fbpx

Mikkelin keskustan yrittäjät toivovat asiakkaiden palaavan

Koronapandemian toinen aalto vei asiakkaat keskustasta ja lopetti kesästä alkaneen myynnin elpymisen.

Mikkelin keskusta-alueen yrittäjät kokoontuivat yhteiseen keskustelutilaisuuteen TUMA-talolle maanantaiaamuna 28.9. Tilaisuuden tavoitteena on muodostaa tilannekuva ja kuulla yritysten toiveita.

Yritysten tilannekuva on, että Mikkelissä on toistaiseksi selvitty koronapandemiasta valtakunnallista tasoa pienemmin vaurioin. Tilanne ei silti tarkoita, että yrityksissä olisi asiat hyvin.

Koronapandemian  toisen aallon alkaessa syyskuussa 42% osallistujista vastasi myynnin notkahtaneen 75 prosenttia. Suurten liiketilojen asiakasmäärät ovat noin puolet tavanomaisesta ja myynti on laskenut noin kolmanneksen.

Mikkelin seudun kesä onnistui myynnillisesti hyvin, mutta kesän myynnit eivät vielä riittäneet paikkaamaan keväällä koettuja menetyksiä. Syksyyn tultaessa yritysten kassatilanteet olivat jo valmiiksi tavanomaista heikommat.

Merkittävä ero kevääseen on, että suuri osa valtion yrityksille suuntaamista tukimekanismeista ei ole enää käytössä. Keväällä suosituksi tulleet asuntolainojen lyhennysvapaat lisäsivät kotitalouksien kulutusta kesällä, mutta syksyyn tullessa useimpien lyhennysvapaat päättyivät ja kulutuspiikki tasoittui.

Keskustan yritykset toivovat kolmea asiaa

TUMA-talossa pidetyssä keskustelutilaisuudessa esitettiin Mikkelin kaupungille kolme toivetta:

  1. Tunnin maksutonta pysäköintiä keskusta-aluella toivotaan jatkettavan
  2. Viranomaisviestintää tulee kehittää, ja
  3. Toivotaan yhteistä, kokoavaa viestintää

Maksuttoman pysäköinnin toivovaan pienentävän kuluttajien asiointikynnystä keskusta-alueella. Alustavan tiedon valossa vaikuttaa siltä, että koronaepidemian aikana esitetyt toiveet rajoittaa liikkumista kohdistuvat erityisesti keskusta-alueelle. Yrityksille toteutetun kyselyn perusteella tunnin maksuttomalla pysäköinnillä on vaikutusta sekä keskusta-alueen asiakasmääriin että myyntiin.

”Koronakriisin häviäjä on ollut nimenomaan keskusta-alue, jonka pitäisi olla kaupungin sydän. Vastaavasti asiointia tapahtuu kaupungin reuna-alueilla, kuten Graanilla, Rantakylässä ja Urpolassa. Keskusta-alueen vetovoiman säilyttämiseksi nyt on tärkeää saada asiointikynnys mahdollisimman matalaksi. Tätä asiointikynnyksen madaltamista edesauttaa tunnin ilmainen pysäköinti.”

Toisena toiveena yrittäjät toivovat kaksisuuntaista viranomaisviestintää. Yrittäjät näkivät tärkeäksi, että viranomaiset viestivät asukkaille kohtaavasta vaarasta. Tämän lisäksi yrittäjät haluavat viranomaisen viestintään myös tämän jälkihoidon: asukkaille pitää voida myös kertoa, kun vaara on ohi. Muutoin aiheutetaan kierre, jossa media ja viranomaisuutisointi keskittyy ainoastaan negatiivisiin asioihin. Yksinomainen negatiivinen uutisointi luo passiivisuutta.

Kolmantena toimena yritykset toivovat yhteistä viestintää alueen medioissa. Mikkelin kaupungin toivotaan tuovan keskusta-aluetta positiivisella tavalla esiin. Kaupunki ja kehitysyhtiö aloittivat tältä osin jo viestintätoimien suunnittelun.

Mikkelin tori ilmasta

Yritysten perustamismäärä kääntyi kasvuun

Mikkelin seudun uusyrityskeskuksessä perustettiin syyskuun loppuun mennessä 85 yritystä. Määrä kasvoi edellisvuodesta 10 prosenttia.

