Yrittäjän päivästä on tullut kansallinen juhlapäivä, jonka kunniaksi saa lipputankoon nostaa lipun.
Valtakunnallista yrittäjän päivää on vietetty vuodesta 1997 alkaen. Vuosina 1995–1996 lamakauden jälkeen yrittäjäjärjestössä Helsingissä pohdittiin, miten voitaisiin antaa uskoa yrittäjille ja miten yrittäjyyden arvostusta voitaisiin lisätä ja yrittämisen toimintaedellytyksiä parantaa. Syntyi ajatus vuosittaisesta yrittäjän päivästä.
Ensimmäistä Yrittäjän päivää vietettiin 5.9.1997. Kyseessä oli arvokas tilaisuus, jossa puhujina olivat pääministeri valtiovallan edustajana sekä yrittäjäyhdistysten puheenjohtajat, yritysjohtajia itse kukin. Juhlapäivän hankkeilla on ollut alusta saakka valtionhallinnon ja valtion ylimmän johdon tuki.
Vuosina 1997-2001 yrittäjän päivän järjestivät vuosittain sen käynnistäjinä olleet yrittäjät, kunnes vuonna 2002 päivää varten perustettiin Yrittäjän päivä -säätiö, joka otti juhlatilaisuuden järjestämisvastuun harteilleen.
Tänä vuonna yrittäjän päivää vietetään erilaisissa olosuhteissa globaalin koronapandemian takia. Päivää juhlitaan digitaalisesti #sellainenonyrittäjä -kampanjan avulla. Onkin erityisen hyvä hetki muistaa päivän alkuperäistä perustamisajatusta.
Mikkelin kaupungin työllisistä yli joka kymmenes on yrittäjän eläkevakuutuksen piirissä harjoittaen merkittävää yritystoimintaa. Vähintään pienimuotoisesti yritystoimintaa harjoittaa viidennes työllisistä.
Kiitämme yrittäjiä yhteistyöstä, sinnikkyydestä ja luovuudesta raskaan vuoden keskellä.
Yrityksiä perustettiin Mikkelin seudulla tammi-kesäkuun aikana entiseen tahtiin, vaikka valtakunnallisesti perustettavien yritysten määrä laski 15 prosenttia.
Koronaepidemiasta johtuen yritysten perustamismäärissä on nyt poikkeuksellisen suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Turussa yrityksiä perustettiin vuoteen 2019 verrattuna lähes 25% vähemmän ja Tampereella 35% vähemmän. Sen sijaan Länsi-Uudellamaalla ja Lappeenrannassa perustamismäärät kasvoivat. Keskimäärin uusyrityskeskusten kautta perustettiin tammi-kesäkuun aikana 15% vähemmän yrityksiä viime vuoteen verrattuna.
Koronaepidemian valtava voima huomioiden huonompiakin lukuja ehdittiin ennakoida.
-Uusyrityskeskuksissa on huomattu, että kun yrityksen on päättänyt perustaa, sitä päätöstä ei ihan helposti horjuta edes tällainen maailmanlaajuinen kriisi. Ja onneksi näin on, sillä tarvitsemme uutta yrittäjyyttä korona-ajan jälkeiseen talouden elvyttämiseen, Suomen uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama toteaa.
Mikkelin seudulla yritysten perustamispalvelun tuottaa Mikkelin seudun Uusyrityskeskus, jonka neuvoja Heli Tavasti on tullut tutuksi yrityksen perustajille.
Suomen Uusyrityskeskuksen ry:n tilastoinnista ilmenee, että yrityksiä perustettiin Mikkelissä koronakeväästä huolimatta entiseen tahtiin, vaikka valtakunnallisesti yrityksiä perustettiin Uusyrityskeskusten kautta lähes 15% vähemmän.Heli Tavasti, osaatko arvioida mistä ero johtuu?
-Voi olla siitäkin, että täällä korona ei vaikuttanut ihmisten omaan terveyteen yhtä laajasti kuin pahimmilla tautialueilla, joten ihmiset ovat olleet toimintakykyisempiä ja luottavaisempia tulevaan. Suurissa kaupungeissa koronaepidemian vaikutuskin on ollut pahempi.
-Koronatilanteessa Mikkelin seudulla näkyy myös se, että toimiville yrityksille oli paljon apua ja tukea tarjolla. Helpompi on lähteä yrittäjäksi kun tietää jo valmiiksi, että ei jää yksin, kun jotain karikoita tulee eteen. Alueella yrittäjiä todellakin autetaan henkilökohtaisesti, kun vaan osaat jollekin suusi avata tai välillä jopa ilman, että osaat pyytää. Tätä ei ole tarjolla kaikkialla ja sen myös aloittavat yrittäjät tietävät. Neuvontaan tulijalle kerrotaan laajasti kaikista alueellisista neuvontapalveluista.
Millaisia yrityksiä Mikkeliin perustettiin?
-Ihan kaikenlaisia, kuten yleensäkin. Ehkä loppukevään osalta näkyy sellaisia toimialoja, joihin korona ei ole vaikuttanut eikä vaikuta niin paljon. Esimerkiksi tietyt sote-alan toiminnot ja asiantuntijapalvelut.
Mitä yritysten perustajat ovat ajatelleet koronasta? Onko korona vaikuttanut yrityksen perustamiseen?
-Korona toki on vilahtanut keskusteluissa, mutta ei sillä suurta roolia ole ollut. Ehkä vähän tarkemmin mietitään perustaessa yrittäjän oma turva, jos jotain käy yritykselle tai itselle. Samoin erilaisten sopimusten kanssa ollaan tarkkana esimerkiksi irtisanomisaikojen osalta.
Miten perustamisneuvonta tällä hetkellä toimii? Haluavatko perustajat edelleen henkilökohtaisen tapaamisen vai tuotetaanko palvelua nyt enemmän etäyhteyksin?
-Etäyhteydet toimivat todella hyvin riippumatta siitä, onko asiakkaalla aiempaa kokemusta niistä. Kaikki asiat on saatu hoidettua ja myös rekisteröinnit näytön jakamisella. Tällä hetkellä ollaan siirrytty takaisin tarjoamaan jälleen myös henkilökohtaisia tapaamisia ja niitä enemmän halutaan. Käytämme useita tapoja asiakkaiden toiveiden mukaan.
Taulukko: Uusyrityskeskusten kautta perustetut yritykset alueittain 1-6/2020
Yrityksiä perustettiin valtakunnallisesti 15% vähemmän, mutta Mikkelin seudulla perustamismäärä säilyi ennallaan.
Suomen 30 Uusyrityskeskusta tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista yritysneuvontaa alkaville yrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville. Uusyrityskeskusverkoston taustatukena on yli 1500 yrityselämän asiantuntijaa. Uusyrityskeskusten neuvonnalla on ISO 9001:2015 -laatusertifikaatti. Laatukriteerit edellyttävät, että kahden vuoden kuluttua yli 90 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua vähintään 80 prosenttia Uusyrityskeskusten kautta toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa. Mikkelissä neuvonnan tuottaa Mikkelin seudun Uusyrityskeskus.
Kansikuvassa Heli Tavasti, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus
Savonlinnan kaupunginhallitus päätti käynnistää neuvottelut Mikkelin kaupungin, Essoten ja Sosterin kanssa 29.6.2020. Neuvotteluita käytiin ensin Essoten, Sosterin, Savonlinnan ja Mikkelin luottamus- ja viranhaltijajohdon kesken. Tämän jälkeen sovittiin, että viranhaltijajohto jatkaa neuvotteluja ja tekee esityksen.
Viranhaltijajohto on käynyt neuvottelut ja sen pohjalta Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen ja Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine esittävät kaupunginhallituksilleen seuraavista asioista sopimista:
Etelä-Savon sote-maakunnassa on kaksi ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä (muun muassa anestesiologia, sisätaudit ja kirurgia) ylläpitävää keskussairaalaa, toinen Mikkelissä ja toinen Savonlinnassa. Maakunnan synnytyssairaala on Mikkelissä.
Maan hallitukselle tehdään yhteinen esitys siten, että terveydenhuoltolakiin linjataan, että kaikissa maan keskussairaaloissa (mukaan lukien Mikkeli ja Savonlinna) on ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystystoiminta mukaan luettuna anestesiologia, sisätaudit ja kirurgia. Terveydenhuoltolakia tulee muuttaa siten, että Etelä-Savon sote-maakunnassa on kaksi keskussairaalaa. Myös keskittämisasetusta tulee lieventää siten, että tämä mahdollistuu.
Tulevassa yhteisessä sote-maakunnassa työnjaon jatkokehittäminen tehdään siten, että sairaaloiden välillä yhteenlasketut volyymimäärät pysyvät nykytasolla, mikä turvaa molemmissa sairaaloissa riittävän määrän sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelupaikkoja sekä sairaaloiden työntekijämäärät nykyisessä suhteessa.
Työnjaon tarkempi valmistelu pitäisi tehdä Sosterin ja Essoten yhteistyönä siten, että Etelä-Savossa on kaksi nykyisen tasoista päivystävää keskussairaalaa.
Savonlinna on sote-maakunnan hallinnon keskuskaupunki. Sote-maakunnan ylin johto esikuntineen (esimerkiksi sote-maakuntajohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja ja henkilöstöjohtaja, esikuntahenkilöstö sekä tietohallintojohtaja ja ICT-yksikkö) sijoitetaan Savonlinnaan.
Terveyspalvelujen johto sijoittuu Mikkeliin. Muu toimialajohto ja hallinnon muut työpaikat jaetaan työntekijämäärien suhteessa kaikkien kaupunkien kesken.
Kehitysvammahuollon hallinto ja johto sijoittuvat Pieksämäelle.
Etelä-Savon maakuntaliitto (nykyinen maakuntaliitto) jatkaa Mikkelissä.
Sote-maakunnan valmisteluhallituksen puheenjohtaja tulee Savonlinnasta.
Savonlinna sitoutuu Etelä-Savon maakuntaan ja sote-maakuntaan.
Mikkeli ja Savonlinna sitoutuvat tukemaan toisiaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa siten, että molemmissa säilyy ja kehittyy vuoden 2023 mukainen opiskelijamäärä (Mikkelissä noin 3 700 ja Savonlinnassa noin 1 400) sekä edistämään kaupunkien strategisia kehittämishankkeita ammattikorkeakoulussa.
Kaupunginjohtajien esitys perustuu seuraaviin asioihin:
KYS-yhteistyötä voidaan toteuttaa myös Mikkeli-Savonlinna-mallissa. KYS erva-alueen tehtävänsä mukaisesti tukee molempien sairaaloiden toimintaa osallistumalla työnjaon kehittämiseen sekä turvaamalla lääkäreiden saatavuuden. Mikkelin, Savonlinnan ja KYSin sairaaloiden välistä yhteistyötä on tarkoitus kehittää siten, että laadukkaat hoitoketjut sairaaloiden välillä toimivat niin, että potilaat saavat parhaan mahdollisen palvelun ja potilasturvallisuus on taattu.
Etelä-Savon maakunnan hajoaminen vaarantaisi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Savonlinnan kampuksen tulevaisuuden ja voisi lisäksi aiheuttaa ongelmia myös Ammattiopisto SAMIedun toiminnalle EU-rahoitusmahdollisuuksien merkittävästi pienentyessä. Xamkissa ja SAMIedussa on yhteensä noin 3 000 opiskelijaa mukaan lukien Xamkin saamat lisäkoulutuspaikat. Koulutuksella ja osaamisella on avainvaikutus alueen elinvoimalle ja kehitykselle.
Mikkelillä ja Essotella on vahva tahto turvata Savonlinnan keskussairaalan ympärivuorokautinen päivystys nykytasolla Etelä-Savo-yhteydessä. Molempien kaupunkien alueiden asukkaille erikoissairaanhoitopalvelut ovat elintärkeitä ja niiden turvaamiseksi pitää tehdä hyvää yhteistyötä.
