yleisesti arvioidaan, että tuen kriteerien säilyessä nykytasolla tukea jää jakamatta.

-Mikäli yrityksesi on kärsinyt taloudellisesti koronaepidemian vuoksi, kehotamme tekemään hakemuksen.

Yritys voi olla oikeutettu myös uuteen 7.7. avattavaan kustannustukeen. Tukien jakamisessa aiemmin saadut tuet otetaan huomioon ja esimerkiksi jo saatu yksinyrittäjätuen osuus vähennetään yleisestä kustannustuesta. Tuet eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois.

Yksinyrittäjätuella on oma infosivunsa osoitteessa: https://mikseimikkeli.fi/yksinyrittajatuki/

Yksinyrittäjätuen viimeinen hakupäivä on 30.9.2020.

 

Yritysten kustannustuki avautuu haettavaksi 7.7. Valtionkonttorista

Valtiokonttori tiedottaa 26.6.2020:

Uutta yritysten kustannustukea voi hakea Valtiokonttorista 7.7.2020 lähtien. Haku tapahtuu sähköisellä hakemuksella Valtiokonttorin verkkosivulla.

Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tukeen vaikuttavat yrityksen kiinteät kustannukset sekä palkkakustannukset tukikaudelta 1.4.-31.5.2020.

Tuki kohdentuu koronaviruspandemiasta kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin. Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset ovat tuen piirissä.

Tukea ehtii hakea 31.8.2020 asti

”Valtiokonttori tekee kaikkensa, että kustannustukeen oikeutetut yritykset saavat tukensa sujuvasti ja nopeasti. Hakemisessa ei kuitenkaan ole tarvetta hätäillä, sillä kaikki tukeen oikeutetut tulevat luonnollisesti ne saamaan”, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen vakuuttaa. Tukea on haettava viimeistään 31.8.2020.

Tukeen oikeutetut toimialat voi tarkistaa Valtiokonttorin sivuilta

Tuen piiriin kuuluvat ne toimialat, joiden liikevaihto on pudonnut vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan nähden ja joista säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Toimialan huhtikuun 2020 liikevaihtoa verrataan maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon. Hakija voi tarkistaa toimialaluettelon Valtiokonttorin verkkosivuilta.

Valtiokonttori saa tiedon yrityksen toimialasta Verohallinnolta. Jos yrityksen toimiala ei kuulu tuen piiriin, yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi. Erityisen painavaksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi sellainen rajoitus tai määräys, jonka takia elinkeinon harjoittaminen on vaikeutunut. Lisäksi yrityksen tulee osoittaa, miksi sen tilanne poikkeaa muusta toimialasta.

Tuen edellytyksenä on liikevaihdon lasku

Tuen saamisen edellytyksenä on, että yrityksen oman liikevaihdon täytyy olla laskenut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista alv-ilmoituksista.

Yritykselle määräytyvän kustannustuen tulee olla vähintään 2 000 euroa, jotta se maksetaan. Tukea voidaan myöntää enintään 500 000 euroa yritystä kohti. Tuki voidaan maksaa vain tilille, jonka yritys on ilmoittanut Verohallinnolle.

Lisätietoa tuesta saa Valtiokonttorin webinaarista 30.6.

Valtiokonttori järjestää tiistaina 30.6.2020 klo 13 webinaarin, jossa asiantuntijamme kertovat kustannustuesta ja sen hakemisesta. Webinaari on katsottavissa myös jälkikäteen tallenteena. Lisätietoja webinaarista ja osallistumislinkki >

Hakijan tueksi avataan puhelinpalvelu 1.7. ja chat 7.7. Tulossa on myös laskuri, jolla hakija voi itse tarkistaa, täyttääkö yritys tuen myöntämisen kriteerit. Kaikista näistä tiedotamme lisää myöhemmin.

Lisätietoja hakijalle:

Yritysten kustannustuki
Usein kysytyt kysymykset
Työ- ja elinkeinoministeriön kysymyksiä ja vastauksia kustannustuesta
Työ- ja elinkeinoministeriön koronavirustoimintaohjeita yrityksille

ESR_yhdistelmalogo

Elyn koronarahoitusten maksatushakemusten muistilista ja tietoiskujen tallenteet

ELY:n myöntämien poikkeusrahoitusten (tilanneanalyysi ja kehittämisavustus) maksatushakemusten käsittely käy vilkkaana ja käsittelyssä on ELY-keskuksen mukaan viikkojen jonot. Jotta maksatushakemuksen tekeminen ja käsittely olisi sujuvaa, hakijoiden suositellaan tutustuvan maksatushakemukseen ja sen täyttövinkkeihin etukäteen. Oikein ja riittävän kattavasti täytetty hakemus sujuvoittaa käsittelyä ja samalla voidaan välttyä mahdollisilta lisäselvityspyynnöiltä sekä viivästyksiltä maksatuksessa.

Lahden seudun kehitys LADEC järjesti toukokuussa tietoiskut maksatushakemuksten täyttämisestä ja tietoiskujen tallenteet on vielä katsottavissa LADEC:n sivuilla:
https://www.ladec.fi/tapahtumat/tietoiskut-elyn-koronarahoituksen-maksatushakemuksista

Lisäksi ELY-keskuksen sivuilla on tietoa ja muistilista (pääset muistilistaan tästä) maksatushakemuksiin liittyen.

MikseiMikkelin koronalinja auttaa ja neuvoo tarvittaessa Mikkelin seudun yrityksiä maksatushakemusten tekemisessä. Koronalinja palvelee numerossa 010 340 3080 arkisin klo 8-16.

ESR_yhdistelmalogo