Etelä-Savo onnistui kasvattamaan kotimaisten matkailijoiden määrää matkailualan haastavasta tilanteesta huolimatta. Kotimaisten matkailijoiden määrä kasvoi alueella kesä-heinäkuussa 4,8 % edellisvuoteen verrattuna. Saavutuksen taustalla vaikuttivat aktiiviset panostukset kotimaan markkinointiin.

Kotimaisten matkailijoiden määrä kasvoi Savonlinnan seudulla kesä-heinäkuussa 14,1 % ja Mikkelin seudulla 7,5 %. Etelä-Savon alueella päästiin yhteensä 4,8 % kasvuun. Saavutus on erinomainen, sillä koko Järvi-Suomessa kotimaisten matkailijoiden määrä laski samalla aikavälillä 10 % ja valtakunnallisesti 16 %.

Kotimaan matkailijamäärien kasvu korvasi Etelä-Savossa osaltaan ulkomaalaisten matkailijoiden määrän romahdusta koko maassa rajojen sulkemisen vuoksi. Koronatilanne lisäsi suomalaisten kiinnostusta mökkilomia kohtaan ja mökkeilysesonki käynnistyi tänä vuonna monta viikkoa tavallista aikaisemmin. Kotimaisten matkailijoiden määrän kasvusta huolimatta majoitustulot laskivat myös Etelä-Savossa. Laskua selittivät mm. alentuneet keskimääräiset huonehinnat sekä majoituskohteiden sulkeminen. Merkittävää oli myös Savonlinnan Oopperajuhlien peruuntuminen.

Etelä-Savon ja Järvi-Suomen matkailun kehittyminen on koko Suomen kannalta merkittävää, sillä Järvi-Suomi on kotimaisen matkailun kärkialue. Esimerkiksi vuoden 2019 aikana Järvi-Suomessa kirjattiin yhteensä noin 6,3 miljoonaa kotimaisten matkailijoiden majoitusvuorokautta, kun Lapissa vastaava luku oli noin 1,5 miljoonaa. Ulkomaisilta matkailijoilta majoitusvuorokausia kertyi Järvi-Suomessa vuonna 2019 yhteensä noin 1,1 miljoonaa.

Markkinointipanostukset kantoivat hedelmää

Kotimaisten matkailijoiden määrän kasvua on tukenut aktiivinen markkinointi ja kampanjointi kevään ja kesän aikana. Visit Saimaa käynnisti heti koronatilanteen alkuvaiheessa Support Local -kampanjan, jossa alueen matkailuyrityksiä tuettiin muun muassa lahjakortti- ja take away -myynnin avulla. Toukokuussa avattiin Saimaan Luontoliven kautta kameranäkymä Saimaan metsä- ja rantamaisemiin. Kesäkuussa Saimaan kesää markkinoitiin Helsingin Sanomien kuukausiliitteen välissä julkaistussa Pure Saimaa -liitteessä, joka tavoitti jopa 873 000 lukijaa. Visit Saimaa on Etelä-Karjalan kanssa mukana Suoma ry:n organisoimassa 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjassa, joka jatkuu lokakuulle.

Markkinointipanostukset huipentuivat elokuussa ohjelmayhteistyöhön Radio Aallon aamussa Jenni Alexandrovan ja Sami Kurosen kanssa. Kampanja käynnistyi Helsingin Sanomien etusivun mainoksella, joka tavoitti yli 900 000 lukijaa, ja Saimaa näkyi ja kuului kahden viikon ajan Radio Aallon sekä Radio Suomipopin taajuuksilla. Kampanjakilpailussa kysyttiin syitä tulla Saimaalle, ja vastauksissa toistuivat Saimaan luonnon kauneus ja rauhoittava vaikutus sekä upeat ruokakohteet. Tätä vetovoimaa ja ainutlaatuisia kohteita Jenni Alexandrova pääsi myös aidosti kokemaan viikonloppulomalla Saimaalla. Kesän aikana tehtiin lisäksi vaikuttajayhteistyötä 11 kotimaisen vaikuttajan kanssa.