Etelä-Savon sote-alueen rahoituspohja on tämänhetkisten laskelmien perusteella huomattavasti Pohjois-Savoa vahvempi. Etelä-Savossa alijäämä on vain 3 miljoonaa euroa kun Pohjois-Savossa alijäämä on noin 27 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtajat vetoavat Essotea ja Sosteria istumaan samaan pöytään yhteistyössä KYS:in kanssa ja sopimaan asioista neuvottelemalla. Tällä tavalla vahvistetaan myös koko Itä-Suomen yhteistyötä ja tulevaisuutta. Kaupunginjohtajien mielestä sovinnon ja neuvotteluratkaisun saaminen on koko Itä-Suomen, kaupunkien ja alueen asukkaiden etu.
Kirjoittanut: Jukka Kumpusalo Kansikuva: Jessica Järvinen
Tämä kirjoitus on osa elinvoimasarjaa, jota kirjoitetaan syksyn 2020 aikana. Tällä kertaa tutustutaan tarkemmin Mikkelin kaupungin väestörakenteeseen ja muuttoliikkeeseen. Väestörakenteen ymmärtäminen on avainasemassa esimerkiksi elinvoimatoimenpiteitä suunniteltaessa. Mikkelin osalta nykytilanne herättää myös kysymyksiä.
Ennusteen mukaan Etelä-Savon väestömäärän arvioidaan vuoteen 2040 mennessä laskevan 18 prosenttia. Kun Etelä-Savossa vuonna 2019 on 143 000 ihmistä, vuonna 2040 asukasmäärän arvioidaan nyt olevan noin 116 500. Tilastokeskuksen vuonna 2019 antaman väestöennusteen mukaan Suomessa ei 2030-luvun puoleen väliin mennessä ole yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, mikäli syntyvyys pysyy nykyisellä tasollaan.
Kaupungin väestönkehitys on luonnollisen väestönkehityksen, muuttoliikkeen ja aluerajojen muutosten summa. Aluerajojen pysyessä ennallaan väestönkehitykseen vaikuttavat siis syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike.
Nykyihminen on muuttanut koko olemassaoloaikansa – 200 000 vuoden ajan. Populaatiot ovat laajentuneet ja levinneet niin ennen kartoittamattomille alueille kuin myös toistensa alueille. Monen suuren muuttoaallon takana ovat olleet sodat ja valtapolitiikka. Pakkosiirron seurauksena 1500-luvulla syntyi monien kaupunkien tavoin myös Helsinki. Nykyään pakkosiirtoja koetaan vähemmän, mutta muuttoliikkeen rooli on korostunut kaupunkikehityksessä: Lontoon väkiluvusta yli 36% on ulkomaalaistaustaista, Tukholmassa ja Oslossa molemmissa yli 25%, Pariisissa 15% ja Haagissa 33%. Vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten osuus Mikkelissä oli 4,3%. Osuus on suurten C21-kaupunkien joukossa kolmanneksi pienin Kajaanin ja Kuopion jälkeen.
Muuttoliikkeen syyt erotellaan kirjallisuudessa usein taloudellisiin, sosiaalisiin, poliittisiin ja ympäristösyihin. Näiden ympärille kietoutuvat kansainväliset megatrendit kuten teollistuminen, kaupungistuminen, digitalisaatio ja työelämän muutos. Länsimaissa yleisesti trendeinä tunnistetaan myös esimerkiksi vanheneva väestö, pidempi elinajanodote ja pienenevä syntyvyys.
Väestönkehitys Mikkelin kaupungissa
Mikkelin kaupungissa asui 31.12.2019 yhteensä 53 130 ihmistä. Samaan aikaan Etelä-Savossa asui 142 380 ihmistä. Asukkaat jakautuivat hieman aiemmin tehdyn taulukon mukaan seuraavasti.
Ikäluokka
Mikkeli
Osuus %
Etelä-Savo
Osuus %
Suomi
Osuus %
0-14 -vuotiaat
7 633
13,9%
18 480
12,8%
870 396
15,8%
15-64-vuotiaat
32 377
60,2%
82 627
57,1%
3 422 302
62%
Yli 65-vuotiaat
13 808
25,7%
43 508
30,1%
1 233 086
22,3%
Taulukko: Mikkelin, Etelä-Savon ja Suomen ikäluokkien määrät ja osuudet väestöstä
Mikkelin kaupungin väkiluku on ollut 2000-luvulla lievästi laskusuuntainen, mutta vuodesta 2016 alkaen väestönmuutos kiihtyi selvästi ja kaupunki menetti vuosien 2016-2019 välillä lähes 1400 ihmistä väkiluvustaan. Onkin perusteltua kysyä, mistä ilmiö johtuu? Miksi väestö väheni niin nopeasti vuosina 2016-2019?
Mikkelin kaupungin väkiluku 2000-luvulla. Lähde: Tilastokeskus
Kuten aiemmin todettu, väestönmuutoksen osatekijät ovat luonnollinen väestönmuutos, muuttoliike sekä aluerajojen muutos. Vuosina 2016-2019 ei Mikkelissä ollut aluerajojen muutoksia, joten selittävän ilmiön on löydyttävä muista osatekijöistä. Seuraava kuvaaja esittää väestönmuutoksen eri osatekijät vuodesta 2000 aina vuoteen 2019 saakka.
Mikkelin kaupungin väestömuutos 2000-luvulla osatekijöittäin. Lähde: Tilastokeskus, koonti Jukka Kumpusalo
Kuten kuvaajasta voi huomata, Mikkelin kaupungin negatiivinen väestönkehitys on pitkälti seurausta kahdesta osatekijästä: luonnollinen väestönmuutos on lievästi kiihtynyt, mutta erityisesti ulos suuntautuva muuttoliike on kasvanut räjähdysmäisesti vuosina 2016-2019. Kuntapäättäjänä ja johtavana virkamiehenä olisikin kysyttävä kysymys, miksi ovi Mikkelistä ulos kävi niin tiuhaan? Varsinkin vuosi 2019 oli kaupungille synkkä. Mitä tapahtui? Väestönmuutoksen talousvaikutusta käsittelen myöhemmin tässä artikkelissa lyhyesti.
Jos lähdetään ajatuksesta, että emme voi nopealla aikavälillä merkittävästi vaikuttaa syntyvyyteen emmekä kuolleisuuteen, jää analysoitavaksi muuttoliike.
Kuka Mikkeliin muuttaa ja kuka muuttaa pois?
Vuosina 2000-2008 Mikkelin kaupungin muuttoliike oli lievästi negatiivinen. Vuosikymmenen vaihde kuitenkin muutti tilanteen ja muuttoliike kääntyi lähes tasapainoon vuosiksi 2009-2015. Vuodesta 2016 lähtien trendi notkahti pahasti pakkaselle. Seuraavassa taulukossa esitetään nettomuutto vuosina 2000-2019 ikäryhmittäin.
Kuntien välisen muuttoliikkeen nettomuutos ikäryhmittäin 2000-2019, Mikkeli Lähde: Tilastokeskus 2019, koonti Jukka Kumpusalo
Pyrin korostamaan nettomuuton suuntaa taulukossa vielä merkitsemällä negatiivisen muuttoliikkeen punaisella ja positiivisen vihreällä. Vaikka muuttoliike voidaan jakaa kausiin 2000-2009 ja 2010-2015 sekä 2016-2019, voidaan koko 2000-luvulta tunnistaa kaksi trendiä.
Ensimmäinen trendi on nuorten aikuisten ikäluokkien poismuutto. Vuonna 2019 nuorten aikuisten poismuutto kaksinkertaistui. Opiskelukaupungin maineestaan huolimatta Mikkelin kaupungin perälauta vuotaa nuoria aikuisia muualle Suomeen. Tilastojen puitteissa lienee rehellistä sanoa, että kaupungin pitovoima nuorten aikuisten keskuudessa on heikko. Muuttoliikkeen määrä on niin suuri, että on varsin yhdentekevää, vaikka muissa ikäluokissa positiivinen kehitys saataisiin kaksinkertaistettua, jos nuorten ikäluokkien pitovoimaongelmaa ei saada ratkaistua. Nuorten ikäluokkien muuttoalttius on kolminkertainen muihin ikäluokkiin verrattuna, joten nämä ikäryhmät reagoivat herkemmin esimerkiksi mainekuvan muutoksiin.
Toinen trendi vaikuttaa olevan yli 55-vuotiaiden tulomuutto. Ikäryhmittäin havaitaan vuosivaihtelua, mutta kaupungin tulevaisuuskuva – ehkä myös mainekuva – vaikuttaa olevan positiivisempi 55-74 -vuotiaiden keskuudessa.
Muuttoliike Mikkelistä suuntautuu pääsääntöisesti muihin kaupunkeihin. Erityisen huono kaupungille oli vuosi 2019, jolloin muuttoaalto Mikkelistä pois nähtiin lähes kaikissa ikäryhmissä. Seuraavassa taulukossa esitetään tulo- ja poismuuton top 10-kunnat vuonna 2019.
Kunta
Tulomuuttajien määrä
Poismuuttajien määrä
Helsinki
138
287
Jyväskylä
111
228
Tampere
74
166
Espoo
75
156
Kuopio
88
154
Lahti
67
125
Lappeenranta
77
122
Vantaa
95
106
Kouvola
*
67
Joensuu
*
67
Lähtevä muutto Mikkelistä muualle vuonna 2019, TOP 10
(*Tulomuuton TOP 10-listalla Kouvola ja Joensuu jäävät Juvan ja Savonlinnan taakse. Vuonna 2019 Juvalta Mikkeliin muutti 70 asukasta ja Savonlinnasta Mikkeliin 67 asukasta. Myös muut seutukunnat ovat tulomuutossa hyvin edustettuina.)
Vaikka Mikkeli onkin muuttopositiivinen maahanmuuton osalta, ei maahanmuuton määrä toistaiseksi riitä kompensoimaan kotimaisen muuttoliikkeen tappiota.
Edellä mainittujen kahden trendin seuraus on, että väestöpyramidi painottuu jatkuvasti korkeampia ikäluokkia kohden. Tähän ilmiöön pohjautuu myös Tilastokeskuksen tuottama Mikkelin kaupungin väestöennuste vuoteen 2040 saakka.
Tilastokeskuksen väestöennuste 2040
Tilastokeskus julkaisi vuonna 2019 uuden väestöennusteen Mikkelin kaupungista. Ennusteen mukaan kaupungin väestö vähenee 11 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Mikkelin kaupungin väestöennuste 2020-2040, Tilastokeskus 2019
Ennustetta tutkiessa on huomattava, että ennuste on demografinen trendilaskelma. Ennusteessa otetaan huomioon kaikki väestönmuutoksen perussuureet: syntyvyys, kuolleisuus (ns. omavaraisuuslaskenta) ja muuttoliike. Laskennan peruste on kuitenkin ajatus siitä, mikä olisi kaupungin väestömäärä, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Tämä osittain selittää, miksi Mikkelin kaupungin väestöennusteet ovat vuosina 2016-2019 vaikuttaneet jatkuvasti heikentyvän (kun väestön väheneminen ajanjaksolla kiihtyi). Seuraavassa kuvaajassa on Tilastokeskuksen väestöennuste 2040 saakka ikäluokittain.
Lähde: Tilastokeskus 2019, haettu 22.8.2020, koonti Jukka Kumpusalo
Kuten nykyinen muuttoliikekin antaa ymmärtää, ennuste painottuu yli 75-vuotiaiden määrän kasvuun ja väestön vähenemiseen muissa ikäluokissa. On kuitenkin tärkeää huomata, että Tilastokeskuksen ennuste ei ole mikään itseään toteuttava ennuste, vaan yksinkertaisesti kääntämällä vuosina 2016-2019 voimistunutta muuttotrendiä positiivisempaan suuntaan Mikkelin kaupunki vaikuttaa myös pitkän ajan ennusteeseen positiivisesti. Toisaalta se kertoo, miten nykyisen tilanteen vallitessa väestönmuutos etenee.
Väestönmuutoksen talousvaikutus
Edellisessä artikkelissani ”Mistä Mikkelin työpaikat tulevat? Missä työpaikat ovat?” kävin läpi sitä, kuinka kunnan tulot muodostuvat. Jos katsotaan yksin muuttoliikettä ja väestönkehitystä, niin äkkinäinen vetäisi johtopäätöksen, että eihän tilanne kovin pahalta vaikuta: vuoteen 2040 mennessä kaupungin väkiluku laskee 5000 ihmisellä vajaaseen 48 000 asukkaaseen. Yksinkertaisella laskelmalla kaupungin olisi siis kehityksen jatkuessa nykyisellään skaalattava toimintojaan 11% pienemmän kaupungin tarpeisiin.