Perustettujen yritysten määrässä on nyt suuria alueellisia eroja. Perustamismäärät ovat vähentyneet erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskuksissa ollen jopa 25 prosenttia alhaisemmat vuoteen 2019 verrattuna. Sen sijaan Mikkelin seudulla tilanne on valtakunnallista parempi. Syyskuun loppuun mennessä oltiin 10% kasvussa (YoY).

Vielä kesäkuun loppuun mennessä perustettujen yritysten määrä oli vuoden 2019 tasolla, mutta heinä-syyskuun aikana trendi kääntyi kasvu-uralle.

Syyskuussa Mikkelin talousalueella perustettiin yhteensä 57 yritystä. Uusyrityskeskuksen palveluja käyttää noin 40% perustajista.

Tutustu yrityksen perustamispalveluihin.

Kansikuva: Pihla Liukkonen

Mikkomarkkinoiden tunnelma valtaa Hallitustorin 13. ja 14. lokakuuta

Kaksipäiväiset Mikkomarkkinat tuo runsaasti kauppiaita Mikkelin Hallitustorille. Markkinapäiviä vietetään 13. ja 14. lokakuuta.

Markkinat näkyvät myös kauppakeskus Stellassa, kun osa kauppakeskuksen liikkeistä heittäytyy mukaan markkinatunnelmaan. Vanhan ajan markkinameininkiä on tarjolla jo aamutuimaan, kun torikauppiaat aloittavat työnsä kello seitsemältä. Tarjolla on jälleen löytöjä matonkuteista rottinkisiin huonekaluihin ja metrilakusta leipomotuotteisiin. 

Tulethan vain terveenä torille! Huolehtimalla turvaväleistä ja käsihygieniasta niin asiakkaat kuin markkinakauppiaatkin voivat turvallisin mielin osallistua syksyä piristävälle Mikkomarkkinoille.

Mikkomarkkinat Hallitustorilla tiistaina 13.10. kello 7 – 18 ja keskiviikkona 14.10. kello 7 – 17. Mikkomarkkinoille on vapaa pääsy.

Kuva: Jonne Vaahtera

RekrySeteli

Yrityksiä kannustetaan kasvuun uudella RekrySetelillä

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy lanseeraa uuden RekrySetelin. Seteli on suunnattu yrityksille, joille rekrytointi on nyt ajankohtainen, mutta jotka eivät ole pyrkimyksistään huolimatta löytäneet osaavaa työvoimaa Etelä-Savosta.

RekrySeteli on vastaus siihen, että monet yritykset eivät ole pyrkimyksistään huolimatta löytäneet osaajia tiettyihin tehtäviin. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi rakennusalan suunnittelutehtävät ja metallialan osaajat.

Tavoitteena on tukea yritysten kasvua tukemalla työvoiman löytämistä. Kotikentällään yrityksillä on hyvä käsitys sopivan työvoiman saatavuudesta ja rekrytointitavoista, mutta muualla Suomessa yritystä ei välttämättä tunneta, kotikenttäetua ei ole ja ollaan pitkälti yleisen markkinoinnin varassa.

RekrySetelin hakijayrityksen kotipaikan tulee olla Mikkeli. Työn pääsääntöisen suorituspaikan tulee olla Mikkelissä.

RekrySetelillä yritykselle korvataan 50% tai enintään 500€ (alv 0%) avoimen työpaikan markkinointikuluja. Markkinointi voidaan toteuttaa yrityksen itse valitsemissa medioissa maakunnan ulkopuolella. Toteutuneet kulut todennetaan ja maksettujen kulujen perusteella maksetaan tuki.

Esimerkki: Yritys Oy:lle on myönnetty RekrySeteli. Yritys tekee markkinointia Lahden seudulla 700 eurolla. Toteutettua markkinointia vastaan yritys voi hakea RekrySetelistä tukea 50% tai 350 euroa.

Setelin haku avautuu tiistaina 6.10.2020 klo 10.00. Hausta on erilliset hakukuulutukset.

Kyseessä on rajattu haku, jossa setelit myönnetään hakujärjestyksessä. Hakuun varattu määräraha on 12 500 euroa. Seteli on saajalleen de minimis -asetuksen alaista tukea.

RekrySeteleitä voidaan myöntää enintään yksi yritystä kohden.