”Olemme panostaneet poikkeustilanteessa voimakkaasti Saimaan alueen markkinointiin kotimaassa ja se näyttää tuoneen tulosta”, iloitsee projektipäällikkö Minna Gurney Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä. ”Vaikutukset ovat näkyneet muun muassa kasvavana yleisönä Visit Saimaan omissa kanavissa: kävijämäärät verkkosivuillamme kasvoivat 46 % viime kesään verrattuna ja seuraajamäärät sosiaalisessa mediassa noin 52 % vuoden alusta. Seuraamme koko ajan aktiivisesti koronaviruksen kansainvälistä tilannetta ja matkustusrajoitteita, ja suunnittelemme alueen yritysten ja markkinoinnin kannalta tarvittavia ponnistuksia, myös yhdessä Järvi-Suomen matkailutoimijoiden ja Visit Finlandin kanssa. Syksylle on suunnitteilla muun muassa virtuaalisia toimenpiteitä, syyslomakampanja kotimaassa sekä talven Pure Saimaa -liite.”

”Olemme iloisia siitä, että suomalaiset lähtivät sankoin joukoin liikkeelle ja suosivat kotimaan matkailua. Matkailijat käyttivät paljon palveluja ja halusivat omalta osaltaan auttaa yrityksiä tämän kriisin yli. Myös yritysten nopea reagointi, uudet palvelut ja innovaatiot mahdollistavat hienon lopputuloksen. Toivomme, että kiinnostus kotimaan matkailua ja Saimaan aluetta sekä yritystemme uusia elämyspalveluja ja syyslomatarjouksia kohtaan jatkuu myös syksyllä ja talvella”, sanoo Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Lisätiedot

Minna Gurney, projektipäällikkö, Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland -hanke, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 044 359 8655, minna.gurney@mikseimikkeli.fi, www.visitsaimaa.fi

http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/sq/76da433d-dcfc-452a-885e-09849bf99f2e

Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland 2019-2021 -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Saimaan brändiä, vetovoimaa ja asemaa merkittävänä matkailualueena Lapin ja Helsingin rinnalla erityisesti valituilla kansainvälisillä kohdemarkkinoilla, kotimaan matkailua unohtamatta. Hanke kattaa Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seudun. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä goSaimaan, Lakelandin muiden alueiden, Visit Finlandin ja muiden kotimaan ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Lomautusten määrä jatkoi elokuussa laskuaan, myös työttömien määrä laski

Tämä työllisyyskatsaus on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n tuottama katsaus, joka perustuu työvoimaviranomaisten antamaan raportointiin ja ennakkotietoihin.

Mikkelissä oli elokuun lopussa 290 lomautettua ja 2373 kokonaan työtöntä. Työttömyys laski heinäkuun 13 prosentista 10,8 prosenttiin. Sekä lomautettujen että työttömien määrä on laskenut kevään koronahuipusta selvästi.

Valtakunnalliset katsaukset tuotetaan noin kuukauden viiveellä, jonka vuoksi koko maan vertailulukuja ei ole elokuulta vielä saatavilla.

Heinäkuun lopussa työttömien määrä koko maassa oli 14,7%, Etelä-Savossa 12,7% ja Mikkelissä 13%. Elokuussa luku oli Mikkelin osalta jo yli 2 prosenttiyksikköä parempi eli 10,8%.

Työllisyydelle tyypillistä on kausivaihtelu, eli luvut eivät pysy tasaisena ympäri vuoden. Nyt Mikkelissä ollaan yltämässä korona-aikaa edeltäneen helmikuun tasolle, mutta tyypilliseen elokuuhun on vielä matkaa. Esimerkiksi elokuussa 2019 työttömänä Mikkelissä oli 2125 ja lomautettuna 115 henkilöä työttömyysprosentin ollessa 9%.