Taloudellinen todellisuus ei kuitenkaan toimi näin. Kuntaliiton mukaan Manner-Suomen 295 kunnan yhteenlasketut sosiaali- ja terveystoimen menot olivat vuonna 2018 keskimäärin 3327€ asukasta kohden. Tulot asukasta kohden Mikkelin kaupungissa olivat 7210€. Väestöpyramidin tasapainoinen kehitys on kunnan jatkuvuuden kannalta olennaista, sillä vaikka nuorten ikäluokkien tulokehitys on heikompaa, on näiden nettomaksuasema kunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta edullisempi. Nuorten aikuisten ikäluokat maksavat siis enemmän veroja kuin käyttävät kunnan palveluja (puhutaan ns. nettomaksajista ja nettosaajista). Erityisesti sosiaali- ja terveysmenot kasvavat väestön ikääntyessä, kuten oheisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kuvaajasta voi todeta. Kuvaaja on vuodelta 2011, jonka jälkeen menot ovat ymmärrettävästi kasvaneet.
Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin. Kapiainen ja Eskelinen, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Raportti 17/2014
Kukin voi itse arvioida taloustilanteen, joka syntyy, jos kaikki muut ikäluokat vähenevät keskimäärin 20% ja yli 74-vuotiaiden ikäluokka kasvaa 51%. On kuitenkin jälleen huomattava, että väestön ikääntyminen on valtakunnallinen ja länsimainen ilmiö. Sen sijaan Mikkelistä ulospäin suuntautuva nuorten aikuisten muuttoliike, joka tilannetta edelleen heikentää, on kaupungin omassa vaikutuspiirissä oleva ilmiö. Tulevaisuusinvestointina Mikkelin kaupungin pitovoiman kasvattaminen nuorten ikäluokkien silmissä vaikuttaisi täten hyvältä – ellei välttämättömältä – investoinnilta. Mitä tällaiset pitovoimainvestoinnit sitten ovat – nämä vastaukset on haettava kohderyhmältä itseltään.
Suorasta kuntatalouden näkökulmasta reilun 200 asukkaan väheneminen vuositasolla ei vaikuta käänteentekevältä tilanteelta, mutta jatketaanpa tätä ajatusta hieman. Ajatellaan väestönmuutosta korkotuoton sisältävänä investointina, jossa jokainen asukas on Mikkelin kaupungille 7210€ arvoinen vuodessa (Mikkelin kaupungin vuosituotot / asukasmäärä). Kokenut sijoittaja tietää, että vaatimatonkin vuosituotto saattaa kahdenkymmenen vuoden aikajaksolla yllättää korkoa korolle -efektin vuoksi, kun joka vuosi muutos kertautuu ja korkovaikutuksen vuoksi voimistuu.
Väestömäärän negatiivisen muutoksen vuoksi Mikkelin kaupunki menettää tuloja. Lasketaan tämä tulonmenetys aina vuoteen 2040 saakka, joka edustaa rakennusinvestoinnin keskipitkää kuoletusaikaa. Seuraava esimerkki on laskettu sillä oletuksella, että Tilastokeskuksen ennuste toteutuisi täysimääräisenä ja maksujen taso kunnalle jäädytettäisiin. Alkamisvuodeksi on asetettu 2018. Tosiasiassahan Mikkelin kaupungin tulot eivät toistaiseksi ole vähentyneet, sillä väestön yleinen tulotaso on vastaavasti noussut. Toisaalta tämä tarkoittaa, että mikäli tulotason nousu ja väestönmuutokseen johtavat ikäluokitukset otettaisiin huomioon, olisi menetys vielä nyt kuvattuakin suurempi.
Mikkelin kaupungin tulonmenetys negatiivisen väestökehityksen seurauksena vuoteen 2040 saakka verrattuna tilanteeseen, jossa kehitys olisi tasapainossa. Laskennan oletus on, että kaupungin tulot asukasta kohden pysyisivät vakiona. Laskenta: Jukka Kumpusalo
Taulukosta voi huomata, että pitkällä aikavälillä kertautuva negatiivinen väestönmuutos ja Tilastokeskuksen ennuste vie Mikkelin kaupungilta vuoteen 2040 mennessä yhteensä 460 miljoonaa euroa verotuloja. Edelleen taulukosta voisi vetää sen johtopäätöksen, että pitovoiman ylläpitäminen on myös taloudellisessa mielessä kaupungille äärimmäisen kannattava investointi. Työn tulos ei ehkäpä ole voitto, vaan vallitsevaa kehityssuuntaa pienempi tappio. Jos pitäisi asettaa vastakkain esimerkiksi 40 miljoonan euron rakennusinvestointi tai samankokoinen investointi pito- ja elinvoimanvoiman kehittämiseen, jolla neljäsosa väestönmuutoksesta (30-40% muuttoliikkeestä) taittuisi, olisi 20 vuoden aikana säilytetty 115 miljoonaa euroa kaupungin tuloja. Valinta on poliittinen päätös. Suomalaisten kaupunkien rahavirtoja tarkastelemalla itse arvioin, että erityisesti Seinäjoki, Porvoo, Lahti ja Tampere vaikuttavat tehneen tällaisia elinvoimapäätöksiä. Odottavatko nuoret aikuiset asuinpaikaltaan sittenkin jotain muuta, kuin mitä heille on viime vuosina pyritty tarjoamaan?
Ajatuksia
Elinvoimatyön ja ylipäätään kunnan toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta yksi osatekijä on väestörakenne ja tämän tasapainoisuus. Suomalaisessa yhteiskunnassa on lähdetty ajatuksesta, että tulevat sukupolvet jakavat edellisten sukupolvien ikääntymisestä aiheutuvia kustannuksia. Valinta edellyttää tasapainoista väestörakennetta. Tämä tasapainotustyö on investointikohde, joka on helppo unohtaa taka-alalle, mutta jonka vaikutuksia saatetaan nähdä yllättävänkin nopealla aikavälillä – kuten 2016-2019 negatiivinen muuttoaalto.
Huomioiden kertautuva vuosivaikutus, vuosien 2016-2019 negatiivinen muuttoaalto maksoi Mikkelin kaupungille menetettyinä tuloina vuoden 2018 tulotasolla neljän vuoden aikana keskimääräisen kuntalaisen arvolla mitattuna yhteensä 17,4 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, että muuttoliike olisi ollut tasapainossa (tilanne 2009-2015). Tosiasiassa muuttoliike maksoi enemmän, sillä poismuutto painottui eritoten työikäiseen väestöön.
Menetetty on menetetty – tätä ei enää takaisin saa. Tulevaisuutta varten on kuitenkin esittävä kysymys: kuinka paljon Mikkelin kaupunki on valmis panostamaan muuttoliikkeen suunnan korjaamiseen motiivinaan vähentää omia muuttoliikkeestä aiheutuvia tappioitaan? Lienee myöskin selvää, että tällaista lopputulosta ei voi ulkopuolelta ostaa, vaan kyseessä on sarja kaupungin omia tekoja ja päätöksiä, jotka vievät kurssia oikeaan suuntaan.
Edellä esitettyjen taulukoiden valossa on mielestäni perusteltua, että Mikkelin kaupunki toteuttaa laadukasta elinvoimatyötä ja sisällyttää muuttoliiketyön elinvoimatyöhönsä. Työn onnistumisen mittari on karun yksinkertainen – nettomuuton määrä. Omasta mielestäni tilastojen valossa työn ensisijaiseksi tavoitteeksi tulisi asettaa kaupungin pitovoiman parantaminen nuorten aikuisten (20-34v) keskuudessa. Näissä ikäryhmissä elinvoimatyön tuloksellisuus erityisesti mitataan – ja näissä ryhmissä ratkaistaan pitkälti Mikkelin kaupungin tulevaisuuskuva.
Kaupunkitaloustieteen keskeinen oletus on, että ihmiset hakeutuvat asumaan paikkaan, jossa heidän hyvinvointinsa on suurin (ns. ihmislähtöinen oletus). Nuorten pitovoiman ohella on aihetta selvittää, mitä Mikkelin pitovoimalle tapahtui vuosina 2016-2019, jotta vastaavaa kiihtyneestä muuttoliikkeestä johtuvaa, vähintään 17,4 miljoonan euron tulonmenetystä ei enää jatkossa aiheutuisi.
Jatkoa
Tämä kirjoitus on osa sarjaa, jota kirjoitetaan syksyn 2020 aikana. Seuraavassa kirjoituksessa ”Ihmisen arvo” käsittellään asukkaiden, opiskelijoiden ja yritysten tuottamaa arvoa kunnan elinvoiman näkökulmasta. Katso myös edellinen kirjoitus ”Mistä Mikkelin tulot tulevat? Missä työpaikat ovat?”.
Luettavaa ja vaikutteita
”Kuntien suorituskyky, politiikka ja johtaminen”, Loikkanen, Susiluoto & Funk, Yhdiskuntasuunnittelu 57/4 Avaa lähde verkossa
”Kaupungistuminen kiihtyy, säilyykö alueellinen tasapaino?”, Hannu Tervo, Kansantaloudellinen aikakauskirja 115. vsk. 2/2019 Avaa lähde verkossa
”Suomen kuntatalouden kehitys: miten tähän on tultu?”, Nivalainen & Loikkanen, Raportti Kuntien takauskeskukselle 18.6.2010 Avaa lähde verkossa
”Sustainable cities, human mobility and international migration”, United Nations, Commission on Population and Development, 2018 Avaa lähde verkossa
Mikkelin väestöennuste 2020-2040, Tilastokeskus, haettu 24.8.2020 Avaa lähde verkossa
Maanantaina 31. elokuuta noin kello 12 avataan Tuppuralan ja Särkämäisen välillä 16 kilometriä uutta Viitostietä. Tieosuus valmistuu kokonaan syyskuussa, jolloin kaikki kulkuyhteydet tulevat käyttöön.
Tuppuralan ja Visulahden välillä on 31.8. alkaen edelleen työnaikaisia liikennejärjestelyjä ja alennettuja nopeusrajoituksia. Nopeusrajoitus Mikkelin ja Visulahden välillä vaihtelee 50 km/h ja 80km/h välillä, työkohteesta riippuen. Huuhanahon ja Särkämäisen alueella on työnaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi alennettu nopeusrajoitus.
Kinnarin eritasoliittymästä ei pääse kulkemaan nykyisen Viitostien suuntaan Visulahteen päin. Myös pohjoiseen johtava ramppi on suljettu liikenteeltä rakennustöiden vuoksi.
31.8. alkaa Kinnarin uuden eritasoliittymän pohjoiseen johtavan rampin ja Visulahden suuntaan ohjaavan katuyhteyden sekä pyöräilyn ja jalankulun väylän rakentaminen. Ne valmistuvat syyskuun alussa. Rakentamisen aikana edellä mainitut väylät eivät ole käytössä.
Liikenne Visulahteen ja nykyisen viitostien suuntaan ohjataan kulkemaan Visulahden uuden eritasoliittymän kautta. Liikennejärjestelyt poistuvat töiden valmistuttua syyskuun alkupäivinä. Myös pyöräilyn ja jalankulun väylät avataan niiden valmistuttua syyskuun alussa.
Muutoksia linja-autoliikenteeseen
Kaukoliikenteen linja-autot ja pikavuorot pääsevät käyttämään uutta nelikaistaista viitostietä 31.8. lähtien. Linja-autopysäkit ovat kaikkien eritasoliittymien rampeilla.
Mikkelin ja Juvan väliset vakiovuorot sekä paikallisliikenne Mikkelin ja Visulahden välillä kulkevat 31.8. alkaen Visulahden eritasoliittymän kautta ja siirtyvät käyttämään Kinnarin eritasoliittymää heti sen valmistuttua. Visulahden nykyisen eritasoliittymän alueen pysäkit ovat rakentamisen aikana pois käytöstä. Korvaavat pysäkit sijaitsevat Katajaharjuntiellä.
Mikkelistä Nuutilanmäelle pääsee uutta tietä lokakuussa
Osuus Särkämäinen–Nuutilanmäki avataan liikenteelle lokakuussa 2020, jolloin koko Mikkeli–Nuutilanmäki osuus saadaan käyttöön.