Setelin hakeminen:

Seteliä haetaan sähköisellä lomakkeella. Linkki hakulomakkeeseen on:
https://link.webropolsurveys.com/S/150BACBA753FE939 

Esko Aho on yksi vientiseminaarin puhujista

Esko Aho, Arman Alizad ja muut huippupuhujat tähdittävät vientiseminaaria Mikkelissä

Marraskuussa järjestettävä seminaari tarjoaa inspiroivia esimerkkejä kansainväliseen vientiin.

Mikkelissä marraskuun alussa järjestettävä vientiseminaari innostaa yrityksiä kehittämään vientiään kotimaisten huippupuhujien ja yritysammattilaisten johdolla.

– Kyseessä ei ole perinteinen pönötystapahtuma, vaan esittelemme innostavia puhujia ja inspiroivia esimerkkejä viennissä onnistuneista yrityksistä. Tarjolla on myös tiedotusta ja käytännön neuvoja siihen, kuinka kansainvälistä myyntiä ja vientiä voi edistää ja miltä organisaatioilta vientiin voi saada apuja, sanoo kansainvälisen myynnin ja viennin asiantuntija Heikki Silvennoinen Mikkelin Kehitysyhtiö Mikseistä. 

Tapahtumassa puhuu muun muassa entinen pääministeri ja elinkeinoelämän johtotehtävissä toiminut Esko Aho, jolla on laaja kansainvälinen kokemus muun muassa Venäjän markkinoista ja toimintaympäristöstä. Oman tarinansa kertoo myös tv-persoona ja juontaja Arman Alizad, jonka tosi-tv-sarja Kill Arman on kansainvälisen levityssopimuksen myötä myyty yli sataan maahan. 

Yrityspuheenvuoroja seminaarissa pitävät muun muassa Lappset-konsernin kansainvälisen liiketoiminnan johtaja Margit Piigli sekä Balmuirin perustaja Heidi Jaara. Lappset on rovaniemeläinen yritys, joka valmistaa muun muassa leikki- ja liikuntapaikkavälineitä sekä aktiviteettipuistoja eri puolilla maailmaa, ja jonka kansainvälinen  myynti on kasvanut isosti viime vuosina. Balmuir on puolestaan Pohjois-Suomesta lähtöisin oleva kansainvälinen lifestyle-brändi.  

Lisäksi seminaarissa esiintyy futuristi, keksijä Perttu Pölönen 

– Yritysten edustajat antavat omalta osaltaan kannustavaa esimerkkiä siitä, kuinka oikeilla toimenpiteillä voidaan viedä toimintaa kansainvälisille markkinoille. Tulevaisuudentutkijat voivat puolestaan antaa tärkeitä näkökulmia koronan jälkeiseen aikaan, sillä koronapandemian vuoksi kuluttajakäyttäytyminen on isossa muutoksessa, Silvennoinen kertoo. 

Seminaari on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta se on tarkoitettu ensisijaisesti kansainvälistä vientiä suunnitteleville ja tekeville yrityksille. 

– Ihan mikä tahansa alan yritys, joka haluaa kansainvälistää toimintaansa tai jo tekee vientiä, voi osallistua. Etelä-Savossa on useita yrityksiä, joilla olisi potentiaalia kehittää vientiä. Sitä tarvitaan, jotta saataisiin yritysten liikevaihtoa kasvatettua.

Tapahtuman juontaa tv:stäkin tuttu toimittaja ja kirjailija Anna Perho.

2. marraskuuta konsertti- ja kongressikeskus Mikaelissa järjestettävä tapahtuma on maksuton, mutta ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Tapahtuma myös striimataan verkkoon, josta sitä voi seurata maksutta.  

Seminaarin järjestää Etelä-Savon Vientiosaajat -hanke, jota toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus yhteistyössä Etelä-Savon kauppamarin ja Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan Unionin sosiaalirahastosta Etelä-Savon Ely-keskuksen kautta.  

Vientiseminaariin ajoissa ilmoittautuneet pääsevät halutessaan orientoitumaan viennin teemoihin maksuttomalla verkossa toteutettavalla vientiviikolla 12.-16.10. Vientiviikon aiheet liittyvät mm. viennin aloittamiseen, myynnin sekä partneriverkoston kehittämiseen sekä tuotteiden ja palveluiden saattamiseen vientikuntoon. 