Koronalta suojaavat tekijät

Mikkeli on säästynyt, ja oletettavasti tulee säästymään, koronaepidemian pahimmilta iskuilta. Tilanteeseen voidaan löytää useita eri osatekijöitä.

1. Mikkeli selvisi suhteellisen pienin tartuntatapausmäärin kevään koronaepidemiasta. Tartuntatapausmäärät eivät täten suoraan vaikuttaneet talouteen, vaan menetykset aiheutuivat sote-kulujen kasvun lisäksi pikemminkin valtion ennaltaehkäisevien rajoitustoimien talousvaikutuksesta.
   
   
2. Julkissektorin koko on Mikkelissä suurten C21-kaupunkien korkeimpia. Kevään aikana julkissektorin palvelujen kysyntä kasvoi ja myös palkkamenot kasvoivat, kun taas koronaepidemian vaikutukset nähtiin ennen kaikkea yksityissektorilla. Sen sijaan kaupungeissa, joissa avoimen sektorin osuus työvoimasta on korkea, esimerkiksi PK-seudulla, Jyväskylän seudulla ja Tampereen seudulla, koronaepidemian vaikutukset korostuivat. Näille kaupungeille tyypillistä on, että talouden suhdanteet (nousut ja laskut) vaikuttavat kaupunkeihin Mikkeliä voimakkaammin. Myös koronasta toipuminen ja nousukaudet nähdään näissä kaupungeissa voimakkaammin.
   
   
3. Keskimääräistä suurempi osa Mikkelin väestöstä on eläkeikäistä. Koronaepidemian kaltaisessa tilanteessa, jossa nopea talouteen kohdistuva isku kohdistuu ensimmäisenä työlliseen väestöön, eläketulo säilyy kohtuullisen vakaana.
   
   
4. Valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta saatavan tulon suhteellinen osuus on Mikkelin kaupungilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkeja suurempi. Tästä syystä myös koronaepidemian aiheuttaman palkkatulon laskusta aiheutuvalla kunnallisveron tuoton laskulla on kasvukaupunkeja pienempi vaikutus.
   
   
5. Mikkeli on merkittävä vapaa-ajan keskittymä. Ulkomaanmatkailun sijaan tänä vuonna matkat suunnattiin kotimaahan. Rajoitusten purkamisen jälkeen moni paikallinen yritys on tehnyt ennätyskesän. Yleinen arvio kuitenkin on, että hyväkään kesäajan myynti ei riitä paikkaamaan kevään menetyksiä.
   
   
6. Mikkelin elinkeinojen kehitys on jakautunut useaan tasavahvaan sektoriin, jotka reagoivat eri nopeuksilla koronaepidemiaan. Siinä, missä esimerkiksi kaupassa ja palveluissa vaikutus nähtiin heti, teollisuudessa ja rakennusalalla sykli on hitaampi ja tilauskirjojen muutosten vaikutuksia nähdään vielä loppuvuonna. Nämä kolme ovat Mikkelin suurimmat toimialat.
   
   
7. Mikkelin talousalueen veturiyrityksiin ei ole toistaiseksi kohdistunut samankaltaista iskua kuin esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalle (autojen tilausmäärien romahdus) tai Meyer Turun telakalle (risteilymatkustamisen romahdus). Veturiyrityksen lisäksi isku kohdistuu yrityksen alihankintaketjuun koskettaen kymmeniä, ellei satoja yrityksiä. Tällaisia veturiyrityksiä Mikkelissä ovat mm. UPM Pelloksen vaneritehtaat Ristiinassa sekä Mölnlycken haavanhoitotuotteiden tehdas Pursialassa.
   