– Tie on rakennettu nelikaistaisena ja keskikaiteellisena, joten vilkkaasti liikennöidyn tien turvallisuus ja sujuvuus paranevat uuden tien myötä. Uusi tie parantaa myös maankäytön mahdollisuuksia ja onhan se visuaalisestikin hieno kokemus ajaa uutta, maisemoitua valtatietä, kertoo projektipäällikkö Harri Liikanen Väylävirastosta.
Pääosin uuteen maastokäytävään rakennettu Mikkeli–Nuutilamäki-osuus on 21 kilometriä pitkä. Matkalle on rakennettu 24 uutta siltaa ja asfalttia menee tälle matkalle 150 000 tonnia eli reilusti yli miljoona neliömetriä.
– Hanke on sujunut osaltamme hyvin. Olemme tavoitteessamme aikataulun osalta, kun valmista tietä voidaan ottaa liikenteelle nyt 16 kilometrin matkalta Mikkelin ja Särkämäisen välillä. Loppuosuuden urakastamme Nuutilanmäelle saamme valmiiksi ja avattua liikenteelle lokakuussa, kertoo työmaapäällikkö Aki Loikkanen.
Vuoden päästä tehdään vielä kyseisellä osuudella vihertöitä sekä viimeinen asvalttikerros.
Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta ja seudun kunnat ehdottavat valtiovarainministeriölle sekä digi- ja väestötietovirastolle, että ne käynnistäisivät riittävät toimenpiteet niin sanottujen kakkosasukkaiden paremmaksi tunnistamiseksi ja tilastoimiseksi. Aloite luovutettiin kuntaministeri Sirpa Paaterolle perjantaina 28.8. hänen Mikkelin-vierailunsa yhteydessä.
Aloite pohjautuu valtionvarainministeriön laatimaan kaksoiskuntaselvitykseen, joka julkaistiin alkuvuodesta 2018. Monipaikkaisuuden tunnistamisen ja hyödyntämisen kannalta suurin ongelma liittyy riittämättömään tietopohjaan. Monipaikkaisuus ilmentyy muun muassa loma-asuntoina, työasuntoina ja lasten vuoroasumisena. Loma-asuntojen lukumäärä on Suomessa noin 500 000. Työasuntovähennystä on verotuksessa saanut noin 10 000 suomalaista vuosittain. On arvioitu, että yli 100 000 alaikäisellä lapsella on vuoroasumisen vuoksi kaksi osoitetta.
Isossa-Britanniassa väestölaskennan yhteydessä selvitetään niin sanottu second address -asukkaiden lukumäärä. Tässä tilastossa huomioidaan ne kansalaiset, jotka oleilevat kalenterivuoden aikana yli 30 vuorokautta virallisen kotipaikkansa ulkopuolella. Tilastoinnissa on selvitetty myös kakkosasunnossa asumisen syyt, joita ovat muun muassa vapaa-aika, opiskelu, työ ja lapsen asuminen toisen vanhemman luona.
Aloitteen ovat allekirjoittaneet Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Juva sekä Mikkelin seudun seutuvaliokunnan puheenjohtaja, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.
Mikkelin kaupungin asumisen ja toimintaympäristön palvelualue hakee maankäyttöjohtajaa vakinaiseen virkaan. Maankäyttöjohtaja toimii palvelualueen johtoryhmän jäsenenä, osallistuu aktiivisesti kaupungin elinvoimaisuuden kehittämisen toimeenpanoon ja toimii teknisen johtajan läheisenä työparina.
Maankäyttöjohtaja toimii kaupunkikehityksen tulosalueen johtajana ja keskeisenä tehtäväalueena on maanhankinnan, -käytön ja -luovutuksen sekä kaavoituksen johtaminen, osallistuminen operatiiviseen valmisteluun ja suunnitteluun.
Viran menestyksellinen hoitaminen vaatii näkemystä maakunnan keskuskaupungin kehittämisestä ja kokemusta maaomaisuuden hallinnasta, maankäytön suunnittelusta sekä kaavoituksesta. Viran kelpoisuutena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Eduksi katsotaan näytöt kaupunkien ja alueiden kehittämisestä sekä tuloksellisesta toiminnasta.
Syyskuussa voi järjestää enintään 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Yli 50 henkilön tilaisuuksia voi järjestää sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa, jos turvallisuus voidaan varmistaa THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaisesti.
Rajoitusten kiristäminen on välttämätöntä, koska Suomen epidemiologinen tilanne on muuttunut epäsuotuisaan suuntaan ja todetut COVID-19-tapaukset ovat lisääntyneet elokuun aikana.
Aluehallintovirastot ovat tehneet 24.8.2020 tartuntatautilain mukaiset päätökset, joilla kielletään kaikki yli 50 hengen sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset 1.–30.9.2020 välisenä aikana.
Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yli 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sillä edellytyksellä, että niiden turvallisuus voidaan varmistaa koronavirustartuntojen ehkäisemisohjeen mukaisesti.
Yleisö on tarvittaessa jaettava erillisille alueille turvallisuuden varmistamiseksi
Yleisötilaisuudelle tai yleiselle kokoukselle ei aseteta enimmäisosallistujarajaa. Yli 50 henkilön yleisötilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia siitä, että tilaisuus pystytään järjestämään osallistujille turvallisella tavalla. Jotta edellytyksenä oleva THL:n ja OKM:n ohjeen noudattaminen olisi tosiasiassa mahdollista, tapahtumajärjestäjän on tarvittaessa tehtävä esimerkiksi tilaisuutta koskevia eriyttämisjärjestelyjä, joiden avulla yleisö voidaan jakaa erillisiin yleisölle tarkoitettuihin alueisiin.
Jokaiselle erillisalueelle voi olla tarpeen järjestää omat tai käyttöporrastetut kulkureitit, palvelut (kuten mahdolliset tarjoilupalvelut ja saniteettitilat) sekä tapahtumahenkilökunta. Henkilömääriä rajoittamalla ja eri ryhmien sekoittumista välttämällä altistuneiden määrää voidaan vähentää, mikäli henkilöiden joukossa todettaisiin koronavirustartunta.
Jos epidemiologinen tilanne Suomessa muuttuu merkittävästi huonompaan suuntaan, aluehallintovirastot voivat joutua muuttamaan syyskuuta koskevia rajoituspäätöksiään. Aluehallintovirastot korostavat jokaisen toimijan ja kansalaisen omaa vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia omassa toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä.
Kuva: Urheilutapahtumissa voi olla yli 500 ihmistä, jos tapahtumanjärjestäjä pystyy noudattamaan ohjeistuksia.
Anttolan tien varrella sijaitsevalla Ollinmäen viinitilalla on pitänyt kiirettä koko kesän. Myyntiin tuli oma käsidesi ja alkoholittomia tuotteita kehitetään lisää.
Kun koronakevät lisäsi käsidesin myyntiä, Ollinmäki vastasi kysyntään kehittelemällä parissa viikossa oman ruusunpunaisen tuotteensa. Aito-käsidesin pohjana ovat Altialta ostettu etanoli, käsiä hoitava glyseroli ja luontainen ruusunmarja-aromi.
”Halusimme luoda myyvän, hoitavan ja hyvälle tuoksuvan tuotteen. Sellaisen aidon ja oikean, joka ei haise alkoholille. Ensin valmistui käsidesi ja sitten mietittiin sille sopivat pullot ja etiketit. Tuotteesta tuli saman tien mökkiläisten ostoslistan ykköstuote”, viinitilan emäntä Sirpa Villanen kertoo.
Kesällä kahta erikokoista pakkausta on ollut myynnissä vain viinitilan omassa myymälässä, mutta tuotantokapasiteettia riittää laajankin myynti- ja jakeluverkoston tarpeisiin.
”Pystymme valmistamaan tätä tuotetta menekin mukaan. Nyt etsimme tuotteelle jälleenmyyjiä.”
Kevään tuotekehitystä on vauhdittanut Business Finland -rahoitus, jonka hakemukseen Sirpa Villanen sai loppuhionta-apua myös MikseiMikkelin asiantuntijoilta.
Tuotekehitys jatkuu vauhdikkaasti
Seuraavaksi tuotekehitykseen halutaan mukaan entistä vahvemmin villiyrtit. Alkukesällä myynnissä oli jo voikukista tehtyä artesaanisimaa ja lisää erilaisia kokeiluja on tulossa. Myös kuusenkerkkää on jo hyödynnetty tuotteissa, mutta villiyrttien hyödyntämiseen kaivataan apua.
Suomalaisasiakkaat ovat innostuneet nyt myös alkoholittomista tuotteista. Joulumyyntiin valmistetaan alkoholitonta kuohuviiniä ja siidereitä.
Ollinmäen Viinitilan Sirpa Villanen toteaa, että villiyrttien jalostamiseen tarvitaan vielä apua
Ollinmäen ympäristövastuullisesti tuotetut tuotteet tunnetaan valtakunnallisesti, ja ne ovat saaneet vuosien varrella pitkän rivin erilaisia palkintoja ja kunniakirjoja. Yksi uutuuksista, mustikasta tehty rosé-viini, pääsi saman tien Alkojen hyllyille myyntiin.
”Tuote oli ilo esitellä asiakkaille. Olisi ollut hienoa, jos olisimme voineet tänä keväänä lähettää asiakkaille suoraan kotiinkin tuotteita, mutta asia ei edistynyt byrokratian rattaissa, vaikka EU:n ohjeiden mukaan sille ei ole estettä, vain Suomen laki tarvitsee muutoksen.”
Alkon valikoimista löytyvät laaja valikoima tilan tuotteita, myös tervapontikka sekä useita liköörejä. Näitä yli 13-prosenttisia tuotteita voi tilata Alkon verkkokaupasta.
Parhaillaan viinitilalla odotetaan, saadaanko liköörin vähittäismyyntilupa 21-prosenttisille tuotteille, joita myytäisiin omasta myymälästä.
”Kotimaiset marjat ovat todella aromikkaita ja niistä tehdyt liköörit maistuvat kuin juuri marjoista puristetuilta. Jos metsämarjoja käytettäisiin nykyistä enemmän liköörien valmistukseen, sillä olisi iso työllistäväkin vaikutus.”
Mustikan ja puolukan Ollinmäen viinitila ostaa suoraan poimijoilta ja omenaa saadaan omalta tilalta sekä sopimusviljelijöiltä. Marjaostojen ja mehustuksen yhteistyökumppanina on Aten Marja Oy.
”Oikeista raaka-aineista tehdyt tuotteet ovat konstailemattomia. Teemme myös hyytelöitä ja salaattikastikkeita, joiden kehittelyyn olemme saaneet apua Xamkilta.”
Aika on opettanut tuotekehityksen olevan jatkuva prosessi.
Lähiruoka tuo vetovoimaa
Läheltä saadut raaka-aineet ovat olleet Ollinmäen ravintolan ruokalistan perusta alusta saakka. Tarjolla on muun muassa tapas-tyyppisiä maistelutuotteita, joita on valmistettu hanhenmaksasta, Kalakontin muikuista tai hirvenlihasta. Läheltä löytyvät myös juustot ja raaka-aineet marjajälkiruokiin.
Viinitila haki ja sai äskettäin D.O. Saimaa -alkuperämerkin. Lähiruoan puolestapuhujan, keittiömestari Ilkka Arvolan kanssa tavoitteena on kehitellä myös oma marjaviinietikka.
”Erilaiset balsamico-tuotteet ovat hittituotteita maailmalla. Marjaviinietikan kehittelyyn tarvitsemme kuitenkin apuja ja onneksi Ilkka tukee D.O. Saimaa -verkoston toimijoita.”
Kotimaisesta tuotteesta kertovaa Joutsenlippua Ollinmäellä on käytetty alusta saakka.
”Jännää on ollut huomata, että myös venäläisasiakkaat ovat innostuneita Joutsenlipusta.”
Viinitilan ravintolan tunnelmallisesta hetkestä nauttivat Ritva Koik (vas. takana), Helena Virtanen ja Maija Rautio
Vilkkaan kesä-heinäkuun jälkeen Villaset odottavat mielenkiinnolla syksyä, sillä silloin yritykset ja yhdistykset innostuvat yleensä järjestämään omia tilaisuuksiaan. Viinitila tarjoaa myös majoitusta kesäaitoissa ja kolmessa ympäri vuoden käytössä olevassa mökissä. Suurimmalla huvilalla on myös savusauna, joka onkin monen yhteisön tai tiimityöskentelypäivän loppuhuipennus.