Katso lisää ja ilmoittaudu:

Oispa vientiä -vientiseminaari

Lisätietoja: 

Saara Vauhkonen, tuottaja
p. 040 500 9074 

Sisäinen selvitys kuvituskuva

Mikkelin professuurien rahoituksesta tehdään sisäinen tarkastus

Mikkelin kaupunki on rahoittanut nk. professuurihankkeita vuodesta 2002 alkaen, jolloin ryhdyttiin määrätietoisesti nostamaan kaupungin profiilia yliopistokeskuskaupunkina. Rahoituksen järjestämistapa on vaihtunut useasti vuosien saatossa. Viimeisin muutos sopimuksiin tehtiin vuonna 2014.

Julkisuudessa on esitetty epäilyjä, että professori Mika Sillanpään työpanos ei vastaisi hänen saamaansa kuukausittaista korvausta.

Mika Sillanpää on edistänyt aktiivisesti alansa kehitystoimintaa Mikkelin teknologiakeskus Miktech Oy:n (nykyinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy) kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Mikkeli on yhteistyössä Sillanpään kanssa pyrkinyt kaupallistamaan tutkimustuloksia ja hankkimaan uusia yrityskumppanuuksia Mikkeliin. Hän on osallistunut kaupungin kehitystä tukeviin seminaareihin, työryhmiin ja hankkeiden suunnitteluun. Sillanpää on julkisesti edistänyt kaupungin mainekuvaa markkinoimalla Mikkeliä ja EcoSairilaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Professuurirahoituksella on ollut Mikkelissä pitkä historia. Kaupunkilaisilla on oikeus odottaa, että kaupungin varoja käytetään oikein. Kaiken kaupungin rahoittaman toiminnan on oltava läpinäkyvää ja avointa. Toiminnan lainmukaisuuden varmistamiseksi Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy aloittavat asiasta sisäisen tarkastuksen, jonka toteuttaa ulkopuolinen tilintarkastusyhteisö.

Oikeudessa kesken olevan riita-asian vuoksi sopimuksen yksityiskohtia ei voida tässä vaiheessa avata.

Viime vuoden loppuun jatkunut professuurisopimus ei määritellyt yksityiskohtaisesti konsulttityön sisältöä, sillä kulloinenkin tarve muuttui nopeasti. Koska sopimuksen toteuttamisessa epäillään olevan epäselvyyksiä, on tarpeen selvitys toiminnasta ulkopuolisin voimin.

Kerromme asiasta lisää tietojen tarkentuessa.

Timo Halonen
kaupunginjohtaja

Juha Kauppinen
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja

Kuljetusliike Kantola & Koramo tekee historiansa suurimman investoinnin Mikkelin Tuskuun. Kuvassa uusi logistiikkakeskus.

Kuljetusyritys investoi Mikkeliin

Seitsemällä itäsuomalaisella paikkakunnalla logistiikkaa hoitava Kuljetusliike Kantola & Koramo tekee parhaillaan historiansa suurinta investointia, kuljetusterminaalia, Mikkelin Tuskuun.

Maan suurimman valtakunnallisen yksityisen kuljetusketjun, Kaukokiidon, osana toimiva yritys jalkautui Etelä-Savoon kuusi vuotta sitten. Yritys on erikoistunut kuljettamaan yrityksille ja kuluttajille kappaletavaraa ja elintarvikkeita sekä tarjoamaan lisälogistiikkaan liittyviä palveluja. Mikkelissä yritys aloitti tehtyään liiketoimintakaupan. Terminaalitoiminta on tapahtunut tähän saakka vuokratiloissa.

”Asiakkaat ovat luottaneet meihin, ja toimintamme on kasvanut vuosittain, mikä mahdollisti terminaali-investoinnin tänne. Strategianamme on toimia omissa tiloissa pitkäjänteisesti”, toimitusjohtaja Ville Koramo kuvaa jo kolmannessa polvessa toimivaa perheyritystä.

Tuskuun on rakenteilla 5000 neliön terminaalin lisäksi 1600 neliön ulkohalli, jotta kasvavat tavaravirrat saadaan käsiteltyä sisätiloissa. Investoinnin arvo on kuusi miljoonaa euroa. Uusi terminaali on energiatehokas ja sen sähköntuotantoon on mahdollista hyödyntää aurinkoenergiaa.

Terminaalin tiloista reilu puolet jää yrityksen omaan käyttöön ja toiseen puoleen tulee elintarvikealan yhteistyökumppaneille tiloja kylmävarastoineen.