   

Koronaepidemian vaikutus näyttää jakautuneen epätasaisesti

Koronaepidemian ja elvyttävän talouspolitiikan vaikutukset näyttävät jakautuneen epätasaisesti. Vaikka kansallinen kaikkien alojen yhteenlaskettu palkkasumma oli jo heinäkuussa palautunut edellisvuoden tasolle, tulojakaumassa on merkittäviä eroja. Erityisen haastava tilanne on ollut nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ulkomaalaisten osalta.

Palkkasummassa suurimman notkahduksen ovat kärsineet alle 25-vuotiaat. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kasvoi heinäkuun loppuun mennessä Etelä-Savossa 26% ja pitkäaikaistyöttömien osuus 21%. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli heinäkuun lopussa Mikkelin seutukunnassa 36%.

Seuraavat kaksi Helsinki GSE:n kuvaajaa antavat tilannekuvan kaupungeittain ja ikäryhmittäin.

Yhdeksi selittäväksi tekijäksi nuorten aikuisten palkkasumman kehityksen osalta on arvioitu uuspalkkauksen vähentymistä – opinnoistaan valmistuneet nuoret aikuiset eivät ole koronaepidemian vuoksi työllistyneet entiseen tapaan.

Asumistukihakemusten määrä on Etelä-Savossa reilun kymmenyksen edellisvuotta korkeammalla tasolla, eikä trendi ole vielä merkittävästi laskenut. Alkuvuonna kasvussa ollut yritysten konkurssihakemusten määrä sen sijaan kääntyi jo touko-kesäkuun vaihteessa laskuun. Syksylle kuitenkin ennakoidaan näiden osalta toista aaltoa – varsinkin jos koronaepidemian toinen aalto merkittävästi pahenee.

Sekä mikkeliläisten yritysten suhdannenäkymät että alueen työllisyys vaikuttavat tällä hetkellä olevan valtakunnallista paremmalla tasolla. Pidetään tästä kehityksestä kiinni.

Teksti: Jukka Kumpusalo, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Maanantain 7.9. ja tiistain 8.9. aikana Essoten alueella on löydetty kaikkiaan kaksikymmentä uutta koronatartuntaa. Kaikki löydetyt positiiviset koronatestien tulokset liittyvät samaan tartuntaketjuun.

Essote tiedotti maanantaina illalla kolmesta ja tiistaina aamupäivällä kahdesta tartunnasta. Tiistain kuluessa testeissä löytyi vielä 15 tartuntaa lisää.

Essote jatkaa altistuneiden kartoitusta. Tähän mennessä altistuneiden määrä on noin 300.

– Jokaisen alueen ihmisen on nyt syytä olla todella varovainen. Pelkään pahoin, että tartuntoja löytyy altistuneista vielä lisää. Sosiaalisia tilanteita kannattaa välttää lähivuorokausien aikana, jotta uusia altistumisia ei tule ja tilanne rauhoittuu, kehottaa Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.

– Toistaiseksi tartunnat ovat olleet melko rajatussa porukassa ja muussa väestössä tartuntoja ei ole havaittu, Seppälä sanoo.

Essote tiukensi suosituksiaan ja omia ohjeistuksiaan tiistaina aamupäivästä. Essote suosittelee kasvomaskien pitämistä joukkoliikenteessä, koronatestiin mennessä ja tilanteissa, joissa turvavälin pitäminen ei ole mahdollista. Kokoukset suositellaan pidettäväksi etäyhteyksin seuraavan viikon ajan.

Myös Mikkelin kaupunki tiukensi tänään käytäntöjään. Mikkelin lukiolaiset jatkavat loppuviikon etäopetuksessa. Jäähalli ja lukio siivotaan tehostetusti varotoimenpiteenä koronaviruksen vuoksi. Kaupunki suosittelee omalle henkilöstölleen etätyötä 18.9. saakka työtehtävissä, joissa etätyön tekeminen on mahdollista.

Lisätiedot:
www.mikkeli.fi
www.essote.fi