”Suomalaiset matkailijat lähtivät hienosti liikkeelle kesä-heinäkuussa, joten tästä tuli tosi vilkas kesä. Joka päivä on ollut useita asiakkaita, jotka ovat tulleet käymään ensimmäistä kertaa ja luvanneet lähtiessään tulla uudelleenkin. Toivotaan, että myös syksyn tapahtumat toteutuvat.”
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen Artikkelikuva: Uudesta Aito-käsidesistä tuli saman tien mökkiläisten ykkösostos.
Kirjoittaja: Jukka Kumpusalo, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Korjattu: 6.8.2020 eläketulon osuudet, 7.8. yhteisöveron määrittely ja esimerkin päivitys. 7.8. Lisätty pyynnöstä työllisyysaste valtion laskentatavalla.
Artikkelissa esitetyt mielipiteet ja ajatukset ovat kirjoittajan omia. Artikkeli on osa sarjaa, jota kirjoitetaan syksyn 2020 aikana.
Tässä katsauksessa tutustutaan Mikkelin kaupungin toimialoihin, työpaikkarakenteeseen ja toimialojen tuottamaan liikevaihtoon. Artikkelin näkökulma on jossain määrin kaupunkilähtöinen – elinkeinoja kaupungissa tarkastellaan artikkelissa kaupungin talouden näkökulmasta. Yritysneuvojan roolissa tarkastelen yrityksiä aina yrityksen omista tarpeista lähtien.
Varoitan kirjoittajana jo etukäteen: tämä ei ole helppolukuinen teksti.
Kuntaliitto määrittelee elinkeinopolitiikan kansallisella tasolla käsittäväksi ”ne julkisen vallan toimet, joiden tarkoituksena on yhteiskunnan taloudellisen perustan vahvistaminen, sen uudistumisesta huolehtiminen ja sellaisen toimintaympäristön luominen, joka edistää yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä”.
Mikkelissä perinteisen elinkeinopolitiikan sijaan puhutaan usein elinvoimapolitiikasta, jota ilmentää myös kaupungin elinvoimaohjelma 2018-2021. Vuodesta 2015 poliittisessa keskustelussa käytetty elinvoimapolitiikka ymmärretään elinkeinopolitiikkaa laajempana kokonaisuutena. Tämän 100-vuotiaan termin keskiössä on ajatus, että yksittäisen toimijan sijaan elinvoimaan vaikuttavia päätöksiä tehdään kaikkialla kunta- ja kumppaniorganisaatioissa ja nämä toimet tähtäävät kokonaisvaltaisesti kunnan olemassaolon ja toiminnan mahdollistamiseen. Elinvoimapolitiikan toteuttamisesta on vastuussa koko kuntakonserni ja erityisesti toimiva johto.
Tarve perinteiselle elinkeinopolitiikalle ei uusista sanakäänteistä huolimatta ole kadonnut, vaan sen merkitys on etenkin Etelä-Savossa viime vuosina kasvanut. Elinvoimapolitiittisessa keskustelussa usein se, mihin raha käytetään, nousee enemmän esiin kuin se, mistä raha tulee. Tulovirta taas on aivan elinkeinopoliittisen keskustelun ytimessä niin kuntien kuin yritystenkin näkökulmasta.
Kunnan taloudenpidon näkökulmasta elinkeinopolitiikka voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: (1) toiminnan taloudellisen perustan mahdollistaviin tuloihin, (2) toiminnan aiheuttamiin menoihin ja (3) toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen. Kaikkiin näihin osa-alueisiin kunta itse voi vaikuttaa nousevasti tai laskevasti. Tässä katsauksessa keskitytään tuloihin.
Miten Mikkelin kaupungin tulot muodostuvat
Mikkelin kaupungin tulot ovat seurausta sen tärkeimmästä pääomasta eli ihmisistä.
Vuoden 2019 tilinpäätöksessä Mikkelin kaupungin tuotot olivat yhteensä 383,1 miljoonaa euroa jakautuen suuruusjärjestyksessä seuraavasti:
TULOLAJI
MÄÄRÄ
Verotulot
204 311 000 €
Valtionosuudet
114 898 000 €
Toimintatuotot
63 872 000 €
YHTEENSÄ
383 081 000 €
Lähde: Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2019
Verotulot on suurin yksittäinen Mikkelin kaupungin tulolaji. Verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuonna 2019 Mikkelin kaupunki sai kunnallisveron tuottoja 170,3 miljoonaa euroa, yhteisöveron tuottoja 14,7 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron tuottoja 19,3 miljoonaa euroa.
Kunnallisvero kerätään osana ansiotuloverotusta kaupungin asukkailta. Verokertymään vaikuttavat täten suoraan asukkaiden määrä, työllisyysaste (veropohjan koko) ja tulotaso (veron määrä asukasta kohden). Mikkelin kaupunki voi vaikuttaa verotukseen suoraan nostamalla tai laskemalla veroprosenttia. Poiketessaan valtakunnallisesta keskitasosta korkea verotusaste on kunnalle imagotappio ja vastaava raha on pois alueen taloudesta: julkistalouden painotus korostuu, alueen kotitalouksilla on vähemmän rahaa käytettävissään kulutukseen, yksilön oikeus päättää tuloistaan vähenee ja julkissektorin ulkopuolinen aluetalous kurjistuu. Vuonna 2019 Verohallinnon tilastoissa Mikkelissä oli 39 475 verotettavaa henkilöä. Mikkelin kunnallisveroprosentti vuonna 2020 on 22%, kun valtakunnallinen keskiarvo on samaan aikaan 19,97%.
Mikkelin kunnallisveron kertymä tuloluokittain. Lähde: Tilastokeskus, koostanut Jukka Kumpusalo 4/2020
Aiemmin tekstissä mainitsin, että veropohjan koon lisäksi kunnallisveron kannalta erittäin merkityksellinen on tulotaso. Tehdään ajatuksellinen tilanne, jossa annetaan alle 10 000 euron tulotason perusteella mikkeliläiselle kunnallisveroa maksavalle kerroin 1. Merkitään tämän jälkeen tuloluokittain kerroin, kuinka moninkertaisesti yksi ko. tuloluokkaan kuuluva maksaa alimpaan tuloluokkaan kuuluvan verosumman. Hyvätuloisten osuus Mikkelissä on yleistä valtakunnallista tasoa hieman pienempi. Toisaalta eteläsavolaiseen kansanluonteeseen ei koskaan ole kuulunut hyvätuloisuudesta kiittäminen, vaikka tämä tarkoittaisikin, että samalla henkilö ottaa kantaakseen suuremman rahallisen vastuun kanssaihmistensä hyvinvoinnista.
Kuinka kunnallisveron maksettu määrä kasvaa Mikkelissä henkilön tulojen kasvaessa? Vasemmalla asteikkona kerroin, kuinka moninkertaisesti veroa maksetaan alimpaan tuloluokkaan verrattuna. Perustuu 2019 verotilastoon (Lähde: Verohallinto).
Pelkkä väestön tai työpaikkojen määrä ei täten yksin selitä aluetalouden nousua tai laskua, vaan merkittävä on myös alueen tuottavuuskehitys, josta muodostuu yleinen tulotaso. Voidaan puhua myös ns. Kauniais-efektistä, jossa hyvätuloisten keskittymä mahdollistaa kaikille kunnan asukkaille yhtäaikaisesti Suomen pienimmän veroprosentin sekä kunnalle mahdollisuuden panostaa jokaiseen asukkaaseen keskimääräistä enemmän.
Mikkelin asuntokunnan käytettävissä oleva tulo vuonna 2017 oli 4275€ maan keskiarvoa pienempi ja kulutusyksikköä kohden 2323€ pienempi. Talousalueemme tuottavuudessa on noin 20 % nousupainetta. Tällä saavutettaisiin vuoden 2019 maakunnallisessa bruttoarvonlisäysvertailussa kansallinen keskitaso. Pitkällä tähtäimellä tuottavuus kääntyy myös palkkatason nousuksi, mutta ensisijaisesti kysymys on tuottavuudesta, sillä ilman tuottavuuden kasvua ei jää varaa maksaa myöskään korkeampaa palkkaa (koska tällöin ei tehdä tulosta, johon palkkataso perustuu).
Yhteisövero kerätään Mikkelin kaupungin toimipaikakseen ilmoittaneiden yhteisöjen verotettavasta tulosta. Koska kyseessä on tulokseen perustuva vero, vaikuttaa verokertymään yhteisöjen määrää enemmän näiden tuloksentekokyky ja kasvuhalu. Vero määritellään valtakunnallisesti. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero lisätään tämän kunnan laskentaerään. Jos yhteisöllä on toimipaikka useassa kunnassa, yhteisön vero lisätään näiden kuntien laskentaeriin yhteisön toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Rakennusalalla ja liikenteessä toimipaikaksi katsotaan pää- tai piirikonttori, josta toimintaa johdetaan. Yhteisöveron kantaa valtio, joka tilittää Mikkelin kaupungille 31,3% kannetusta verosta. Yhteisöveroa täydentää esimerkiksi arvonlisävero, joka on suoraan yrityksen toimintaan sidottu vero. Suorasta kuntatalouden näkökulmasta yhteisövero on merkityksellisempi, sillä toistaiseksi valtio ei tilitä yritysten maksamaa arvonlisäveron tuottoa kunnille – yritystoiminnan määrällä ei täten ole kunnalle tuloja lisäävää vaikutusta, ainoastaan yritysten tuloksentekokyvyllä ja -halulla. Yritystoiminnan määrä näkyy kuntatalouden näkökulmasta voimakkaammin kunnallisveron, kiinteistöveron ja toimintatulojen kautta. Tärkein pääoma sekä yrityksen että kunnan kannalta on täten edelleen ihminen.
Yhteisöveron tuotto oli Mikkelissä vuonna 2019 yhteensä 14,7 miljoonaa euroa tai 3140€ toimipaikkaa kohden.
Kiinteistövero perustuu omistusoikeuteen ollen maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistövero on kunnallisveron tavoin Mikkelin kaupungin päätösvallassa oleva vero. Myös kiinteistöveron nostolla ja laskulla on kunnallisveroa ja toimintatuloja vastaava suora vaikutus alueen imagoon, vetovoimaan, pitovoimaan ja alueen asukkaiden käytettävissä olevan rahan määrään. Yleinen kiinteistöveroprosentti Suomessa vuonna 2020 oli keskimäärin 1,08%, asuinrakennusten keskimääräinen kiinteistöveroprosentti 0,50% ja muun asuinrakennuksen 1,20%.
Etelä-Savon kuntien veroprosentit 2020. Lähde: ”Alueen vire, jarrut ja elinvoima”, osa 4 sivu 7, KTT Antero Koskinen
Toimintatuotot ovat Mikkelin kaupungin keräämiä maksutuottoja ja muita tuottoja. Näitä ovat esimerkiksi päivähoitomaksut, jotka kylläkin muodostavat vain murto-osan tuotoista. Kunta voi useimmissa tapauksissa vaikuttaa tuottoon nostamalla tai laskemalla maksuja. Näiden käyttöön perustuvien maksujen osalta on kuitenkin huomattava, että kunnan nostaessa maksuja raha on pois muusta aluetaloudesta ja poiketessaan valtakunnallisesta linjasta heikentää alueen imagoa ja kilpailukykyä – aivan kuten verotuskin.
Suorien tuottojen lisäksi kunnat saavat tuottoja mm. osakkuusyhtiöistään, joille omistajan roolissa voidaan asettaa tulostavoite tai tuotto-odotus.
Valtionosuudet ovat mielenkiintoinen alue. Suomen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon on säädetty tulojentasausjärjestelmä (valtionosuusjärjestelmä), jonka tarkoitus on tasata alueiden palvelutarpeissa ja rakententeissa olevia eroja. Valtionosuudet voidaan osittain katsoa myös kuntien korvaukseksi kuntalaisille tuotetuista palveluista siten, että palvelujen tuottaminen turvataan koko maassa. Kyseessä on myös tulonsiirto alueiden välillä. Muiden seikkojen (sairastavuus, yleinen tulotaso yms.) pysyessä ennallaan olennaiseksi laskennassa nousee väestön määrä. Vuonna 2019 Mikkelin kaupunki sai valtionosuuksia 54 261 asukkaan perusteella yhteensä 114 898 431 euroa, eli 2117,50€ asukasta kohden.