”Mikkeli on meille liikenteellisesti tärkeä, sillä se sijaitsee hyvien etäisyyksien päässä Etelä- Suomesta, ja jatkossa entistä suurempi osa autoistamme sijoittuu Mikkeliin.”

Yritys työllistää Mikkelin alueella alihankkijat mukaan lukien noin 75 ihmistä. Yrityksen periaatteena on, että kuljettajat eivät yövy autoissa. Koska Mikkelistä välimatkat etelän kaupunkeihin ovat kohtuulliset, kuljettajat ehtivät palata yöksi koteihinsa.

Yksi tärkeä lenkki investoinnin toteutumisessa oli Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, jonka asiantuntijat etsivät tonttivaihtoehtoja.

”Olemme saaneet Mikkelissä hyvän vastaanoton. MikseiMikkelin asiantuntijat ovat avanneet meille portteja ja työskentely heidän kanssaan on ollut tosi avointa ja mukavaa.”

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Cafe & Bar Sokkalan yrittäjät

Uudistunut lähiöravintola laajentaa

Kun pitkään ravintola- ja myyntialalla toiminut Outi Aronen osti reilut kolme vuotta sitten tuttavaltaan omasta kotilähiöstään kuppilan, paikka oli varsin tyypillinen lähiöbaari kantajengeineen. Uusi omistaja remontoi paikasta koko lähitienoon olohuoneen.

”Päätin, etten ota aluksi tänne A-oikeuksia, vaan kahden euron kaljan sijaan myyn viiden euron viinilasillisia. Lapsiperheet ja alueen mummotkin uskaltavat nyt tulla tänne.”

Korona nakkasi haasteen: sulkeako ovet vai heittäytyä ihan uuteen. Aronen alkoi kehittää asiakkaita kuunnellen. Nyt puhelin pirisee, kun seuraavan päivän noutoruokaa varaillaan litroittain tai tietyllä rahasummalla.

”Tein tilauksesta kotiruokaa ja leivoin yötä päivää. Korona-aikaan toimitin vuokia asiakkaille autoihin ja hoidin maksun lasin läpi maksupäätteellä. Yksi asiakkaista opetti jo aiemmin tekemään riisipiirakoita ja niitä myyn nyt euron kappale.”

Vaikkei pieneen uuniin mahtunut kuin muutama leipä tai munkki kerrallaan, liikevaihto ei notkahtanut. Nyt yrittäjä on ostamassa myös rakennuksen yläkerran tehdäkseen sinne kunnon keittiön ja tiloja yksityistilaisuuksille.

”Korona tiivisti yhteistyöverkostoja. Sain töihin konkareita ja otin myyntiin kollegoiden tuotteita, kuten kananmunia ja savujuustoja.”

Keskustelukumppaneita laajennukseen löytyy MikseiMikkelin asiantuntijoista.

”He auttavat kaikessa, mitä keksii pyytää, pitävät ideariihiä ja kannustavat. Se on tosi tärkeää, kun käytännössä pyöritän tätä yksin.”

Kunhan uusi Cafe Bar Sokkala on valmis, hän miettii konseptin levitystä.

”Lähiöissä kaivataan tällaisia paikkoja. Jos voitan lotosta, perustan näitä lisää.”

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus logo

Visit Saimaa haastaa yritykset ja kunnat mukaan kestävän kehityksen sitoumukseen

Nyt vietetään kestävän kehityksen eurooppalaista teemaviikkoa. Matkailuorganisaatio Visit Saimaa teki kesällä Sitoumus 2050 -yhteiskuntasopimuksen ja määritteli omat toimenpiteensä kestävän kehityksen tukemiseksi. Nyt Visit Saimaa haastaa matkailuorganisaatiot, yritykset ja kunnat mukaan sitoutumaan kestävään kehitykseen.

Visit Saimaa on sitoutunut vahvistamaan Saimaan alueen vastuullista matkailua, viestimään alueen arvoista ja lisäämään yritysten tietoisuutta vastuullisuuden eri osa-alueista. Yrityksiä kannustetaan vastuullisempaan toimintaan ja niihin jalkautetaan kestävän kehityksen periaatteita. Vastuullista matkailua tehdään näkyväksi mm. viestimällä yritysten vastuullisteoista sekä kouluttamalla vastuullisuuskysymyksissä. Myös matkailijoita ohjataan vastuullisiin valintoihin muun muassa Visit Saimaan luomilla vastuullisen matkailijan ohjeilla sekä osoitteeseen https://www.visitsaimaa.fi/fi/vastuullisuus/ kootun tiedon avulla.