Yhdessä edellä mainitut tulolajit muodostavat kunnan tuoton. Näiden kokonaisuutta voidaan mitata esimerkiksi jakamalla kokonaistuotto asukasluvulla, jolloin saadaan verotuksen lisäksi kokonaiskuva myös maksujen ja talouden tilasta. Yksinkertaistettuna voitaisiin sanoa, että kyseessä on yhden keskimääräisen asukkaan arvo rahassa kunnalle vuodessa. Tämä arvo on kaksiteräinen miekka, sillä toisaalta asukkaan korkea arvo voi jossain kunnassa tarkoittaa väestön korkeaa tulotasoa tai kunnan poikkeuksellista tulorakennetta (Puumala) ja toisessa korkeaa verojen ja maksujen kokonaisastetta.
Kunta
Tuotot asukasta kohden vuonna 2019
Mikkeli
7210 €
Jyväskylä
6082 €
Lahti
6258 €
Kuopio
7153 €
Lappeenranta
6213 €
Kouvola
6852 €
Kerätty kuntien vuoden 2019 tilinpäätöstiedoista. Ei huomioitu rahoitus- ja korkotuottoja, investointeja eikä rahoitustoimintaa. Koonti: Jukka Kumpusalo
Nyt kun on raapaistu pintaa siitä, mistä Mikkelin kaupungin tulot tulevat, siirrytään tarkastelemaan millä verot ja maksut rahoitetaan – eli työn lähteitä, joista asukkaat ja yritykset saavat rahansa.
Työpaikat Mikkelissä toimialoittain
Kaupunkitason työllisyystilastoja toimittavat Suomessa Tilastokeskus sekä alueellisten ELY-keskusten alaiset TE-toimistot.
Mikkelissä oli vuoden 2019 lopussa 53 134 asukasta, mutta työvoiman osuus tästä vaihtelee lähteestä riippuen: TE-toimistojen raportoinnissa Mikkelissä katsotaan olevan 24570 työllistä, kun taas Tilastokeskuksen laskennassa työllisten määräksi annettiin vuoden 2018 lopussa 21915 työllistä. Ero tilastointitavassa on valtakunnallinen.
Työllisten määrä on täten joko 46% väestöstä (TE-keskus) tai 41% väestöstä (Tilastokeskus). Virallinen mediassa annettu työttömyysprosentti lasketaan TE-keskuksen tiedon perusteella.
Väestö Mikkelissä (53134 asukasta)
Osuus
Työlliset
41%
Eläkeläiset
31%
Alle 15-vuotiaat
14%
Muut (15-18-vuotiaat + muut)
14%
Väestön jakauma Mikkelissä Tilastokeskuksen luvuin (Kuntien avainluvut 2018)
Työllisten osuudesta kesäkuun lopussa 2020 työttömänä oli 14,8% työvoimasta, joten työssä olevan väestön osuus oli 85,2% työvoimasta tai 35% Mikkelin väestöstä. Työttömyys on tämän artikkelin kirjoittamishetkellä korkealla tasolla koronavirusepidemian vuoksi, mutta alittaa silti kansallisen keskiarvon, joka oli kirjoitushetkellä 15,8%. Mediassa puhutaan usein hallituksen työllisyystavoitteesta, jonka tulevaisuuden taso asetetaan poliittisessa keskustelussa 75% – 78% välille. Hallituksen työllisyystavoite määritellään työllisten osuutena 15-64 -vuotiaista. Mikkelissä työllisyysaste oli ennen koronavirusepidemiaa 69,4% ja pahimpana korona-aikana 66,1%.
Mikkelin kaupungin työpaikkaomavaraisuusluku on 103,5, eli kaupungin alueella on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä. Määrä selittyy sillä, että maakuntakeskuksena ja talousalueensa keskuksena ympäryskunnista käydään Mikkelissä töissä. Vastaavasti yksi kymmenestä Mikkelin työllisestä työskentelee muun kuin mikkeliläisen toimijan lukuun. Mikkelin työvoimasta vuonna 2019 yhteensä 38,2% työskenteli julkissektorilla ja 61,8% avoimella sektorilla (yksityinen sektori + yrittäjät). Julkissektorin osuus oli suurten C21 kaupunkien joukossa korkeimpia, vaikkakin on muistettava Mikkelin olevan myös perinteinen valtion hallintokaupunki. Jos kuitenkin ajatellaan aluetalouden kestävyyttä, on avoimen sektorin työpaikkojen osuudessa Mikkelissä parantamisen varaa.
Lähde: Tilastokeskus, koostanut Timo Aro, 2019
Usein aluetaloutta tarkasteltaessa kuullaan puhuttavan myös huoltosuhteesta ja kantosuhteesta. Huoltosuhde on työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten määrä suhteessa työvoiman määrään. Kantosuhde on ihmisten määrä suhteessa yksityisen (avoimen) sektorin työntekijöiden määrään. Ilman minkäänlaista vastakkainasettelun tavoitetta on todettava reaalimaailman faktaksi, että markkinatalouteen perustuvassa talousjärjestelmässä julkistalouden menot rahoitetaan merkittäviltä osin yksityissektorin tuotoilla. Mikkelissä huoltosuhde on 2,42 ja kantosuhde nykyinen koronaepidemiasta aiheutuva työllisyystilanne huomioiden 4,45 (pisteinä 445). Julkissektorin työpaikkojen painotuksen lisäksi haaste on Mikkelissä ylipäätään valtakunnallisesti vertaillen pieni työllisten määrä. Näistä yhdessä muodostuu heikko kantosuhde. Sen sijaan, että vaadittaisiin voimakkaasti esimerkiksi valtionhallinnon edelleen hajauttamista maakuntakeskuksiin (Helsinki ei itseasiassa ole kovinkaan hallintopainotteinen kaupunki, ks. yllä), Mikkelin kaupungin kannalta kestävämpi ratkaisu on tavoitella avoimen sektorin osuuden kasvattamista.
Avoimen sektorin kantosuhde Suomessa. Lähde: Tilastokeskus, koostanut Timo Aro, 2019
Julkisen sektorin 8370 työllisestä Mikkelin kaupunki työllisti vuonna 2019 yhteensä 2053 henkilöä. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Essotessa työskenteli samaan aikaan 3707 henkilöä (myös muualla kuin Mikkelissä).
Mikkelin kaupungilla työskenteli tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2019 keskimäärin 1 työntekijä 26 kuntalaista kohden, kun esimerkiksi Jyväskylässä työskenteli 1 työntekijä 20 kuntalaista kohden ja Kuopiossa 1 työntekijä 17 kuntalaista kohden. Palvelujen tuotantorakenne on kaupungeissa kuitenkin erilainen, joten lukuja ei voida suoraan verrata toisiinsa.
Mikkelissä sijaitsi vuoden 2019 lopussa 3313 yritystä ja 4055 yritysten toimipaikkaa. Yrityksiä oli 62,35 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Määrä kasvoi viidellä yrityksellä tuhatta asukasta kohden edellisten kolmen vuoden aikana.
Usein mediassa nähtävässä asukaskohtaisessa vertailussa Mikkeli sijoittuu yritysten määrässä vertailun pohjakastiin. On kuitenkin muistettava, että myös työllisten osuus (potentiaalisten yrittäjien osuus) väestöstä on Mikkelissä valtakunnallista keskitasoa matalampi, joten em. vertailu ei ole kaupungille kovin reilu. Jos vertaillaan yrittäjien osuutta työllisen väestön määrään (annetaan eläkeläisten olla eläkkeellä ja koululaisten koulussa), ylittää yrittäjien osuus Mikkelissä maamme keskitason.
Verohallinnon vuoden 2018 tilastojen mukaan Mikkelissä 2006 henkilöä maksoi YEL-työtuloa (yrittäjän eläkevakuutus) ja 569 henkilöä maksoi MYEL-työtuloa (maatalousyrittäjän eläkevakuutus). Edelleen 4006 henkilöä kirjasi verotuksessa saavansa yrittäjätuloa. Työvoimaan suhteutettuna Mikkelissä 11,7% työvoimasta on siis jonkin yrittäjän eläkevakuutuksen piirissä, mutta 18,3% työvoimasta harjoittaa yritystoimintaa ainakin pienimuotoisesti.
Mikkelin kaupungissa toimivissa yrityksissä työskenteli vuonna 2018 yhteensä 11926 ihmistä. Työntekijämäärällä mitattuna kaupungin suurimmat päätoimialat ovat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen.
Toimiala
Toimipaikat
Työpaikat
% yritysten työpaikoista
Liikevaihto 1000€
Yhteensä
4055
11926
100%
2696828
A Maatalous, metsätalous ja kalatalous
1167
487
4,1%
46216
B Kaivostoiminta ja louhinta
9
18
0,2%
10169
C Teollisuus
197
2692
22,6%
691910
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys
16
173
1,5%
258119
E Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto, jätehuolto ja puhtaanapito
34
114
1,0%
30298
F Rakentaminen
425
1330
11,2%
258895
G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus
Toimialojen tulonmuodostuksen kannalta työntekijämäärän lisäksi olennainen tieto on toimialan arvonlisäys, jota voidaan tarkastella alueen BKT:n lisäksi välillisesti esimerkiksi toimialan liikevaihdon tai palkkasumman kautta. Liikevaihdolla mitattuna tukku- ja vähittäiskauppa nousee ohi teollisuuden suurimmaksi toimialaksi.
Tulevaisuuden kehityskulkua tarkasteltaessa mielenkiintoista on toimialojen osalta näiden muutostrendi. Liiketoiminta on useimmiten sidoksissa makrotason muuttujiin, kuten esimerkiksi yleiseen suhdannekehitykseen ja väestömäärään. Vuosien 2016-2018 aikana Mikkelin kaupungin väkiluku väheni 699 asukkaalla. Samaan aikaan työssäkäyvän henkilöstön osuus yksityisellä sektorilla väheni 277 henkilöllä. Yritysten liikevaihto kasvoi kuitenkin samaan aikaan keskimäärin 6,6 % ylittäen selvästi inflaation, joten tuottavuus Mikkelissä vaikuttaa kehittyneen positiivisesti lähes kaikilla toimialoilla.
Toimiala
Henkilöstömuutos 2016-2018
Liikevaihtomuutos 2016-2018
Yhteensä
-2,3%
+6,6%
A Maatalous, metsätalous ja kalatalous
-11,3%
+11,3%
B Kaivostoiminta ja louhinta
-5,3%
+21,4%
C Teollisuus
+0,4%
+6,8%
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys
+3,0%
+8,7%
E Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto, jätehuolto ja puhtaanapito
-5,8%
+3,3%
F Rakentaminen
-3,2%
-4,6%
G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus
-2,3%
+3,4%
H Kuljetus ja varastointi
+3,0%
+3,5%
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta
-3,9%
-0,1%
J Informaatio ja viestintä
-9,8%
0,4%
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
-0,9%
Ei julkaista
L Kiinteistöalan toiminta
+6,5%
+86,2%
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
-3,2%
+20,3%
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
+0,3%
+15,5%
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus (yksityiset työnantajat)
-33,3%
-10,2%
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut (yksityiset työnantajat)
-12,2%
+2,0%
R Taiteet, viihde ja virkistys
+43,9%
+8,0%
S Muu palvelutoiminta
+1,5%
+5,5%
Lähde: Tilastokeskus tietopalvelut, haettu 7/2020
Väestön ja yritysten henkilöstömäärän vähenemisestä huolimatta yritysten määrä Mikkelissä vuosina 2016-2018 kasvoi 2% ja vuoden 2019 loppuun mennessä 5%. Yrittäjyys on yhä useamman valitsema työnteon muoto.
Yritysten kokotarkastelussa voidaan todeta yli 95% yrityksistä olevan mikro- ja pieniä yrityksiä.
Liikevaihto
Yritysmäärä
0 – 0,2 miljoonaa euroa
2168
0,2 – 0,4 miljoonaa euroa
208
0,4 – 1 miljoonaa euroa
169
1 – 2 miljoonaa euroa
57
2-10 miljoonaa euroa
85
10 – 20 miljoonaa euroa
9
20 – 50 miljoonaa euroa
16
50- 100 miljoonaa euroa
3
Yli 100 miljoonaa euroa
3
Kokoluokkatieto vajaa (todennäköinen pieni)
595
Lähde: Asiakastieto 2019
Toimipaikkojen määrä, toimialan työllistämä henkilöstön määrä ja liikevaihdon määrä ovat jossain määrin toimialojen painotusta ja kehitystä tarkastelevia mittareita. Mikkelin kaupungin tulokertymän kannalta olennaisin on kuitenkin kullakin toimialalla työntekijöille maksettu palkkasumma, josta työntekijöiden tulo muodostuu. Palkkasummasta saa käsityksen myös toimialan tuottamasta lisäarvosta, jonka perusteella on varaa maksaa palkkaa. Tästä palkkasummasta kannetaan kunnallisvero, joka on tärkein Mikkelin kaupungin asukkaille tuotettujen julkisten palvelujen rahan lähde.
Vuonan 2018 väestön tulot Mikkelissä yhteensä olivat 1,32 miljardia euroa, josta veronalaiset tulot olivat noin 1,29 miljardia euroa. Näistä ansiotuloja oli 1,19 miljardia, johon sisältyy eläketuloja 332,8 miljoonaa euroa. Väestön kokonaistuloihin kohdistui verorasitus, jonka määrä oli noin 260 miljoonaa euroa. Eläkeläisten kunnallisverokertymän osuus edustaa lähestulkoon täysin ryhmän osuutta väestöstä, eli 31% väestön koosta ja 31% kunnallisverokertymästä.
Kunnallisveroa tilitettiin Mikkelin kaupungille vuonna 2018 lopulta 167,5 miljoonaa euroa kunnallisveroprosentin ollessa 20,50% (nykyisin 22%). Tarkastelussa on jonkin verran estimointia, sillä Verohallinnon ja Tilastokeskuksen antamien lukujen välillä on jonkin verran heittoa.
Ilman julkissektorin ja yksityissektorin erottelua palkkasumma jakautuu Mikkelissä toimialoittain seuraavan taulukon mukaan. Julkissektorin osuus on nähtävissä upotettuna toimialoilla O, P ja Q. Koska tilastoja koostetaan useasta lähteestä ja näiden välillä on eroa, on lopputulos estimoitu. Toimialojen lisäksi mukaan on lisätty eläketulon määrä, jotta taulukko antaisi kokonaiskäsityksen tulonmuodostuksesta.
Toimiala
Osuus kunnallisverokertymästä
Palkkasumma
A Maatalous, metsätalous ja kalatalous
0,9%
10 339 000€
B Kaivostoiminta ja louhinta
0,05%
544 000€
C Teollisuus
10%
109 727 000€
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys
0,9%
10 092 000€
E Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto, jätehuolto ja puhtaanapito
0,5%
5 232 000€
F Rakentaminen
4,6%
50 684 000€
G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus
6,8%
74 344 000€
H Kuljetus ja varastointi
3,0%
33 052 000€
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta
1,8%
19 716 000€
J Informaatio ja viestintä
1,8%
20 223 000€
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
0,9%
10 379 000€
L Kiinteistöalan toiminta
0,9%
9 418 000€
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
3,5%
38 646 000€
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
2,5%
27 057 000€
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus (sis. julkinen)
6,5%
71 413 000€
P Koulutus (sis. julkinen)
5,8%
63 708 000€
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut (sis. julkinen)
16,0%
175 108 000€
R Taiteet, viihde ja virkistys
1,3%
14 215 000€
S Muu palvelutoiminta
1,3%
13 857 000€
Eläkkeensaajat (ei toimialaluokiteltu)
30,9%
338 213 670€
Palkkasummat ja kunnallisverokertymä toimialoittain lisättynä eläkkeensaajilla. Lähde: Tilastokeskus 2018 ja Verohallinto 2018, haettu 7/2020, koostanut Jukka Kumpusalo
Näkymiä ja ajatuksia mahdollisuuksista ja uhista
Mikkelin kaupungin väestökehitys oli negatiivinen 2010-luvulla. Taustalla on yhdistelmä, joka aiheutuu yleisestä valtakunnallisesta syntyvyyden laskusta, luonnollisen poistuman kiihtymisestä väestön vanhetessa sekä osittain myös puhtaasta muuttoliikkeestä kasvukeskuksiin. Näiden päälle asettuu kunnan vetovoima ja elinvoimatyö, joilla ilmiöön pyritään vaikuttamaan.
Elinvoimatyöhön liittyy olennaisesti myös elinkeinojen kehittyminen Mikkelin kaupungissa. Kyse ei ole ns. nollasummatilanteesta, jossa tekemättä mitään ei myöskään mitään tapahdu. Edellä mainittujen makrotason muuttujien ollessa kaupungille epäedulliset kyse on lähtökohtaisesti tilanteesta, jossa perälauta jatkuvasti vuotaa ja erilaisin toimin kärryyn pyritään lisäämään heiniä. Työn tavoitteena on tilanne, jossa heinien määrä kärryssä lisääntyy alkutilanteeseen verrattuna.
Työvoiman määrä ja tuottavuus
Työvoima on yritystoiminnan tärkein tuotantotekijä. Mikäli tavoitellaan kasvua työpaikkakehityksessä, on työvoiman saannista ja ammattitaidosta ensisijaisen tärkeää huolehtia. Työvoimaresurssin niukentuessa markkinat ovat kääntymässä työnantajan markkinoista työntekijän markkinoiksi, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. Erityisesti avoimen sektorin työvoiman saanti olisi Mikkelissä tärkeää turvata, sillä tämä tasoittaa kaupungin kantosuhdetta ja veropohjaa lähemmäs valtakunnallista keskiarvoa.
Mahdollisuudet
Mikkelin veto- ja pitovoimaa kehitetään työvoiman saatavuuden näkökulmasta siten, että työvoimasta tulee kilpailutekijä. Mikkeli on vahva koulutuskaupunki ja lähes 10 % väkiluvusta on opiskelijoita. Kaupungin pitovoima on opiskelijoiden osalta kuitenkin heikko. Lisäämällä pitovoimaa nuorten aikuisten keskuudessa ratkaistaan samanaikaisesti useita haasteita, kuten muuttotappiota, osaavan työvoiman saatavuutta, ikäpyramidin vääristymää sekä palvelujen murrosta ikärakenteen muuttuessa ja veropohjan pienentyessä.
Tuottavuuden kasvuun tähtäävien kehityshankkeiden kautta työn tuottavuutta pyritään nostamaan valtakunnalliselle keskitasolle. Tämä parantaa yritysten kilpailukykyä ja tuloksellisuutta sekä luo osaltaan sitä verokertymää, joilla alueen peruspalveluja rahoitetaan.
Uhat
Jos kiristyneeseen työvoimakilpailuun ei vastata eikä työllisyys kehity, muuttoliike Mikkelistä kiihtyy. Koska alueen kokonaistuottavuus on valtakunnallista heikompi, ei myöskään yrityksissä ole samanlaista kykyä palkkatasokilpailuun, kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun yrityksissä.
Osaavasta työvoimasta tulee alueen yritysten kasvun pullonkaula, joka estää sijoittumisen alueelle, tyrehdyttää olemassa olevien yritysten kasvumahdollisuuden ja näiden kautta heikentää kaupungin tulokehitystä.
Uramahdollisuuksien heikentyminen ajaa ihmisiä Mikkelistä muualle.
Julkissektorin työpaikkojen osuus on Mikkelissä valtakunnallisesti verraten suuri. Osatekijä tähän on kaupungin historia hallintokaupunkina. Mikkelin kantosuhde on C21-kaupungeista kolmanneksi heikoin.
Korkea kantosuhde ylläpitää alueella heikkoa talouskehitystä, eikä ratkaisuksi oikein löydy muuta tietä kuin yrittäjyyden ja avoimen sektorin työpaikkojen määrätietoinen edistäminen ja yritysten kasvuun kannustaminen. Toisin sanoen pyrittäisiin ”kasvamaan” valtakunnalliselle tasolle. Tämä edellyttäisi reilua tuhatta uutta työpaikkaa avoimella sektorilla. Mikkelissä oli ennen koronaepidemiaa noin 2300 työtöntä, joten kaupungin oma työvoimavaranto, mikäli avoimella sektorilla olisi kasvuhalua ja osaaminen vastaisi tarpeita, on muutoksen kannalta jo lähestulkoon riittävä.
Aluetalouden kannalta tarvitaan erityisesti yritystoimintaa, joka tuo alueelle rahaa sen sijaan, että se kuluttaisi jo olemassa olevaa varantoa. Toisin sanoen yrityksiä, joiden myynti suuntautuu merkittäviltä osin talousalueen ulkopuolelle. Etelä-Savossa ja Mikkelissä viennin osuus on perinteisesti ollut pieni – täällä on totuttu tekemään kauppaa naapurin kanssa. Seurauksena sama raha pyörii aluetaloudessa. Jo muutenkin pienessä aluetaloudessa paikallisen myynnin keinoin ei uutta kasvua tai tulovirtaa ilman velkaantumista synny.
Verotus
Verotus on aina tulonsiirto ja päätös yksityisen kulutuksen ja julkisen kulutuksen välillä. Mikkelin kaupungin 22% veroaste on tällä hetkellä Suomen suurimpien (C21) kuntien korkein. Vertailuna pääkaupunkiseudun kolmen suuren kaupungin kunnallisveroprosentti on 18% ja valtakunnallinen keskiarvo on 19,97%. Tämä 4 % ero pääkaupunkiseutuun tarkoittaa keskituloisen mikkeliläisen lompakossa noin 1400 euron kevennystä vuositasolla. Kuntalaisten oikeustajua koetellaan erityisesti tilanteissa, joissa veroja nostetaan ja näistä vastineena saatavia palveluja heikennetään.
Tuotettujen palvelujen vastapuolella erityisen ongelmallisia ovat heikon taloustilanteen aikoina ns. kaksikertaisen miinusmerkin investoinnit, joissa varsinainen investointi rahoitetaan lainarahalla (pääomakustannus ja korkoriski) ja investoinnin seurauksena jo hauraaseen kuntatalouteen aiheutuu tuottojen sijaan pysyvä menoja lisäävä vaikutus esimerkiksi ylläpitokulujen kautta. Tähän kategoriaan kuuluvat useimmat rakennusinvestoinnit. Siinä, missä sijoittaja pyrkii velkavivulla kasvattamaan investoinnin tuottoja hyväksyttyä riskipositiota vastaan, on huomattava velkavivun toimivan myös päinvastoin – velkavivulla on mahdollista vivuttaa kuntatalouden kustannuksia tavanomaista tilannetta nopeammin tasolle, jota kuntatalous ei kestä. Mikkelin poliittisessa keskustelussa puhutaan usein investointien tasosta, kun mielestäni olennaisempaa lähes jokaisen toimenpiteen osalta on puhua sen takaisinmaksuajasta. Kaupungin erityisenä haasteena on takaisinmaksuajan pituus. Jos taloudessa on tarve tervehdyttämiseen lyhyellä viiden vuoden aikajänteellä, pitäisi nyt tehdä erityisesti investointeja, joissa on lyhyt takaisinmaksuaika. Esimerkiksi uusi teollisuusalue on 5 vuoden aikajänteellä kaupungille kustannus ja 15-25 vuoden aikajänteellä investointi voi kääntyä positiiviseksi. On siis löydettävä tasapaino lyhyen ja pitkän aikajänteen kehityksen välillä.
Mikkelin kaupungin kannalta mahdollisuuksien ja uhkien kartta voitaisiin yleisellä tasolla hahmotella seuraavasti:
Kunnallisvero
Mahdollisuus: optimoidaan kunnallisveropolitiikka ja kulurakennetta siten, että verotus mahdollistaisi alueellisen kilpailukyvyn säilymisen eikä olisi kuntalaisille kohtuuton. Keinojen valikoimaa on myös syytä laajentaa.