Sitoumus 2050 on yhteiskuntasopimus, jonka visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi.  Toimenpidesitoumukset luovat kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Sitoumukset annetaan sitoumus2050.fi -palvelussa, jota hallinnoi Suomen kestävän kehityksen toimikunta.

– Sitoumus 2050 on meille tärkeä työväline vastuullisen matkailun edistämiseksi. Työnkuvaani kuuluu muun muassa jalkautuminen yrityksiin analysoimaan ja kehittämään niiden vastuullisuutta. Panostamme asiaan myös haastamalla kaikki matkailuorganisaatiot, yritykset ja kunnat liittymään sitoumukseen ja edistämään aktiivisesti omilla toimillaan kestävää kehitystä. Lisäksi haastamme yksityishenkilöt mukaan tekemällä sitoumuksen kestävistä elämäntavoista, sanoo Visit Saimaan vastuullisuuslähettiläs Sanna Eerikäinen.

Kestävän matkailun ohjelma ja saavutettavuus osa vastuullisuustyötä

Visit Saimaa osallistuu matkailualueena Visit Finlandin 1.6.2020 avattuun Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan. Kestävän matkailun ohjelma tarjoaa matkailuyrityksille ja -alueille kehityspolun, jota seuraamalla saavuttaa Sustainable Travel Finland -merkin. Myös ensimmäiset Visit Saimaan hankeyritykset ovat aloittaneet STF-kehityspolulla.

Visit Saimaan vastuullisuustyöhön kuuluu saavutettavan matkailun edistäminen. – Haluamme, että Saimaa on tasa-arvoinen ja kaikille saavutettava matkakohde. Tähän panostimme viime kesänä esimerkiksi vaikuttajayhteistyöllä Palmuaseman Sanna Kalmarin kanssa. Kalmari tutustui alueeseen ja yrityksiimme liikuntaesteisen näkökulmasta ja antoi hyviä vinkkejä saavutettavuuden parantamiseksi. Kun yritysten matkailutuotteet suunnitellaan kaikille avoimeksi, myös erityisryhmät voivat kokea monipuolisia elämyksiä.

Euroopan kestävän kehityksen viikko 20.-26.9.2020

Euroopan kestävän kehityksen viikko on vuosittainen teemaviikko, joka kannustaa kestävän kehityksen tekoihin, tapahtumiin ja projekteihin. Teemaviikko on myös erinomainen tilaisuus tehdä oma kestävän kehityksen toimenpidesopimus, viestiä jo tehdystä sitoumuksesta sekä haastaa muita tahoja mukaan.

Lisätiedot

Sanna Eerikäinen, Vastuullisuuslähettiläs, Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. +358 50 4710 663
sanna.eerikainen@mikseimikkeli.fi
www.visitsaimaa.fi

Visit Saimaan toimenpidesitoumus:
https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/484948

https://sitoumus2050.fi/

Suomen LVI-kotelo Oy:n Niko Halonen (oikealla) ja Juha Lievonen (vasemmalla)

LVI-yritys tuo markkinoille uuden innovaation

Kun koronakevät hiljensi kysyntää, Mikkelistä käsin toimivassa Suomen LVI-Kotelo Oy:ssä syvennyttiin kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja kehitettiin uuden sukupolven palosuojakotelo.

Palosuojakoteloon tavallinen kuluttaja törmää yleensä pien- ja kerrostalojen putki- ja linjasaneerauksissa, kun talotekniikka eli talon sähkö-, vesi- ja viemäröintijärjestelmiin liittyvät putket ja kaapelit piilotetaan näkyvistä palosuojakoteloon, joka nimensä mukaisesti suojaa putkistoja tulipalon sattuessa. Esimerkiksi kaapeleiden ja putkien on säilyttävä palotilanteessa vähintään 30 minuuttia ilman palokuormaa.

Suomen LVI-Kotelo Oy:n asiakaskuntaan kuuluvat rakennus-, putki- ja sähköliikkeet asennusliikkeineen. Yrityksen tuotteita käytetään niin julkisissa tiloissa, kerrostaloissa kuin rivi- ja omakotitaloissa. Palosuojakoteloita asennetaan rappukäytäviin sekä asuin- ja ulkotiloihin.