Esimerkki: Verotuksen nostamisen vaihtoehtona kaupunki voi ottaa yleiseksi elinvoimatavoitteekseen esimerkiksi 7 % työttömyysasteen, joka on selkeästi nykyistä tavoitetta kovempi, mutta joka ennen korona-aikaa oli monissa kunnissa kuitenkin jo saavutettu. Ennen korona-aikaa helmikuussa työttömyysaste Mikkelissä oli 10,5%. Tämä 3,5 prosentin muutos tarkoittaisi 417 jo kaupungissa työttömänä olevan henkilön työllistymistä. Julkisten palvelujen rahoittamiseen käytetyn kunnallisveron tuotto nousisi noin 1,8 miljoonalla eurolla vuodessa ja työttömyyteen kytkeytyvät muut terveyden ja hyvinvoinnin haitat samanaikaisesti vähenisivät. Työllisyysasteen kasvaessa myös kaupungin pitovoima oletettavasti paranisi. Olennaista on myös, että edellä mainitut 417 henkilöä työllistyisivät kuntasektorin ulkopuolelle. Muutoin luodaan lähinnä hetken harhakuva hyvinvoivasta alueesta, jossa tosiasiassa julkisen sektorin kulut kasvavat tuottoja nopeammin. Lienee kuitenkin sanomattakin selvää, että 7% työttömyysasteen tavoitteen saavuttaminen vaatii laaja-alaisia toimia koko työvoimanvälitys-, yritys- ja koulutuskentältä. Työllisyysaste on klassinen elinvoimatavoite
Uhka: Alueellinen kilpailukyky kärsii kohtuuttomasta verorasituksesta muuhun valtakuntaan verraten. Yritysten ja työvoiman negatiivinen muuttoliike kiihtyy ja veropohja murtuu. Kiihtyvä muuttoliike ja aluetalouden supistuminen aiheuttavat tilanteen, jossa veronkorotusten vaikutus kuntatalouden rahoittajana heikkenee veropohjan samanaikaisesti (tai pienellä viiveellä) pienentyessä.
Esimerkki: Kunnallisveroprosentin nosto yhdellä prosentilla 23% lisäisi Mikkelin kaupungin verotuloja noin 8,5 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli kaupungin väkiluku vähenee nostamisen johdosta 400 henkilöllä, väkiluvun vähenemisen vuoksi veropohja kapenee suoraan 1,45 miljoonalla eurolla vuodessa. Samaan aikaan toimintatuotot pienenevät 0,5 miljoonalla eurolla vuodessa ja valtionosuudet 0,9 miljoonalla eurolla vuodessa. Kolmannes veronkorotuksen tuomasta hyödystä häviää ja kyseessä ovat vasta välittömät vaikutukset – aluetalousvaikutukset tulevat päälle. Veronkorotuksen seurauksena aiheutuva väkiluvun muutos on kuitenkin spekulatiivinen – emme tiedä mitä oikeasti tapahtuu. Vuonna 2019 kaupungin väestö kuitenkin todella väheni 414 henkilöllä, joten edellä mainittu on hyvä esimerkki väestön vähenemisen talousvaikutuksista: vuonna 2019 Mikkelin kuntataloudesta todella hävisi väkiluvun muutoksen seurauksena lähes 12 kertaa hiljattain lakkautetun Ristiinan lukion säästötavoitteen verran tuloja.
Esimerkki: Jos väestön kokonaistulot Mikkelissä olivat vuonna 2018 yhteensä 1,32 miljardia euroa ja verorasite 260 miljoonaa euroa, jäi verojen ja maksujen jälkeen aluetaloudessa käytettäväksi 1060 miljoonaa euroa. Mikäli yhden veroprosenttiyksikön korotus toisi Mikkelin kuntatalouteen 8,5 miljoonaa euroa, supistaisi se mekaanisesti laskien samanaikaisesti muun aluetalouden käytettävissä olevaa tuloa noin 0,8 prosenttia. Kunnallisveroon vuodelle 2020 tehty 1,5 prosentin veronkorotus vei täten noin 1,2% aluetaloudesta. Korotus ei siirry täysimääräisenä, sillä myös kunnallisverotuksessa on käytössä vähennysmekanismeja. Toisaalta talouden virrat eivät myöskään tosiasiassa ole aivan näin suoraviivaisia. Voitanee kuitenkin todeta, että kunnallisveronkorotukseen sisältyy piilo-olettama: päästäkseen jatkossa samaan lopputulemaan koko aluetalouden on suoriuduttava veron korotusta vastaavaa määrää tehokkaammin.
Yhteisövero
Yhteisövero on siitä erityinen vero, että mikään laki ei velvoita pitämään yrityksen toimipaikkaa kunnassa, jossa yhteisö harjoittaa toimintaansa. Vero kannetaan kuitenkin toimipaikkakunnan perusteella ja tilitetään toimipaikkakunnaksi merkityille kunnille.
Mahdollisuus: Kannustetaan yhteisöjä kannattavaan kasvuun sekä pidetään huolta vetovoimasta ja kotiseuturakkaudesta siten, että yhteisöveron maksuhalukkuus säilyy.
Uhka: Yhteisöillä ei ole enää kotiseuturakkautta eikä maksuhalukkuutta ja nämä vaihtavat toimipaikkansa muualle (käytännössä yksi ilmoitus PRH:lle).
Esimerkki: Vuonna 2019 mikkeliläinen rakennusliike ilmoitti vaihtavansa pääkonttorinsa muualle kaupungin luottamushenkilöiden yhtiöön kohdistamien julkisten epäilyjen vuoksi. Samana vuonna yhtiö teki 2,02 miljoonan euron liiketuloksen. Yhtiö maksoi yhteisöveroa arviolta 404 000€, josta kotikunnan tilitysosuus on 31,3%. Yhteisöverotus – kuten mikään verotus – ei ole aina aivan yksioikoinen, mutta rakennusalalla toimipaikaksi määritellään pää- tai piirikonttori, josta toimintaa johdetaan. Mikäli toimipaikaksi tulkitaan ainoastaan yksi toimipaikka ja tämä on muualla kuin Mikkelissä, kaupungin yhteisöveromenetys tässä tapauksessa oli 126 000€, eli puolet Ristiinan lukion lakkautuksella asetetusta säästötavoitteesta. Kolmen vuoden aikajänteellä kaupungin tuottomenetys on noin puoli miljoonaa euroa vastaten noin 90 mikkeliläisen keskituloisen palkansaajan verokertymää.
Kiinteistövero
Mahdollisuus: Kannustetaan ihmisiä ja yhteisöjä muuttamaan ja investoimaan alueelle siten, että kunta voi turvata kuntalaisten yleisen oikeustajun mukaisen riittävän palvelutason. Tarkastellaan myös uusia avauksia.
Esimerkki: yhden 3MW kokoisen maatuulivoimalan rakentamisen mahdollistaminen kaupungin alueelle (yksityinen voimayhtiö rakentaa ja ylläpitää) tuottaisi kaupungille 6000-11000 € kiinteistöverotulon jo ensimmäisenä toimintavuonna. Yksittäinen maatuulivoimala tuottaa kunnalle kiinteistöveroa elinkaarensa aikana noin 130 000 euroa.
Esimerkki: yhden miljoonan euron rakennusinvestointi luo työtä 10-15 henkilötyövuotta. Jos työ tehtäisiin paikallisesti ja tekijät olisivat kirjoilla kaupungissa, tuottaisi investointi työvoiman palkkatulojen kautta puhtaana kunnallisverona Mikkelin kaupungille 57 000-85 000 euroa. Tällainen elvyttävä projekti voisi olla mm. Satamalahti olettaen, ettei työtä tehtäisi kaupungin velkarahalla.
Esimerkki: Yhden uuden omakotitalon rakentamisessa työn osuus on noin 30-40%. Arvoltaan 300 000€ omakotitalon rakentamisessa työn osuus on täten noin 90 000-120 000€. Mikäli työ tehdään työllistämällä paikallisesti, syntyy projektista kunnallisveron tuottoa yhteensä noin 16 000€ – 18 000€.
Ajatus: Alueen elinvoiman ylläpitämiseksi Mikkeli voisi tarkastella myös esimerkiksi uusien ranta-asuntoalueiden kaavoittamista.
Uhka: Korkean kiinteistöverotuksen vuoksi investointeja alueelle jätetään tekemättä, jolloin kiinteistöinvestointeihin liittyvät positiiviset työllisyysvaikutukset sekä näistä myös aiheutuvat kunnallisverovaikutukset ja toimintatulovaikutukset jäävät saamatta.
Esimerkki: 150 000€ arvoisen asuinrakennuksen kohdalla ero Mikkelin kaupungin ja valtakunnallisen kiinteistöveron tason välillä on nyt kuntalaisen lompakossa 180€ vuodessa.
Toimintatuotot
Mahdollisuus: Laitetaan Mikkelin kaupungin tase töihin siten, että se tuo tuloja ja uudistumista lisäämättä nykyisten kuntalaisten maksukuormaa. Tarkasteltavaksi nousevat esimerkiksi palvelujen ja ulosvuokrattavien tilojen käyttöasteet. Henkilöstömäärävertailun perusteella olisi myös aihetta olettaa, että Mikkelin kaupunki ostaa asukaskohtaisesti tarkastellen keskimääräistä enemmän palveluja ja korvaa tällä omaa keskimääräistä pienempää henkilöstömääräänsä. Toimintatuottojen määrittämisen vastapainoksi on asetettava tuotannon tehokkuus.
Uhka: Nostetaan maksuja siten, että asiakastyytyväisyys heikkenee, palvelujen käyttöaste heikkenee kun näistä ei olla valmiita maksamaan. Eriarvoisuus lisääntyy.
Valtionosuudet
Mahdollisuus: Optimoidaan valtionosuuksien tuotto siten, että kaikki Mikkelin kaupungille kuuluvat valtionosuudet saadaan täysimääräisesti.
Esimerkki: Välittömänä vaikutusmahdollisuutena Mikkeli voi pyrkiä varmistamaan, että kaikki kaupungissa asuvat olisivat myös kirjoilla Mikkelissä. Esimerkiksi Mikkelissä 3,5 vuotta opiskeleva opiskelija ei useinkaan tuota kaupungille merkittävää verotuloa, mutta opiskelija on valtionosuusjärjestelmän kautta opiskeluaikanaan kunnalle 3,5*2117,50€ = 7411 euron arvoinen. Jos Mikkelissä olisi 5000 opiskelijan joukossa esimerkiksi 300 sellaista opiskelijaa, jotka ovat kirjoilla vanhalla asuinpaikkakunnallaan, on tämän ryhmän arvo opiskeluaikanaan kaupungille suoraan valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta laskettuna 7411€*300= 2,2 miljoonaa euroa. On siis merkityksellistä, onko opiskelija kirjoilla Helsingissä vai Mikkelissä.
Uhka: Menetetään valtionosuuksia esimerkiksi ymmärryksen puutteen, hallinnollisen erimielisyyden tai virheen seurauksena.
Jatkoa
Tämä kirjoitus on osa sarjaa, jota pyrin kirjoittamaan syksyn 2020 aikana. Seuraavassa kirjoituksessani ”Kuka Mikkeliin muuttaa” pureudun tarkemmin siihen, miten muuttoliike Mikkelin kaupungin osalta toimii. Lähtökohtaisesti en etsi syitä, vaan pyrin kuvaaman ilmiön etenemistä. Kolmas kirjoitukseni ”Ihmisen arvo” käsittelee asukkaiden, opiskelijoiden ja yritysten tuottamaa arvoa kunnan elinvoiman näkökulmasta. Kuten nytkin, käsittelen ilmiötä ensisijaisesti kuntatalouden näkökulmasta. Viimeinen ja neljäs kirjoitukseni käsittelee johtopäätöksiä ja ajatuksia toimenpide-ehdotuksiksi, jotka annan omana henkilökohtaisena mielipiteenäni.
Yrityskanta, aloittaneet ja lopettaneet yritykset, Tilastokeskus, haettu 7/2020 Avaa lähde verkossa
Kansantalouden arvonlisäys maakunnittain, Kuntaliitto, 2016 Avaa lähde verkossa
Alueelliset kehitysnäkymät, syksy 2019, Työ- ja elinkeinoministeriö Avaa lähde verkossa
Tulot, verot ja vähennykset kunnittain ja postinumeroittain, Verohallinto Avaa lähde verkossa
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