”Meillä oli tuotevalikoimassa yhdistelmäkotelo putkille ja kaapeleille, mutta asiakaspalautteen perusteella lähdimme kehittämään siitä entistä nopeampaa, helpompaa ja yksinkertaisempaa asentaa. Kohteisiin tulee yleensä paljon suojakotelointia, joten jokainen säästyvä minuutti tuo lisää kustannustehokkuutta asiakkaillemme”, Niko Halonen LVI-Kotelo Oy:stä muistuttaa.

Tuotekehitystä asiakkaita kuunnellen

Jo nyt asiakkailta on tullut positiivista palautetta, että uuden kotelon asennus on entistä nopeampaa ja ulkonäkö miellyttävä. Uusi yhdistelmäkotelo valmistetaan teräslevyistä ja sen palosuojaeristeet ovat markkinoiden ohuimpia, minkä ansiosta kotelon kokonaismitat jäävät hillityiksi.

”Kun edeltävässä tuotteessa oli kaksi kansiosaa, tässä uudessa on vain yksi, joten kotelosta jää näkyville yhtenäinen valkea pinta. Tuote on suunniteltu modulaariseksi, joten sitä on helppo muokata. Kun tuotteemme ovat modulaarisia, meillä ei tarvitse olla hyllyssä satoja tuotteita, vaan vain muutama”, talotekniikkaan liittyvää tuotekehitystä jo 15 vuotta tehnyt Juha Lievonen sanoo. Palosuojakoteloita hän on suunnitellut lähes vuosikymmenen ajan.

Yhtiön uuden palosuojakotelon on testannut Eurofins Expert Services Oy (ent. VTT Expert Services Oy), ja tuote julkistetaan syksyn aikana.

Alihankkijaverkosto tuo ketteryyttä

Kotelot valmistaa pääasiassa alihankkijaverkosto eri puolilla Suomea. Mukana on mikkeliläisiä metalli- ja LVI-alan yrityksiä. Suomen LVI-Kotelo Oy:llä on lisäksi omaa valmistusta ja kokoonpanotuotantoa Mikkelissä.

”Kun teetättää tuotteet alihankkijoilla, pitää ajatella eri tavalla. Olemme saaneet näin asiakkaille luotettavan ja nopean toimitusketjun. Osa tuotteista on sellaisia, että ne pystytään toimittamaan asiakkaalle jo seuraavaksi päiväksi”, Halonen kuvaa.

Ulkotiloihin tulevat kotelot pulverimaalataan asiakkaan toivomalla värisävyllä, jotta se sulautuvat rakennuksen ulkoverhoiluun.

”Ulkokotelot pulverimaalataan, mikä suojaa hyvin korroosiota vastaan vuosikymmeniä”, Lievonen vakuuttaa.

Mikkelistä löytyy tuotekehitysapu

Tuotekehityksessä yritys on hyödyntänyt myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimus- ja tuotekehityspalveluja. Yhteistyönä on valmistettu esimerkiksi tuotteiden prototyyppejä ja piensarjoja sekä tehty pintakäsittelyä.

”Heidän tuotekehitysasiantuntijansa tekevät ammattitaitoisesti ja nopeasti hyvää laatua”, Lievonen toteaa.

Yksi yrityksen tuotekehityksen tuloksista on katon rajaan asennettava tarkastusluukku, joka voidaan asentaa osaksi MDF-huoneistokoteloa. Myös luukkuja voidaan asentaa putkiremonttien yhteydessä helposti.

Yritys perustettiin loppuvuonna 2016, ja jo seuraavana vuonna se aloitti tuotteidensa myynnin. Vuodesta 2018 on keskitytty palosuojakoteloiden tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin.  Referenssikohteita on eri puolilla maata Etelä-Suomesta Sodankylään.

”Tänä vuonna satsaamme myyntiin. Liikevaihtomme tuplaantui viime vuonna ja ensi vuonna yllämme varmaan puoleen miljoonaan”, Halonen arvioi.

Uuden palosuojakotelan lanseerauksen yhteydessä myös yrityksen graafinen ilme ja verkkosivusto uudistuu.  Suomen LVI-Kotelo Oy on mukana MikseiMikkelin Sata-hankkeessa, joka vauhdittaa alueen yritysten tuotekehitystä ja näkyvyyttä.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: Juha Lievonen vasemmalla ja Niko Halonen oikealla